Aikuisen ADD

Kun ei pysty keskittymään, ei aloittamaan, ei viemään loppuun. Kun unohtuu vaan jonnekin, ajatuksiin, mihin lie. Tuntuu, ettei oikein mikään suju, tai on ainakin hankalaa, kuormittuu kovasti. Ihmissuhteissakin takkuaa. Ihmettelee miten toiset selviävät kaikesta tästä, elämästä. On alkanut tuntea itsensä tyhmäksi, vähintäänkin laiskaksi. On siitä saattanut kuulla toisiltakin. Masennuksen puolelle on kääntynyt jo ajat sitten.

Entä jos sinulla on tarkkaavaisuushäiriö ADD? Ollut siis aina. Ei ihme, että hommat eivät suju niillä ns. normaaleilla tavoilla esimerkiksi opiskelussa tai työelämässä. Eikä ihme, jo itsestä on tullut alisuoriutuja. ADD ei vähennä alykkyyskapasiteettia, se ei vaan pääse esille. Oikeastaan ei ole ehtinyt päästä esille, koska yritykset ovat tyrehtyneet alkutaipaleelle. Uusiin ei juuri enää tohdi ryhtyä, koska ei jaksa uskoa, että saisi ne tälläkään kertaa loppuun asti vietyä.

TEEPPÄ TESTI:

Aikuisen ADD / ADHD testi

Naiset kompensoivat tarkkaavuusongelmiaan taitavasti, naisille on oma erityinen oirekartoitus: Aikuisen naisen AD/HD oireiston itsearviointi

Tässä jutussa Sini kertoo kokemuksistaan löydettyään itsensä ADD-kuvauksista ja saatuaan diagnoosin. Nyt tuli nimi kaikelle sille epämääräiselle vaikeudelle, mikä oli lopulta masentanut. ” Siihen loppui tarve syytellä itseäni siitä, etten kykene tekemään kaikkea mitä muut. Aivoni eivät kerta kaikkiaan toimi samalla tavalla.”  Sini sai ADD-diagnoosin aikuisena – ”jumittuminen” selittyi.

ADHD-liiton sivut

Mikäli adhd-oireet aiheuttavat merkittävää haittaa henkilön toimintakyvylle aikuisuudessa, niiden hoito on tarpeellista ja kannattavaa. Asianmukainen hoito voi merkittävästi edistää henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus tulee suunnitella yksilöllisesti ja se voi sisältää esimerkiksi:

  • neuvontaa (psykoedukaatio)
  • kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa
  • valmennusta tai ohjausta jäsentämään päivittäisiä toimintoja
  • vertaistukea
  • sopeutumisvalmennusta
  • lääkehoitoa

6. Korona-viikko

Elämme ihmiskoetta, mennessä näkee, miten kukin suhtautuu pitkittyneeseen poikkeustilanteeseen.

Asiakkaissa näkee, että nyt alkaa kuormituskyky olla koetuksella, stressitasot nousevat ja oireistot alkavat nostaa päätään. Kellä minkäkinlainen, se omanlainen. Kuormittajana ei ole henkilökohtainen tai läheisen virussairaus, ei taloudellinen katastrofi, vaan pitkittynyt stressi, mikä poikkeuksellisesta ja epävarmuutta provosoivasta tilanteesta nousee.

Nostan pinnalle uudelleen ja uudelleen kriisipsykologin sanoja: ”Yllätyksetön arki kuluttaa vähiten energiaa”. Yllätyksetön, mutta ei tyhjä, sillä toimeton arki passivoi. Arkeen pitää saada mahdollisimman normaalit rutiinit.

Viikon mediapiristykseksi näyttää aina nousevan joku DT:n möläytys. Voiko tuota kyllä enää edes piristykseksi noteerata, menee ainakin tosi mustan huumorin puolelle, sillä niin käsittämättömiä ajatuksia tuon oranssin miehen suusta sinkoilee. Nyt hänen kekkasemastaan vinkistä vaarin ottaneet ovat alkaneet juoda käsidesiä tai valkaisuainetta, ne kun saattavat estää Koronan tarttumisen….=/ Myrkytyskeskuksen linjat ovata kuulumma olleet kuumana New Yorkissa!

Hoh, hoijaa. Tällaisia ihmiskokeita en tarkoita tuolla millä aloitin. Ihan vaan sellaista yksilötason emotionaalista ja kognitiivista havainnointia ajattelin….

5. Korona-viikko

Viisi viikkoa takana poikkeusoloja. Ollaanko nyt uudessa normaalissa? Puheissa korona ei ole jatkuvasti, ei terapiassa, kuin ei muuallakaan. Uutisiin mahtuu muitakin otsikoita. Tottumus on toisaalta varotoimien automatisoitumista, mutta osalle tottumus merkitsee vaaran unohtumista. Kuluneella viikolla avattiin myös Uudenmaan rajojen sulku, mikä yhdistettynä varotoimien höltymiseen on hyvin huono juttu, toivottavasti liikkeelle lähtevät jaksavat nyt olla erityisen varovaisia.

