VALOA!!!!!

Sää ei ole pukeutumiskysymys – eikä kaamosaika ole pahin Lapissa vaan Helsingissä kolumnissaan Reetta Räty kirjoittaa:

”Elin pohjoisessa parikymmentä vuotta. Muistan valkoisen pimeän, joka muuttui iltapäivällä siniseksi pimeäksi. Yön pimeässäkin loisti lumi. Jos käveli aamuyöllä kylältä kotiin ja pysähtyi katsomaan taivaalle, pimeyttä suurempi voima olivat tähdet ja hiljaisuus.”

Pimeys ei ole samanlaista Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa:

Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan

Kynttilän valoa ja paljon.

jäädä sohvannurkkaan. Tuosta linkistä pääsee lukemaan miten maailman onnellisin kansa, tanskalaiset selviävät kaamoksesta. Tanskalaiset käpertyvät, oikealla tavalla. Sohvan nurkkaan viltin sisään kynttilöiden ympäröiminä, teemuki kädessä, villasukat jalassa, muutenkin mukavat lötkövaatteet päällä. Eivät höntyä, eivätkä hötkyile. Ovat hämärän hyssyssä. Muuten, suomalaisille luonnollista huippuhyggeilyä on saunominen!

Kaikille ei käy käpertyminen, eikä hämärä. Silloin voisi olla apuna kirkasvalo, jota saattaisi nauttia vaikka työpaikalla. (Ei kai nämä vaikutukset toisaalta toisiaan poissulje, eli aamulla töissä kirkasvaloa ja illalla kotona hyggeilyä!)

Kirkasvalosta helpotusta työssä jaksamiseen – suomalaisten kaamosoireilu vähentynyt: jutussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo kirkasvalon hyödyistä ja antaa vinkkejä oikeaoppiseen käyttöön

Kun tää on piilossa, niin kirkasvalolampusta apua.

– Kirkasvalohoitoa on tarkoitus ottaa peräkkäisinä aamuina aamupäivän aikana, kello viiden ja kymmenen välillä on sopivin aika vuorokaudesta. Jos siinä ajassa pystyy puolesta tunnista tuntiin oleskelemaan kirkasvalolaitteen ääressä, niin siitä voisi olla hyötyä kaamosoireitten lievittämiseen ja valon välittömän virkistävän vaikutuksen saamiseksi.

– Jos kirkasvalohoitolaitetta käyttää, niin laitteet eroavat toisistaan hoitoetäisyyden suhteen. Jokaisessa tulisi tarkkaan kertoa, miltä etäisyydeltä laitetta tulee käyttää, jotta kirkasvalohoitoon tarkoitettu hoitoteho tulee esille.

– Säännöllinen käyttö joka aamu tai ainakin viitenä aamuna viikossa tuottaa hoitotuloksen, ja mitä pitempään kirkasvaloa säännöllisesti käyttää, sitä paremmaksi hoitotehokin tulee.

Ulos ja liikkeelle.

Sitten vielä lopuksi liikkeelle. Kiva liikunta sopivalla tavalla sopivan verra (vai miten se liikuntaresepti menikään). Oli  miten oli, mutta järkevä liikkuminen  piristää mieltä ja kehoa, eli tuonne sysipimeään vaan kävelemään, musat korvissa. On siellä ainakin raikasta. Elikkä…sopivasti annostellen hämärässä käpristelyä, kirkasvalossa paistattelua ja liikkumista ….hikisellä salilla tai räntäsateessa pimeydessä.

Joulukin tulee  ja sen jälkeen käännytään kevättä kohti =)

 

Tulee se….

Syömishäiriöstä paraneminen

Moni syömishäiriöstä toipunut tai toipuva kertoo sairauskamppailun aikana merkittävimmäksi asiaksi toivon ylläpitämisen. Itse sen on saattanut menettää jo ajat sitten. Toiset voivat siitä muistuttaa ja ennen kaikkea toipuneet pystyvät esimerkillään luomaan toivoa.

Tässä linkit kahden toipuneen tarinaan.

22-vuotias Wilma Ruohisto: Anoreksiasta paranee vain kontrollin menettämisellä

Kun syömishäiriö söi seksuaalisuuden

Molemmat jutut on julkaistu Vaakakapina sivustolla. Vaakakapinan kehopositiivisuudnen puolesta puhuva kampanja on loppumetreillä, mutta sanoma jääköön elämään:

Vaakakapinan pääteesit ovat seuraavat:

1. Lopetetaan laihduttaminen
2. Etsitään rakkaus ja hyväksyntä omaa kehoa kohtaan
3. Parannetaan terveydenhuollon suhtautumista lihavuuteen
4. Nostetaan mediassa esille kaiken kokoiset vartalot ilman kauhistelua
5. Tuodaan liikunta- ja terveyspalvelut aidosti kaikkien ulottuville

Psykoterapiaan hakeutujan muistilista

 

Laitan tänne aina aika ajoin muistilistan siitä, mitä etenkin Kelan korvaamaan psykoterapiaan hakeutuessa tulee muistaa.

