Oon hyvä näin….

Ilta-Sanomien teemaviikko kaiken ikäisten ihmisten ulkonäköpaineista, itsen hyväksymisestä ja kehopositiivisuudesta.

Jokaisella on oikeus päättää millaisena kelpaa….Oikeuden ja hyväksynnän pystyt viimekädessä antamaan vain Sinä itse!

Ilta-Sanomat valitsi tämän ulkonäköpaineita koskevan teemaviikon nimeksi Oon hyvä näin, eikä esimerkiksi Oot hyvä näin, koska itsensä hyväksyminen lähtee sisältä. Lopulta kukaan muu kuin minä itse ei voi määritellä sitä, millaisessa kehossa tunnen itseni hyväksi. Kenelläkään muulla ei ole valtaa kertoa, minkä näköisenä minä kelpaan.

Teemaviikon kaikki jutut pääset lukemaan TÄÄLTÄ

Kun on pakko ajatella pahoja

Uskontoon liittyvät ajatukset ja synninteot ovat olleet aikoinaan yleisiä pakkoajatusten sisältöjä, ovat varmaan joissain kulttuureissa edelleen. Sittemmin homopelkous ja siihen liittyvät pakko-ajatukset, sitten pedofilia….Oireistot kulkevat ajassa. Kestoaiheita pakkoajatuksissa ovat olleet toisen ihmisen vahingoittaminen, seksuaaliset teot ja esimerkiksi korkealta hyppääminen.

Pakko-oireiselle häiriölle OCD:lle on tunnusomaista pakko-oireet, jotka jaetaan pakkotoimintoihin (kompulsiot) ja pakkoajatuksiin (obsessiot).

– Yleensä ensin tulee mieleen pakkoajatus, joka tuottaa ahdistusta. Se voi olla esimerkiksi ajatus siitä, että tekisi pahaa jollekulle, vaikka ei haluaisikaan tai että vahingoittaisi itseään, tai on likainen, täynnä bakteereja, kertoo psykiatrian dosentti Sami Leppämäki. Hänen mukaan on mahdollista, että häiriö on enemmän pakkoajatuspainotteinen, mutta tyypillistä on, että ihminen pyrkii neutraloimaan niitä toisilla ajatuksilla tai pakonomaisilla teoilla.

Häiriötä hoidetaan masennuslääkkeillä ja terapialla. Lääkehoidosta hyötyy noin puolet potilaista.

Hyviä tuloksia on saatu altistusterapiasta, jossa altistetaan pakkoajatuksia aiheuttavalle pelottavalle tilanteelle. Tärkeää on katkaista ahdistuksen kehä. Ihmisellä on usein se ajatus, että ahdistus pahenee eikä lopu ikinä, jos ei esimerkiksi pese käsiä jatkuvasti, mutta tosiasiassa ahdistus vähenee, ja ihminen huomaa, ettei mitään pahaa tapahtunutkaan.

Sama pätee ahdistaviin ajatuksiin. Jos ahdistavaa ajatusta yrittää työntää pois mielestä, ajatus vain voimistuu. Ajatusten kannattaa antaa vain tulla. Ne ovat vain ajatuksia, joille mieli antaa merkityksen. Näin on esimerkiksi väkivaltaisissa ajatuksissa.

Oikeasti ihminen, joka pelkää tekevänsä jotain väkivaltaista, tekee kaikkensa estääkseen sen.

Tässä artikkelissa on Jounin tarina. Jounilla on ollut 5-vuotiaasta asti väkivaltaisia pakkoajatuksia – yksi oivallus helpotti oireita

Sopivasti unta

Unesta ei kannata tinkiä, perusteluja löytyy vaikka kuinka paljon, mutta kuinka on käytännössä, tuleeko nukuttua riittävästi? Unentarve on ollut keskusteluissa sitä enemmän, mitä enemmän ollaan huolissaan aivojen jatkuvasta kuormituksesta. Kausikiinnostusta uneen nostavat esimerkiksi koulujen pääsykokeiden ajankohdat ja syyskuun ja tammikuun laihdutusbuumit. Näistä urakoista kai selviää jollain tavalla vähemmälläkin unella, mutta riittävä uni tukee onnistumista oleellisella tavalla.

