Psykoterapiaa Mikkelissä & Varkaudessa

Ylen Kulttuurikoktailissa oli mielenkiintoinen juttu median kriisitoiminnasta. ”Kriisissä journalismi toimii automaattiohjauksessa.”

En missään nimessä ajattele, että koranaa ei pitäisi pelätä, se on otettava vakavasti, mutta mikä on realismia….uhkakuvissa, suojautumisessa….mikä onkaan koko todellisuus…..tiedämmekö sitä koskaan. Toiset varautuvat kaiken varalta kaikkeen ja toisessa ääripäässä torjutaan uhan mahdollisuus ainakin näennäisellä huolettomuudella. Mutta mikä pyörittää mediaa…?

”Kun halutaan kertoa paljon ja nopeasti, tulee myös enemmän virheitä. Avustin vuosia sitten tutkijoita, jotka analysoivat 9/11-uutisointia sähköisissä tiedotusvälineissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että journalismi toimi kriisin aikana ”automaattiohjauksessa”.

Huhuja, väitteitä ja tiedonmurusia jaettiin eteenpäin sitä mukaa, kun niitä toimituksiin tihkui. Journalistinen valinta ja tiedon prosessointi vähenivät tai jäivät kokonaan pois.

Samaa on ollut havaittavissa koronauutisoinnissa. Huhtikuun alussa sosiaalisessa mediassa levisi video New Yorkin joukkohaudoista. Muun muassa Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat kertoivat, että New Yorkissa haudataan ihmisiä ”väliaikaiseen joukkohautaan”.

Kuvituksena oli videosta napattu ilmakuva suojapukuun pukeutuneista haudankaivajista ja puuarkuista. Mieleen tuli vuoden 1918 sisällissota tai Jugoslavian sodan joukkohaudat.

Todellisuudessa kyse ei ollut väliaikaisesta hautapaikasta. Arkut haudattiin Hartin saarelle, jonne tunnistamattomat ruumiit on haudattu jo yli 150 vuoden ajan. Vainajat olivat niitä koronaan kuolleita, joiden ruumista läheiset eivät olleet vaatineet omakseen. Ruumiiden määrä toki oli tavanomaista suurempi.

Enemmän kuin koronaviruksen tappavuudesta, kuvat kertoivat köyhyydestä ja osattomuudesta”.

Koronan aikana kuilu mediatodellisuuden ja koetun todellisuuden välillä on kenties suurempi kuin koskaan. Nyt, kun epidemia alkaa tilastojenkin valossa tasaantua, mediatodellisuus ja eletty todellisuus lähenevät toisiaan. Nähtäväksi jää, kohtaavatko ne milloinkaan?

Jutussa pohditaan myös sitä, jos korona olisi iskenyt ennen someaikaa……

Lue lisää täältä: Väärä tieto, hysteraia ja paniikki leviävät nopeammin kuin virus itse – koronavirus piirrettiin tarkoituksella hirviömäisen pelottavaksi

Toisin kuin viikko sitten oletin, etätyösuositus jatkuikin vielä kesän yli. Se pisti harkitsemaan elämisen kokonaisuutta ja päädyin isoon ratkaisuun, muutan sekä kodin että työn pelkästään Varkauteen kesäkuun alusta. Suunnitelmat siis aikaistuivat oleellisesti aiotusta.

Ei eettisesti itsestään selvä, eikä muutenkaan yksinkertainen ratkaisu, mikä toi yrittäjänä jossain määrin epävarmuutta tulevasta ja asiakkaiden näkökulmasta joillekin pettymystä terapiasuhteen aikaisesta päättymisestä, sillä kaikille etäyhteys ei ole toimiva ratkaisu. Toisaalta monet asiakkaat olivat tottuneet jo etäyhteyteen ja kokivat sen riittävän toimivana ratkaisuna jatkossakin, mutta muutosta silti, väistämättä.

Ehkä näin oli tarkoitettu, tiedä häntä, ohjaako kohtalo, nyt koronan muodossa asioiden etenemistä…..jäsentää ja vauhdittaa ainakin.