Psykoterapiaan hakeutumisen prosessi ja siihen liittyvät hoidettavat asiat voivat tuntua sekavalta vyyhdiltä. Tämä muistilista auttaa hahmottamaan mitä asioita siihen liittyy ja missä järjestyksessä niitä tulisi järjestellä:

  1. Hakeudu vähintään kolmen kuukauden arviointi- ja hoitojaksolle psykiatrin vastaanotolle, mikäli haet KELA:n kuntoutuspsykoterapiaa. Keskustele psykiatrin kanssa ongelmastasi, mihin haluaisit psykoterapiasta apua ja kysy mielipidettä sinulle sopivasta psykoterapiasuuntauksesta. Eli tarvitset vähintään kaksi tapaamista psykiatrin, eli psykiatriaan erikoistuneen lääkärin kanssa. Jälkimmäisellä käynnillä hän voi kirjoittaa sinulle B-lausunnon Kelan maksusitoumusta varten.
  2. Etsi terapeuttilistoista useita sinulle sopivia terapeutteja, ota heihin yhteyttä ja sovi haastatteluaika ainakin yhdelle. Kelan kuntoutuksen tuottaja haku löytyy tästä linkistä. Huomioi terapeutin pätevyydet, työaika ja psykoterapeutin vastaanoton sijainti.
  3. Käy haastattelussa ja valitse psykoterapeutti, jonka kanssa työskentelyn aloittaminen tuntuu luontevalta. Tutkimusten mukaan vaikuttavin elementti terapiassa on toimiva henkilökemia ja hyvä vuorovaikutussuhde.
  4. Sovi terapiasta psykoterapeutin kanssa ja selvitä käytännön asiat. Terapeuteilla on yleensä psykoteapiasopimus, jossa nämä asiat on määritelty.
  5. Pyydä psykiatrilta B-lausunto KELAa varten. Lausuntoon ei tarvitse tietää etukäteen psykoterapeutin nimeä.
  6. Tee kuntoutuspsykoterapiahakemus KELAlle. Tähän on jo nimettävä terapeutti. Kelan maksusitoumus on terapeuttikohtainen.
  7. Aloita terapia.

Huom! Muista hakea vuosittain uusi B-lausunto KELA:n kuntoutuspsykoterapian seuraavaa vuotta varten ja täytä oma hakemus KELAlle. Toisen vuoden jatkohakemuksen voi kirjoittaa myös muu lääkäri kuin psykiatrian erikoislääkäri, eli sen voi hakea myös esim. terveyskeskuksen kautta.

Itsemaksavana asiakkaana voit luonnollisesti hakeutua terapiaan ilman lähetettä. Panosta terapeutin valintaan samoin kuin Kelan terapiassa. Psykoterapiasopimukseen kannattaa määritellä yhteistyöjakso, jossa määritellään mahdollsimman selkeästi kaikki käytännön asiat, kuten yhteydenottaminen, laskutus- ja peruutuskäytännöt, lausunnot, jne.

Psykoterapia on vakava asia….mutta huumoria unohtamatta!

Salaa trendikäs ;)

Keski-ikäinen kotona, ilman ihmisseuraa viihtyvä nykyajan salaa trendikäs nainen. Vauuude!

Ennen näitä (meitä) nimitettiin kissanaisiksi (Crazy Old Cat Lady)

Hei, keski-ikäinen nainen! Tiesitkö, että olet salaa tosi trendikäs juuri nyt? 5 ihanaa ilmiötä todistavat

 

 

 

1. Nyt tulee menocore! Muotia on lähes kaikki, mikä ei purista

2. On tosi ok, että näit viimeksi valomerkin baarissa yli 15 vuotta sitten

3. Hiukset värjätään harmaiksi, jos hopeaa ei löydy omasta takaa

4. Wabi-sabi: kodin sekasotku on siedettävää, jopa tavoiteltavaa

5. Villasukat kuuluvat katukuvaan ja neulominen kaikille

Lukekaapas tuolta alussa olevasta linkistä tarkemmin, mitä nuo viisi mukavaa kohtaa sisältävät.