Kiinalaisten hengityssuojainten kaupat menivät täysin mönkään, tästä opimme jotakin ja toivottavasti paljon. Toivottavasti saadaan takaisin maskeihin hassattuja miljoonia.

Takaisin tuohon liialliseen tottumiseen. Kriisipsykologi Eija Palosaari puhuu Hesarin artikkelissa pelosta ja siitä, ettei tätä poikkeustilanteeseen reagoimista voida verrata ns. normaaleihin kriiseihin, eikä henkistä reagointia voida ennustaa. Korona-uhka on näkymätön ja venyvä, ei selkeää alkua ja loppua.

Palosaari toteaa, etteivä kaikki jaksa enää pelätä, riittävästi. Pitkittynytkin vaarallinen tilanne on totta, vaikka niin ei haluttaisi uskoa tai ei jaksettaisi uskoa. Pelkoa tarvitaan, jotta pystytään olemaan riittävän valppaana. ”Pelkoon ei pitäisi suhtautua ikään kuin pelkästään mielenterveydellisenä haittana, jos pelkoa ei olisi käyttäytyisimme täysin holtittomasti”.

Osalla taas pelko ryöstäytyy hallitsemattomaksi. Kaikille meille, kriisiajassa eläville korostetaan elämän turvatekijöiden tiedostamista. Rutiinit tuovat turvaa. Ei ole hömppää noudatella työhön lähtemisen rutiineita, vaikka jäisikin etätöihin kotiin. Rajojen tiedostaminen: oman kodin seinät, kehon rajat. Fyysinen toiminta. Ihmissuhteiden ylläpitäminen.

”Rutiinit todella rauhoittavat mieltä, sillä ne tuovat rakennetta, järjestystä ja tuttuuden tunnetta arkeen. Yllätyksetön arki vaatii vähemmän energiaa.”

Fyysinen tekeminen luo ihmiselle hallinnan tunnetta, se saa aivot uskomaan, että ihminen voi vaikuttaa asioihin itse. Fyysinen tekeminen antaa mielelle viestiä, että tilanne on hallinnassa”.

Osa meistä on lakannut pelkäämästä, vaikka ei pitäisi – Oman kehon voi huija rauhalliseksi, kriisipsykologi neuvoo

MBB – Kehon ja mielen yhteys

Mind-Body Bridging (MBB) on psykiatrian professori, psykiatri ja psykoanalyytikko Stanley H. Blockin ja hänen vaimonsa, Carolyn Bryant Blockin, kehittämä menetelmä. MBB jakaa yhteneväisyyksiä mm. dialektisen käyttäytymisterapian ja mindfulness-pohjaisen kognitiivisen käyttäytymisterapian kanssa.

Mind-Body Bridging tarjoaa tieteellisesti tutkittuja ja kliinisesti testattuja, helppokäyttöisiä tekniikoita, jotka auttavat muuttamaan aivojemme tavanomaista tapaa ajatella ja toimia, sekä auttaa aivomme optimaaliseen tilaan. Menetelmä vähentää tutkitusti stressiä, masennusta, uniongelmia ja aggressiivisuutta. MBB-harjoitusten tarkoituksena on lisätä itsesäätelytaitoja ja kykyä havainnoida ja hallita tunteita, ajatuksia ja käytöstä, näin kasvattaen ihmisen luontaista resilienssiä (kykyä selviä vastoinkäymisistä).

Viimeaikainen stressitutkimus osoittaa, että ulkopuolinen ympäristö erilaisine stressaavine tekijöineen ei aiheuta stressiä, vaan sen sijaan aivojemme oletusverkosto, jota kutsutaan myös identiteettijärjestelmäksi. Identiteettijärjestelmä muuttuu yliaktiiviseksi, kun sisäiset sääntömme nk. vaatimukset siitä miten maailmamme tulisi olla ja miten meidän ja muiden pitäisi olla, eivät toteudu.

Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi ”minun täytyy tehdä tämä täydellisesti”, ”minun pitää aina voittaa”, ”minun täytyy auttaa muita” tai ”minun on pidettävä asiat omassa kontrollissani”. Kun vaatimuksemme eivät toteudu, identiteettijärjestelmämme yliaktivoituu, ja aiheuttaa meille stressiä ja sen, ettei aivomme enää toimi optimaalisella tavalla.

Kehomme on usein viisaampi kuin päämme sen suhteen, että ne tietävät mitä meille oikeasti kuuluu. Moni meistä on huomannut perhosia vatsassaan, ahdistuksen tunteen rinnassa, kireät hartiat tai jomotuksen päässä ennen haastavaa tilaisuutta tai sen aikana.