Unentarve eri ikäryhmissä:

0 – 3 kk, 14 – 17 tuntia
4 – 11 kk, 12 -15 tuntia
1 – 2 vuotta, 11 – 14 tuntia
3 – 5 vuotta, 10 – 13 tuntia
6 – 13 vuotta, 9 – 11 tuntia
14 – 17 vuotta, 8 – 10 tuntia
18 – 25 vuotta, 7 – 9 tuntia
26 – 64 vuotta, 7 – 9 tuntia
65 – vuotta, 7 – 8 tuntia

Tutkijat muistuttavat, että unen tarve on yksilöllistä. Mutta nämä suositukset koskevat valtaosaa ihmisistä. Mukana on silti myös tietoa siitä, millaisia yksilöllisiä vaihteluja voi olla ja mitä unen määrää vuorokaudessa ei saisi alittaa tai ylittää. Tämä tieto tekee eron esimerkiksi ryhmien 18-25 v ja 26-64 v välille, joilla muuten näyttäisi olevan sama suositus.

Tarkemmat taulukot ja tutkimusartikkelt löytyvät tästä jutusta Miten paljon ihmisen missäkin iässä pitäisi nukkua? Katso taulukosta.

Ajatusleikki ulos jalon uhrin roolista

Luja kuin kallio…

Heli Vaarasen kolumnissa Onko sinulla ihmissuhteissasi ikuisen uhrin rooli? annetaan ajatustehtävä, jonka kautta voit tunnustella miltä tuntuisi irrottautua toisia mukailevan, itsensä unohtavan uhrin roolista.

1. Opettele mielessäsi sanomaan ei.

Opettele mielessäsi sanomaan ei hänelle, joka pyytää viime hetken palvelusta samalla hetkellä kun juuri tulit töistä kotiin ja haluat vain levätä. Sano mielessäsi ”en tule, en jaksa. Pyydä jotakuta muuta”. Älä ryhdy ääneen miettimään kuka se ’joku muu’ voisi olla, vaan sulje puhelin ja mene nukkumaan.

Sano mielessäsi ”ei enää” kaverille, joka peruuttaa aina sinun auttamisesi, mutta pyytää tuon tuostakin sinulta muuttoapua, vippiä tai kärttää sinua tuuraamaan töissä.

Sano mielessäsi “ei” lähisukulaiselle, joka käyttää sinun aikaasi kuin omaansa. Opettele olemaan vastaamatta puhelimeen, kun olet tekemässä sinulle tärkeitä asioita, ja opi olemaan avaamatta ovea, jos et ole juuri nyt halukas pitkiin rupatteluihin.

2. Ole hyvä itsellesi – vaikka se kirpaisee.

Oletko luopunut haaveistasi, koska syyllisyys ja velvollisuudentunto painavat päälle? Koetko, että itsesi hemmottelu olisi muilta pois, tai että velvollisuuksien siirtäminen toisille pariksi päiväksi olisi sinulle taakka, oikea pahe? Kokeile hemmottelua mielikuvan tasolla. Lähde ajatuksissasi vaikka kylpylään ja anna muun maailman selviytyä ilman sinua. Kuvittele itsesi lekottelemassa kylvyissä ja tulemassa reissustasi tyytyväisenä ja levänneenä kotiin. Uhriminäsi olisi ehkä heti valmis syyllistymään. Maistele sen sijaan ajatusta, että kun huolehdit terveydestäsi ja levostasi, voit olla iloksi itsellesi ja muille paljon helpommin.