Vielä toisetkin viisi fiksua pointtia.

Viihdytkö hyvin omissa oloissasi? 5 asiaa, jotka mieltymyksesi paljastaa sinusta

1. HE OSAAVAT IRROTTAUTUA ARJEN PAINEISTA MUITA PAREMMIN

2. HE ARVOSTAVAT LUOVUUTTA JA NAUTTIVAT RIKKAASTA SISÄISESTÄ ELÄMÄSTÄ

3. HE YMMÄRTÄVÄT, ETTEI YKSINÄISYYTTÄ OLE SYYTÄ PELÄTÄ.

4. HEILLÄ ON VAHVA ITSETUNTO JA UTELIAS KATSE ELÄMÄÄN.

5. HE OVAT HYVÄÄ SEURAA 

Niin, ihan tosissaan, ei nää ole niitä kissanaisia, välttämättä. Nää yksin(kin) viihtyvät osaavat olla toisten seurassa, jopa parisuhteessa. Nää tyypit eivät vain tarvitse koko ajan seuraa…Ei kai se ihmiselle hyvää tee, että koko ajan tekemisissä toisten ihmisten kanssa? Ainakin voi sanoa niin, että mielenterveydelle on hyväksi, jos pystyy olemaan myös yksin….vai onko se niin, että jos pystyy olemaan yksin, niin se eheyttää ja vahvistaa?

Viihdytkö itsesi seurassa? Yksinolo lisää hyvinvointai monin tavoin jutussa todetaan, että…

Mielenterveydelle on hyväksi järjestää aikaa, jolloin ei ole riippuvainen muiden toiveista, vaatimuksista tai odotuksista.

Mä niin allakirjoitan tän. Nykyaika on muutenkin herkästi hektistä. Koko ajan tapahtuu. Ihmiset jaksavat olla aktiivisia, tekeminen ja yhteydenpitäminen on helppoa. Vähän kaikki on kädenulottuvilla. Ihan hyvä on olla aktiivinenkin, mutta levottomaksi vetää, jos ei pysty pysähtymään. Ei tarvitse välttämättä osallistua vartavasten järjestettyyn hiljaisuuden retriittiin, voisi vaikka kokeilla olla ihan vaan hiljaa, mitään sen kummemmin tekemättä. Kuunnella rauhallista musiikkia, tai vaikka jopa hiljaisuutta, wuhuuuu! Olla vaan hissuksiin kotona tai hipsutella tuolla pimeillä teillä, tai kuka uskaltaa, niin poluilla.

Lopuksi tuossa artikkelissa vielä todetaan, että …

Levollinen yksinolo on puhdasta onnea!

Kauralla toimivat työnohjaajat

”Hevosten vahvuutena on asioiden näkyväksi tekeminen, herkkyys, välitön, totuudellinen palaute sekä selkeät signaalit. Hevosten kanssa käsiteltävät asiat muuttuvat sanoista eletyiksi kokemuksiksi ja teoiksi, mikä syventää oivaltamista ja oppimista. He työskentelevät asiakaspalvelussa aina tarpeen mukaan”.

Näin todetaan SoulTeam Oy:n sivuilla. SoulTeam Oy tarjoaa yrityksille ja työyhteisöille hevosavusteista valmennusta ja työnohjausta. SoulTeam on yhtä kuin Esa Korhonen Dimitroff, joka on kehittänyt kehittänyt EKD Hevostaidon, sekä Henriikka Maikku, joka tekee väitöskirjaa hevosavusteisen työn vaikuttavuudesta. 

EKD hevostaitovalmennuksen perustavana tarkoituksena on auttaa ihmisiä tavoittamaan nollatila, josta parantava vuorovaikutus hevosten kanssa alkaa. Tutustu lähemmin vaikka täältä SoulTeamin blogista: Hevostaito on sopuisaa keskustelua ihmisen ja hevosen välillä. (SoulTeamissa koulutetaan ihmisten lisäksi myös hevosia.)

Hevoset ovat työnohjauksen lisäksi myös loistavia terapeutteja, sen tietää jokainen, joka on hevosten kanssa toiminut. Varmasti tätä hevosen antia voisi kuitenkin hyödyntää paljon enemmän ihan tavallisessakin hevosharrastamisessa. Otetaan kaikki irti ajatuksella…. en tarkoita, että hevonen valjastettaisiin 100%:sti toteuttamaan ihmisen välittömä tarpeita, vaan sitä, että hevosta havaittaisiin, aistittaisiin, seurattaisiin ja kohdattaisiin ajan kanssa ja rauhassa. Hevoenen ei ole urheiluväline, eikä pelkkä näyttelyesine, ei egon jatke, eikä suorittamisen ja kontrollin kohde. Hevonen on herkästi asitiva elollinen, joka pystyy antamaan kokemuksia ja herättämään tunteita enemmän, voimakkammin ja herkemmin kuin ihminen.