Nämä voivat olla merkkejä yliaktiivisesta identiteettijärjestelmästä. Nämä merkit toimivat vähän samalla tavalla kuin kuumemittari. Erilaisista kehonjännitteistä voimme tietää, että aivomme eivät toimi sillä hetkellä optimaalisella tavalla ja kykymme nähdä tilanne avoimin mielin ja havaita erilaisia mahdollisuuksia on rajoittunut. Myöskään päätöksentekokykymme ei silloin ole parhaimmillaan. MBB:n avulla saamme aivomme luonnolliseen toimintamoodiin ja siten paremman pääsyn sisäisiin resursseihimme.

MBB:n tarjoamat työkalut koostuvat aistiharjoitteista, yhdistettynä kirjoitettuihin kognitiivisiin karttoihin siitä, minäkälaisia ajattelumalleja, tarinaketjuja ja vaatimuksia meidän identiteettijärjestelmämme meille syöttää. Lyhyenkin aistiharjoituksen avulla saamme luonnollisen toimintamoodin aivoissamme aktiiviseksi, ja siten kaikki tarvittavat aivojen osa-alueet optimaalisella tavalla käyttöön. Silloin voimme ajatella selkeämmin, ajatuksemme ovat usein paljon postiivisempia ja ratkaisukeskeisempiä, saatamme saada aivan uudenlaisia ideoita.

Mind-Body Bridging harjoitteet ovat todella helppo oppia ja käyttää myös kesken työpäivän. Samoin kuin kehomme lihakset tarvitsevat harjoitusta vahvistuakseen, niin myös aivomme tarvitsevat treeniä toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Psykologi yrittää – blogissa hyvä teksti asiaan liittyen: Vaativa mieli ei lisää hyvinvointia

Suomen mielenterveysseuran sivuilta harjoituksia: Mind-Body Bridging – harjoituksia

4. Korona-viikko

Korona-Pääsiäinen lopuillaan ja kuukausi takana poikkeusoloja. Uutisiin mahtuu jo muutakin, vaikka tilanne virustaudin suhteen on vakava ja meillä Suomessa mitä ilmeisemmin pahempaan suuntaan vasta menossa. Valtioneuvoston rajoittamistoimet näyttäisivät vaikuttaneen siten, kuin niiden on ollutkin tarkoitus, hidastaen taudin leviämistä. Miten kaun tämä kaikki kestää, taitaa olla se tämän hetken isoin kysymys?

Monenlaista poikkeustilanne ihmisen mielessä herättää. Erinäisten huolien ja pelkojen sijaan myös helpostusta ja hyvää mieltä….joskin tohtiiko sitä ääneen puhua…Ihmiset ovat kokeneet syylisyyttä siitä, että joidenkin kohdalla Korona on tuonut elämään hyvää. Tarvittavaa lepoa ja rauhaa. Mahdollisuuden olla luvallisesti omissa oloissa, tai olla pitämättä yhteyttä ihmisiin, joiden kokevat olevat raskasta seuraa. Osalle Krona tuottaa lisätyötä ja osansa pyrkivät nappaamaan myös hätätilanteesta itsekästä hyötyä tavoittelevat Tii…pitkäkyntiset. Kun hätä on suuri ja toimenpiteitä odotetaan, niin taustoja ei ehken tarkisteta, vain olisiko siihen edes käytännössä varaa, kun jostain pitää kuitenkin esimerkiksi niitä hengityssuojaimia saada?

Etäelämässä tapahtuu ja sinne alkavat luontevasti siirtyä vuorovaikutustilanteisiin yleisesti liittyvät piirteet, kuten klikit ja kuppikunnat. Ryhmäpuheluissa äänekkäät vievät tilan ja keskittymishaasteiset säheltävät omiaan. Jollekin voi käydä niinkin, että unohtaa olevansa etäyhteydessä ja käyttäytyminen ei ihan täytyä julkisesti esillä olemisen kriteereitä. Tekniikka on varmasti tullut tutuksi monelle, jopa monille niillekin, jotka eivät ikinä olleet ajatelleet sihen tutustuakaan.

Valio lanseerasi kivan Virtuaalisen Pääsiäsispöydän, jossa saman pöydän ääreen mahtuu 12 osallistujaa. Harmi, että sovellus toimi ihan kökösti. Hyvä idea kuitenkin. Onneksi noita videopuhelusysteemejä on mistä valita, niin kyllä meilläkin sitten lopulta etäkahvit juotiin ja saatetaan juoda tänään toisetkin.

Saas nähdä, mitä se alkava uusi viikko tuo tullessaan. Toisaalta on puhuttu rajoitteiden jatkamisesta ja jopa tiukentamisesta, toisaalta Uudenmaan sulun lopettamisesta ensi sunnuntaina. Saas nähdä.