3. Koeta hyväksyä ajatus, että sinulla ei aikuisena ihmisenä ole auktoriteetteja. Sinulla on vain valintoja.

Jos olet aikuinen, itsenäinen ihminen, ei sinua tule käskyttää kuin koiraa. Nouda! Anna tassu! Istu! Ehei. Sinulta tulee kysyä, mitä haluaisit ja voisit tehdä, ja sinun vastauksesi tulee hyväksyä sen tähden, että olet aikuinen ja olet ihminen.

Voi olla, että elät kiitoksesta ja kehuista, ja tunnet tyydytystä siitä, miten jalosti ja pyyteettömästi autat toisia. Tai sitten

  • tunnet, että sinua ei arvosteta, vaan sinulle naureskellaan
  • kiltteyttäsi ja auttamishaluasi käytetään hyväksi
  • ihmiset ympärilläsi passivoituvat, koska sinä tulet ja teet työt heidän puolestaan
  • tunnet katkeruutta, mutta tukahdutat tunteen tekemällä muiden eteen vielä enemmän
  • alat epäillä, että elämällä ei ole sinulle parempaakaan annettavaa.

Jos tunnet näin, on korkea aika kapinoida. Vielä yksi kohta, ja ajatustehtävä on valmis:

4. Vastusta jaloa kärsijää sisälläsi.

Vaikka koko maailmasi olisi kietoutunut toisten odotusten toteuttamiseen, se tapahtuu vain jos suostut jaloon uhrin rooliin. Jos alat pienin askelin vastustaa taipumustasi pelastaa läheisten elämäntilanteita niin kuin jonglööri poimii palloja ilmasta, voit saada elämääsi yhden uuden ilon.

Se ilo on omaehtoinen, itsenäinen elämä.

Lopuksi Vaaranen toteaa: On suurenmoista että olet auttavainen. Se on hieno ominaisuus. Mutta arvosta itseäsi niin paljon, että kerrot toisille rehellisesti, milloin ja minkä verran voit auttaa, tai jätätkö auttamisen toiseen kertaan. Sitä kutsutaan aikuisuudeksi.

Muutoksen tuulet puhaltaa

Kokka kohti uusia tuulia: Aloitan psykoterapiavastaanoton Varkaudessa 2.3.2020

Haaveista kohti ajatusta, että toisinkin voisi todella olla. Ajatuksista kohti toimintasuunnitelmaa. Tavoitteet pieniin osiin ja aikataulutus. Näin se suurin piirtein menee sekä pienemmissä että isoissa elämämuutoksissa. Omassa elämässäni olen tullut siihen kohtaan, että alan vhdoin toteuttaa jo vuosia puheissa ollutta visiota paluusta kotipaikkakunnalle.

Työt aikatauluttavat muutoksen tahdin. Nykyinen psykoterapiavastaanottoni pitää minut kiireisenä Mikkelissä vielä 2-3- vuotta. Olen tehnyt terapiatyötä omalla vastaanotolla seitsemän vuotta. En ajatellut että seitsemän vuoden sykleissä minullekin tulee muutostarve, mutta ehkä siinä on perää, tiedä häntä. Nyt joka tapauksessa on tarkoitus alkaa hankkia asiakkaita Varkauteen, joten uusia asiakkuuksia en Mikkeliin ainakaan toistaiseksi ota. Tavoitteena on siirtyä kokonaan Varkauteen sitä mukaa, kun asiakkuudet Mikkelissä saadaan suunnitellusti päätökseen ja toivottavasti uusia asiakkaita on löytynyt Varkauden seudulta. Toki nykypäivänä terapiaprosessia voi tehdä videovälitteisesti, paikasta riippumatta. Kelan korvaamissa terapioissa edellytetään, että kaksi ensimmäistä käyntiä on toteutettu ”normaalisti” tavaten, loput voi tehdä videoyhteydellä. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään monipuolisesti. Minulla on käytössä Kelan hyväksymä Skype for Business.