Meillä on paljon opittavaa, mutta meillä on myös paljon annettavaa. Hevonen on vastavuoroisuuteen reagoiva laumaeläin, joka on valmis kommunikoimaan, jopa halukkaasti, jos teemme sen mahdolliseksi. Aina ei vuorovaikutus lähde automaattisesti, kuten ei ihmistenkään kesken, mutta se ei tarkoita, etteikö yhteys voisi syntyä. Haasteena voi olla epävarmuutta, epäluottamusta, arkuutta, pelkoa, suorituspaineita….jommalla kummalla,,,,kummallakohan enemmän?

Lopuksi ihan tällaisen  tavallisen harrastajan silmin. Kyllä on mukava oppia  pala palalta jotakin pientä lisää ratsastustaitoon, mutta kyllä kaikkein hienointa on yhteyden tunne itse ratsuun. Se hetki kun poni ilmaisee olevansa tyytyväinen, rentoutuu ratsastettaessa, päristelee vapain ohjin tauotellessa, hörisee kun tulet talliin, venyttelee huulet väpättäen kun rapsutat….HUIPPUA =)

Painon hallintaa

Terveyskylä.fi on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.

Terveyskylän yksi ”taloista” on Painonhallintatalo, joka on yhtä kuin HUS virtuaalisairaalan lihavuuden hoidon sähköiset palvelut.

Painonhallinnassa ei ole kyse vain energian saannin ja kulutuksen välisestä tasapainosta. Oleellista on myös oppia käsittelemään painonhallintaan ja laihduttamiseen liittyviä ajatuksia, tunteita ja uskomuksia. Painonhallintatalosta löytyy esimerkiksi Motivaatiovaaka, joka sisältää 13 harjoitusta teemoista:

  • arjen tutkiskelu
  • itsetuntemus
  • mielentaidot

Teemoja on kuusi, jokainen sisältää videon tai äänitteen, sekä harjoitteita. Alla nuo kuusi osiota lyhyesti. Käy yllä olevan Motivaatiovaaka-linkin kautta tutustumassa tarkemmin.

 

pic 1. Muutostuumailu​Kestäviä ja pitkäaikaisia hyvinvointitapoja jaksaa vaalia vain jos ne tuntuvat itselle tärkeiltä.
pic 2. ItsetuntemusMatka elämäntapojen muutokseen voi alkaa omien ajatusten tunnistamisesta ja itsearvostuksen pohdinnoista.​
pic 3. MotivaatioMikä kannustaa sinua eteenpäin silloinkin, kun kohtaat etenemisen haasteita?​
pic 4. Pieniä tekojaMitkä pienet teot auttavat sinua voimaan paremmin arjessa?​
pic 5. SuhteissaRuokailutottumukset ovat syntyneet elämän varrella vuorovaikutustilanteissa. Miten voi oppia nauttimaan uudelleen yhdessä syömisestä ja uusista mauista?
pic 6. MielentaidotElämäntapojen muutoksen onnistumiseksi on tärkeää tunnistaa omien ajatusten, tunteiden ja tekojen väliset yhteydet.

Ruokajuttuja, tietoisesti

Ruoka on niin mukava asia, että siitä on kiva kirjoittaakin usein.  Ruoasta kun ei pääse eroon, tai sen suuntainen yritys ei ainakaan kannata, vaikka se olisi ongelma….niin kannattaa tehdä kuta kuinkin kaikkensa, että syömisen kanssa olisi osimmoilleen sinut.

Monenlaisia ohjeita on syömiselle annettu. Syö sitä, älä tätä, jne. Nyt ei puhuta tällaisista ohjeista. Kukin syököön mitä parhaammaksi katsoo. Mutta kun syö, niin syö, eikä touhua muuta.

Tiedostava syöminen ( mindful eating) ahmimisen, hampsimisen, napsimisen, hötkyilyn ja häröilyn tilalle. Katsoopa tätä asiaa joko ravitsemuksellisesta tai psykologisesta näkökulmasta, niin tarpeeseen tulee. Pysähtyminen ruoan ääreen yleensä rajoittaa syödyn ruoan määrää, tehostaa ravinnon imeytymistä, antaa suuremman makuelämyksen ja tarjoaa loistavan pysähtymistauon kaiken muun tekemisestä. Voi siinä samalla rauhassa keskustellakin, jos sattuu pitämään seurassa syömisestä.