Elämä etänä

Etänä töissä, sukulaisissa, kaverikekkereissä, harrastuksissa, terveydenhuolossa, koulussa, ostoksilla ja melkein missä vaan. Ei ihan koko elämä ole siirtynyt verkkoon, mutta yllättävän paljon. Oikeastaan ajattelin, että elämä oli jo ennen Koronaa, yleisellä tasolla, aika paljon verkossa, mutta on se sitä kyllä nyt paljon aiempaa enemmän.

Luovuus on kukkinut etäyhteyden hyödyntämisessä ja sehän on hyvä. Varmasti Koronan jälkeen on kysyntää face to face kohtaamisille, mutta uskon että monenlaiset etäpalvelut jäävät käyttöön. Monia kursseja ja ohjausryhmiä voidaan toteuttaa videpuhelun kautta, ei ole enää pitkät välimatkat esteenä.

Uskon ja tovon ja tulen itse niin ojheistamaan jatkossa, että mikäli ei tunne itseään täysin terveeksi, niin ei tule paikalle, minun vastaanotolleni, kuin ei toivottavati muihinkaan kohtaamisiin. Otetaan sen sijaan videopuhelu. Hyvin moni asiakas on todennut, että tämähän toimii hyvin. Kevään aikana on ehtinyt testata ja tottua ja moni tuntuu olevan valmis soveltamaan etäyhteyttä jatkossakin. Paljon eri kaupunkien välillä liikkuvat ovat hyvillään siitä, että terapiassa käyminen ei ole sidottua yhteen paikkaan.

Kaikille ei etäyhteys sovi ja se on ihan ok. Kaikilla ei ole rauhallista tilaa toteutukseen ja toisille ei tämän tyyppinen kontaktointi tunnu luontevalta. Kieltäytyä todella saa. Itse olen houkutellut kuitenkin ensin kokeilemaan, jotta tietää mistä kieltäytyy.

Ei tämä etäkontaktointi pelkkää juhlaa ole. Kun työ on siirtynyt pelkästään läppärille, niin se rasittaa uudella tavalla. Ehkä se pitkällinen ruudun tuijottaminen vaatii keskittymistä eri tavalla. Rasittuu silmät ja kuulo varsinkin, jos ääni ei kuulu kunnolla. Silmin ja korvin pinnistely on yllättävän raskasta. Onneksi tekniikka on toiminut paremmin, kuin uskalsi toivoa, mutta hankaluuksiakin toki on. Ääni reistaa enemmän. Omassa työssäni toimin niin, että välillä otetaan ääni puhelimen kautta ja katsekontakti videopuhelun kautta. Välillä siirrytään pelkästään puhelimen varaan. Silti, on hieno juttu, että työn voi siirtää etätyöksi, se ei ole itsestään selvyys.

3. Korona-viikko

Alkaisiko tulla jo tottumusta uuteen tilanteeseen…..jossain määrin ehkä, mutta monet tavat ovat tiukassa ja niitä ei huomata muuttaa poikkeusolojen ohjeistuksen mukaisesti.

Kaupassa oli kolme asiakasta, kaikki kassalla. Yksi pakkaamassa ostoksiaan, minä hihnalle latomassa tavaraa, niin kolmas asiakas tuli ”jonoon” ihan lähituntumaan. Totesin kohteliaasti, että :”Anteeksi, voisimmeko pitää enemmän etäisyyttä? Sain vastaukseksi muminaa ja liimautumisen niille jalansijoille joille oli juuri saapunut. Pyysin toistamaan muminan selkokielellä, niin ”jonottaja” totesi, että ”On tässä metri”. No ei ehkä ihan ollut, mutta totesin, vain että: Ei olisi haitaksi vaikka olisi reilusti enemmän!”. Ei vaikutusta, tiukasti paikallaan kuin tammi.

Varmasti tätä omille tottumuksille jumittumista tapahtuu itselläkin ja vaikeahan sitä on huomata. Yritetään kuitenkin tiedostaa miten toimimme ja yritetään vielä kyseenalaistaa toimitatapojamme miettien samalla, kuinka asian voisi tehdä toisin.

Tuttuus ja jatkuvuus tuovat turvallisuuden tunnetta. Tyylissään pysymistä meille tarjoilee takuuvarmasti Donald Trump, joka jatkaa jo tutuksi tulleita aivopierujaan pitkän kokemuksen tuomalla varmuudella tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikka kaikkia USA:n kansalaisia vahvasti ohjeistetaan käyttämään hengityssuojaimia, niin Donald töräyttää, että hänen kauniiseen työhuoneeseensa ei sovi hengitysmaskin käyttö. PRÖÖÖÖT!

(Ei käy kateeksi Valkoisen talon tiedottajaa.)