Etsin parhaillaan vastaanottotiloja Varkaudesta. Kunhan se asia on kunnossa, vien uudet yhteystietoni Kelan palveluntarjoaja hakuun. Pääosin asiakkuudet ovat olleet Kelankuntoutuspsykoterapian maksusitoumuksella tulleita. Kela alkoi korvata psykoterapiaa harkinnanvaraisesti myös yli 26-vuotiaille vuonna 2011. Tuon muutoksen jälkeen terapiaan hakeutuminen on noussut roimasti. Nykyisin harkinnanvaraisuuskin on muuttunut lakisääteiseksi oikeudeksi päästä terapiaan, mikäli sen tarve on todettu. Kelan terapiaa varten tarvitaan psykiatrin kirjoittama B-lausunto.

Yhtälailla terapiaan voi hakeutua itsemaksavana. Ei tarvita lähetettä, yhteydenotto riittää. Kaikki terapia-asiakkuudet sovitaan tutustumis- ja arviointikäynnin perusteella. Kaikissa psykoterapian vaikuttavuutta käsittelevissä tutkimuksissa todetaan, että merkittävin terapian onnistumiseen liittyvä piirre on asiakkaan ja terapeutin välinen suhde. Henkilökemia ja tunne siitä että tälle ihmiselle voi puhua avoimesti. Terapiaa tehdään pitkälti omalla persoonalla ja kaikkien persoonat eivät sovi yhteen, eli tutustumaan vaan!

Yhteystietoni löytyvät täältä ja lisätietoa tästä Psykoterapiapalvelu Ullamaijan linkistä.

Kamalat äidit

Kamalat äidit vertaistukiryhmä murrosikäisten lasten äideille nyt myös Mikkelissä.

Kamalat äidit® -toiminta on murrosikäisten lasten äideille tarkoitettua vertaistoimintaa. Työn ytimessä ovat vertaisryhmät, joissa käsitellään vanhemmuuteen ja naisen elämään liittyviä teemoja, jaetaan murrosikään liittyvää tietoa sekä kannustetaan äitejä jakamaan ajatuksiaan muiden naisten kanssa. Ryhmät ovat suljettuja, luottamuksellisia ja maksuttomia.

Mikkelin Kamalat äidit -ryhmä alkaa 12.9.2019 klo 17 – 19.

Muut tapaamispäivät ovat 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11., 5.12., 9.1., 23.1. ja 6.2.

Kokoontumispaikkana on Ohjaamo Olkkari, Hallituskatu 3,Mikkeli

Lisätietoja ja ilmoittautuminen ryhmään: mikkelin.nnky@gmail.com

Yhteistyössä Mikkelin NNKY:n kanssa.

Arki alkamassa

Lomalla pestään mattoja, mutta valitsin tuon kuvan, koska siinä tehdään kuitenkin aika arkista työtä. Muistutuksena siitä, että arki on alkamassa. Ihan ok, melkein oikeastaan aika kiva…..Onko niin, että lomaa ja rutiinitonta aikaa ei kannata minun kohdalla olla tolkuttoman montaa viikkoa putkeen, vai orientoinko itseäni tulevaan, olipa sitten edessä loma tai arki?

Tarkasteleepa asiaa lyhyen tai pitkän aikavälin vinkkelistä, niin tavoitteena on voida tässä hetkessä mahdollisimman hyvin ja olla mahdollisimman tyytyväinen käsillä olevaan. On kyse valinnoista, painotuksista, priorisoinnista, mutta tiivistetysti voi sanoa, että miksi haikailla sitä, mitä ei ole, tai mikä ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä.