 

Mindful Eating pähkinänkuoressa

  • Ymmärrä miksi syöt
  • Pyri syömään kehon tarpeita kuunnellen
  • Tunnista nälkä ja kylläisyys
  • Keskity ruokailuhetkeen. Koe ruoan maku kaikilla aisteilla. Tunne maut, tuoksut sekä nauti ruoasta myös visuaalisesti
  • Syö laadukasta ruokaa, ja tunne sen hyvät energisoivat vaikutukset kehossasi
  • Tiedosta, vaikuttaako syömiseen tietty tunnetila, ympäristö tai fyysinen kokemus
  • Luo ruokaan entistä terveellisempi ja nautinnollisempi suhde
  • Rauhoita ruokailuhetki ja irtaudu sen ajaksi arjen pyörityksestä

Suomen suosituimmalla (näin sivuilla todetaan, eivätkä varmaan ole väärässä) treenisivustolla Tikis-parempi olla on teksti: Mindful eating – löydä ruokailun nautinto. Asiaa kirjoittavat ja vielä neuvovat kuinka harjoitella tietoiseksi ruokailijaksi.

”Tiedostavaksi ruokailijaksi voi harjoitella. Ensimmäinen askel kannattaa ottaa rauhoittumalla ruokailutilanteeseen. Kännykät ja muu elektroniikka kannattaa jättää toiseen huoneeseen lataukseen. Myös muut virikkeet, kuten lehdet ja silmiin pistävät mainoslehtiset on suositeltavaa siirtää sivuun. Ruokailu alkaa kauniiden astioiden valinnasta ja ruoan esille asettelusta – silmillä syöminen on osa nautintoa. Ennen ateriointia ruokaa kannattaa nuuskia, ja herkistää näin myös makuaisteja.

Syödessä huomio kiinnitetään kaikkiin ruoan ominaisuuksiin. Tavoitteena on tunnistaa monia eri makuja, ja tunnustella suussa ruoan sisältämiä erilaisia koostumuksia. Ajatusleikkinä voi kokeilla istuvansa viiden tähden ravintolassa, vaikka todellisuudessa ruoka olisikin hyvin arkista.”

Tuohoin voisi vielä lisätä, että sitten kun ajatus lähtee sinkoilemaan ties minne menneisiin tai tuleviin, niin keskity hetkinen hengityksen kuunteluun ja palauta sitten huomiosi ruokailuun, kaikin aistein.

Kokeilemaan. Ja jos ei viel ihan mee, niin ei tarkoita, että olisit epäonnistuja tai harjoitus olisi ihan pa…..  Vaan, sinä tarvitset harjoitusta rauhoittumisessa ja keskittymisessä. Missäpä yhteydessä se olisi mukavampaa kuin syödessä. Sanotaanhan se jo otsikossakin. Ruokailu on nautinto.

Luontoon… livenä ja virtuaalisesti

Pelkkä virtuaalinen luontokokemus ei sykähdytä ainakaan minua, mutta ei silti kannata kokonaan tyrmätä ajatusta virtuaalikokemuksista. Jos ei pääse metsään, niin luonnon hyviä vaikutuksia voi saada osakseen videovälitteisesti, valokuvin tai äänittein.  Jalka poikki, jumissa kotona, vuodelepo, tolkuton kiire, jne…

Luonto itsessään on rauhoittava ja rentouttava, mutta lisätehoa siihen saa muistelemalla omia miellyttäviä luontokokemuksia. Katsele marraskuun pimeydessä itse ottamiasia valokuvia ja kuvaamisia kesävideoita… taivaan sineä, laineen liplatusta, aurinkoa, luonnon vihreyttä.

Tai, kuuntele täältä  luontoääniä ja käy luonnossa HUS:n Mielenterveystalon sivuilta löytyvällä Metsäkeskuksen ja mielentervesseuran yhteistyönä tuottamalla Virtuaalisella metsäkävelyllä. 

Miltä tuntui katsella Norppavideota?

Tai oletko kokeillut nukahtamisen apuna luonnon ääniä simuloivia sovelluksia? Saat muokattua haluamasi äänimaailman: Metsä, tuulen humina, nuotion rätinä, huuhkajan huhuilu. Meri: lokit, muut linnut, aaltojen kohina, tuulen suhina, jne. Eri käyttöjärjestelmillä on omat sovelluksensa, jotka lötyvät sovelluskaupasta. Esimerkiksi  ilmainen:

Sleep Bug Android

Sleep Bug Microsoft

Sleep Bug ios