On lomassa kerassaan niin hyviä puolia, että niiden vuoksi voisi jatkaakin, vaikka vielä monta viikkoa, mutta on siinä myös vähemmän hyviä puolia. Unirytmi heittää häränpyllyä, ruokavalio heittää samalla vauhdilla, niin että vatsa alkaa olla melkoisessa mylläkässä, rahaa kuluu turhankin paljon, jne….Iloitaan siitä, että nämä asiat saadaan taas kuriin ja järjestykseen. Siitä innostuneena tuntuu ihan ok:lle tarttua arkisiin velvollisuuksiin, yhtä suurella innolla, millä niitä oli kolme viikkoa sitten heittämässä käsistään pois. Metkaa… toisin sanoen sopeutumiskykyä tämä kai on.

Ei sillä, ettenkö ajattelisi vähän pidemmällekin eteen päin, ajattelen kyllä ja uudet tuulet taitavat vähitellen puhallella. Joitain muutoksia olen jo tehnytkin, mutta suurimmat saavat vielä odottaa, tai tulla luonnollisella aikataulullaan. Olen tässä puolitoimijana ja puolisivustaseuraajana….metka tunne tämäkin.

Niin, loma on ollut hyvä ja aion napata siitä hyviä fiiliksiä mukaani loppuvuoteen. On tylsää aloittaa siivous heti kotiin palatessa, mutta on tosi, tosi mukava levittää puhtaille lattioille vasta pestyt matot. Ne jotka vielä tuoksuvat mäntysuovalle, järvivedelle ja auringolle.

Lomalle lompsis

Kesä on vierähtänyt vauhdilla nelipäiväistä työviikkoa tehden. Blogissa on ollut hiljaista, kuten näkyy. Työpäivät ovat olleet sen verran pitkiä, ettei enää blogikirjoittelulle ole jäänyt aikaa. Viikonlopuktin ovat olleet ihanan pitkiä, mutta sieltä olen napakasti rajannut kaiken työhön viittaavan pois. Näillä eväillä on tuntunut siltä, että ensi kesänäkin voisi tällaisen ”kesäajan”, eli nelipäiväisen työviikon toteuttaa.

Nyt keskityn kuitenkin tämän kesän lomaan. Kolme viikkoa ihan kokonaan vapaata ja sitten vielä elokuun loppuun nelipäiväistä. Kesä on ollut tähän saakka säiltään aika vaihteleva, mutta ei tuo ole haitannut. Jos ei ulkona tarkene olla, niin sisällä on kyllä tekemistä. Alkukesän hitti on ollut maalaaminen, siis seinien ja kattojen, ym. Koukuttavaa =) Niin ja onhan tuota tullut kyllä leivottuakin, sekin koukuttaa =)

Jos säät harmittaa, niin käy lukemassa mitä eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo säistä ja ihmisten luontosuhteesta: Viime kesänä valitettiin helteestä, tänä kesänä viileydestä – Psykologi kertoo, miksi emme ole koskaan tyytyväisiä säähän.

Tytär-äitisuhde

Suhde äitiin on jokaisen ihmisen elämän ensimmäinen ihmissuhde. Erityisen latautunut on äidin ja tyttären suhde, sillä äiti on tyttärelle naisen ja naisena elämisen malli.

Odotusarvo on, että äiti rakastaa ja huolehtii omistaan. Äitiin liittyy kuitenkin myös kipeitä ja vaikeita tunteita. Äiti usein hallitsee, asettaa odotuksia, arvostelee ja on näin ikuinen harjoitusvastustajamme. Toteaa tiedetoimittaja ja tietokirjialija Tuula Vainikainen kirjassaan Äidit ja aikuiset tyttäret – matkalla ymmärrykseen. Artikkelista Äiti on tyttären ikuinen harjoitusvastus voit lukea lisää Vainikaisen ajatuksia.

Tytär-isäsuhde, tytär-vanhempi suhde. Vanhemmuus on moniulotteinen ja merkityksekäs pesti. Tässä kirjoituksessa sitä tarkastellaan lähinnä äiti-tytär-suhteen kautta.

Pohjalle vielä ajatus siitä, miten vanhemmuudesta on tullut monille suorite, johon uuvutaan aivan kuten uuvutaan työhönkin. Etenkin naisten kohdalla on vallalla uskomuksia yksin pärjäämisen ja täydellisyyden välttämättömyydestä. Miksi nykypäivän vanhemmat suorittavat ja uupuvat? Ja miten sinä voisit vanhempana helpottaa elämääsi – Katso video

Yhtenä nostona kyseisestä jutusta työterveyspsykologin ehdotus: Tee viikon ajan hommasi 80%:sti. Siitä ei ole koskaan mitään huonoa seurannut!

Äidit voivat huonosti, samoin tyttäret. Nykypäivän ilmiö on nuorten naisten varhainen masentuminen. Uupuminen elämän edessä jo heti parikymppisinä. Mutta huolta on jo paljon nuorempienkin tyttöjen mielenterveydestä. Murrosikää lähestyvien tyttöjen itsetuntoa ja kasvua on alettu tukea äiti-tytär-suhteen vahvistamisen kautta. Hyötyjiä tässä yhtälössä on varmasti vahintäänkin nämä kaksi.

Kyse on varhaisesta puuttumiesta. Äitien ja tyttärien yhteistä aikaa lisätään ja toimivaa vuorovaikutusta vahvistetaan. Esimerkkinä tästä Turun seudulla toimiva Tyttö sinä olet helmi-projekti, josta voit lukea lisää artikkelista: Tyttöjen alkaviin mielenterveysoireisiin puututaan äiti-tytärsuhdetta parantamalla – “Läheisyytemme on parantunut paljon”

Suhteessa on siis paljon hyvää ja vahvistavaa, mutta voi olla myös hajottavaa, joskus tuhoavaakin. Pitääkö kaikki sietää, antaa anteeksi, pitääkö kaikelle sokeutua ja olla vaan? Näitä kysymyksiä pohditaan monen kanssa. Josko tällaiset rajanvedot voivat olla vaikeita kaikissa ihmissuhteissa, niin erityisen vaikeina ne koetaan perhesuhteissa. On sääntöjä, on syyllisyyttä, on malli hyvänä lapsena olemisesta…..mutta, jokainen voi miettiä voiko antaa anteeksi ja jos voi, niin miten voi?

”Kannattaa miettiä, voiko asian kanssa elää ilman, että antaa anteeksi. Vai voiko ajatuksissaan antaa anteeksi, vaikkei pystyisi sitä koskaan sanottamaan – vai onko mahdollista sopia asia ihan selkeästi kahden kesken. On hyvin monenlaisia tapoja antaa anteeksi.”

Vaikka välit eivät koskaan palautuisikaan, muodollinen anteeksianto voi olla itselle tärkeä prosessi, jossa taakasta luovutaan.

”Usein eteenpäin pääseminen vaatii sen, että työstää asioita itse mielessään, vaikkei aina voi antaa anteeksi. Omalle hyvinvoinnille työstäminen on usein ensisijaisen tärkeää. Täytyy pystyä menemään eteenpäin, koska muuten käsittelemättömät asiat jäävät meille mielen taakaksi, voivat estää elämästä täysipainoista elämää tai ilmenevät jopa kehollisina tuntemuksina”, toteaa psykologi artikkelissaPitääkö äidille antaa aina anteeksi? Ei psykologinkaan mielestä, mutta käsittelemätön taakka on painolasti elämässä: ”Eteenpäin pääseminen vaatii asioiden työstämisen”

Sisäinen puhetapasi?

Tukeeko vai latistaako sisäinen puheesi sinua? Kannustatko itseäsi, vai epäröitkö kykyjäsi? Uskotko itseesi vai luotko uhkakuvia? Abitreenit sivuilla oli kysely, jonka vastaukset kopioin tähän vaiheessa, jossa vastauksia oli annettu 896 kpl.

Lannistatko itseäsi negatiivisella sisäisellä puheella?

Päivittäin. Ajatukset eksyvät jatkuvasti ikäviin asioihin. 44% (395 ääntä)

Välillä. Saan siitä tavallaan hieman lohtua. 37% (332 ääntä)

Enpä juuri. Osaan kyllä tsempata itseni negatiivisten ajatusten yli.19% (169 ääntä)

Itseen uskominen ja itsensä kannustaminen ei ollut vahvasti edustettuna ja aikalailla sama linja taitaa jatkua kysyttäisiinpä tätä asiaa missä tilanteessa ja minkä ikäisiltä tahansa.

Kielteiset uskomukset välähtävät tajuntaan kuin salama kirkkaalta taivaalta, niitä ei tarvitse houkutella. Päinvastoin ne tulevat huomaamatta, automaattisesti ja ovat meille kuin absoluuttisia totuuksia. Emme kyseenlaista niitä. Olemme oppineet uskomaan niihin. Ylen Abitreenit sivustolla Motivaatiotreenit 1/5 aivotutkija Matti Bergsrtröm toteaa, että aivoille luulo ja tieto ovat sama asia. Luuloista, olettamuksista ja negatiivisista asenteista saa luotua helposti vääränlaisen kuvitelman, joka ei vastaa totuutta.

Usein toistuvilla ajatuksilla on suuri merkitys toimintaamme ja siihen, kuinka käyttäydymme eri tilanteissa. Positiivisiin ajatuksiin kannattaa siis panostaa, silloin niiden vaikutus vahvistuu. Positiiviset ajatukset motivoivat, auttavat luovassa ajattelussa ja ongelman ratkaisussa. Tämän seurauksena itsetunnon kehityksessä ja itsearvostuksessa. LUE lisää Tiede lehden artikkelista Sisäinen puhe säätelee käyttäytymistä

Kielteisiä uskomuksia kannattaa opetella kyseenalaistamaan ja negatiivista, latistavaa puhetta kääntämään kannustavammaksi. Tätä tehdään usein terapiassa, etenkin kotiehtävinä. Aivojumppaa parhaimmillaan. Rahistellaan lukkiutuneita rattaita, kokeillaan voisiko niitä pyörittää toiseenkin suuntaan?

”En varmasti tule valituksi tuohon työpaikkaan. Muilla hakijoilla on enemmän koulutusta, mahtavia aiempia työpaikkoja, he osaavat puhua vakuuttavasti ja markkinoida itseään, kaikki muut näyttävätkin paremmalta, ovat hienoissa vaatteissa ja itsevarmoja. Ihan turhe edes hakea”.

”Minulla on samat mahdollisuudet kuin muillakin hakijoilla. Minulla on hyvä, riittävä koulutus. Olen työskennellyt vaativissa tehtävissä hyvässä firmassa aiemminkin ja pärjännyt työssäni hyvin. En ole erityisen puhelias, mutta minulla on ihan riittävät sosiaaliset taidot ja olen opetellut kertomaan mitkä ovat vahvuuteni. Pukeudun haastattelua varten vaatteisiin, joissa minun on hyvä olla ja tiedän, että ne pukevat minua. Ilman muuta laitan paperit vetämään.”

Tämän tyyppisiä harjoituksia tehtäessä nousee yleensä paljon voimakkaita tunteita. Epäusko itseen pyrkii vahvasti pintaan, joskus alkuun jopa estämään harjoittelemisen. MUTTA, vaikka tuntuisi kuinka vaikealta, se ei tarkoita etteikö tehtävässä pystyisi edistymään. Voit luulla, että et pysty, mutta kun jatkat yrittämistä, niin huomaat pystyväsi. Muutos ajattelussa rohkaisee tekemään muutoksia myös käytännössä, joten harjoittelu jatkuu ryhtymällä tuumasta toimeen!

-Kumpaa sutta ruokit, hyvää vai pahaa?-