Valtioneuvoston linjaus mahdollistaa jatkossa kirjastojen aukeamisen lisäksi kesäkuun alusta kokoontumisten laajenemisen ja esimerkiksi ravintoloiden aukeamisen asteittain. Sitten vasta tarvitsemmekin turvallisuus- ja hygieniaohjeiden noudattamista. Olemme jo oppineet, pitkälti, mutta jaksammeko noudattaa, sillä nyt aletaan olla poikkeustilan suhteen väsymysvaiheessa. Siteeraan jälleen psykologian tohtori, kriisipsykologi Eija Palosaarta: Yhteiskunnallisessa kriisissä on ainakin neljä vaihetta. Hämmennys. Voimakas yhteenkuuluvuuden tunne. Väsymys, jolloin toiset eivät enää jaksa noudattaa ohjeita ja suosituksia. Pian alkaa neljäs vaihe, syyllisten etsiminen.

Hypridivaiheeseen siirtyminen on edessä tietysti aikanaan myös terapiatoiminnassa. Tapaamisia aletaan toteuttaa myös kasvokkain, harkiten ja mahdollisimman pitkälle turvallisuutta tukien. Kunkin oma tai läheisten riskiryhmään kuuluminen varmasti viitoittaa toimintaa. Kukaanhan ei voi taata pystyvänsä eliminoimaan infektion tarttumsiriskiä, joten vastaanotolle jokainen tulee omalla vastuullaan. Se minkä tästä korona-ajasta toivoo jäävän siihen ”uuteen normaaliin” on se, että vastaanotolle ei tulla muuten kuin täysin terveenä, samaa pätee myös terapeuttiin. Muussa tapauksessa toteutuksen välineenä on etäyhteys videopuhelun tai tavallisen puhelun muodossa. Tämän Kela tulee sallimaan jatkossakin.

Miten aivosi voivat? TEE TESTI

Unohtelu kertoo aivojen kuormituksesta. Jos tärkeät tapaamiset unohtuvat, ja avaimet ovat jatkuvasti hukassa, arki alkaa tökkiä.

Herätyskellon ääni on aina elimistölle stressaava, vähän kuin isku palleaan. Kun torkutat, aiheutat aivoillesi monta tällaista pientä šokkia.

Uusimpien tutkimusten mukaan aivot ja suolisto tekevät tiivistä yhteistyötä. Ne yrittävät yhdessä pitää meidän elimistömme tasapainossa. Niillä on yhteinen vihollinen: kumpikaan ei pidä kroonisesta stressistä.

Nukahtamisvaikeudet voivat kertoa stressihormonijärjestelmän yliaktiivisuudesta. Jatkuva ylikuormitus kiihdyttää sympaattisen hermoston ylivireystilaan. Rentoutumisesta voi tulla todella vaikeaa.

Multitaskaus on harhaa, sillä aivot tekevät vain yhtä asiaa kerrallaan…… ja monta muuta aivoterveyteen liittyvää seikkaa. Käy testaamassa miltä sinun aivoterveystesi tila vaikuttaa.

Korona-Vappu vietetty. Sää oli keskivertovappua huomattavasti parempi. mutta ei silti villinnyt ihmisiä kokoontumaan. Varuilta ajattelin, että nyt jos koskaan voisi Vappuna sataa vaakaräntää.

Liutaan vähitellen poikkeusolojen hybridivaiheeseen, ohjeistus on vielä saamatta, mutta pukahtanee ihan pian, luvattu nyt sunnuntaille. Mistä rajoitteita aletaan purkaa, mikä on viimeisimpien joukossa?

Toki se jo aiemmin kuluneella viikolla jo päätettiin, että koulut avataan 14.5. ja tämä on nostattanut paljon ihmetystä. Tässä noudatetaan kirjaimellisesti lakia ja niinhän sitä lakia vissiin pitääkin noudattaa…..mutta, käytännön näkökulmasta päätös vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta. Läsnäopiskelua kaksi viikkoa ennen lukuvuoden päättymistä ja tuohon aikaan pitäisi polkaista opetuksen toteuttaminen poikkusjärjestelyin…..minkä verran lapsia ja nuoria sitten menee kouluun…Näitä lakiasioita varmasti tarkastellaan sitten aikanaan korona jälkeen.

Etäterapiat jatkuvat toukokuun loppuun, puhun nyt vain omasta puolestani. Kelan suositus on siis tällä erää toukokuun loppuun….ja siihen se vissiin päättyykin….Seitsemän viikkoa kun on takana etätyötä ja etäterapiassa käymistä, niin yllättävän hyvin tässä on pärjätty. On kaipausta livetapaamisiin, puolin ja toisin, mutta on pärjätty näinkin. Erilaisia ilmiöitä olemme kohdanneet ja pohtineet . Eräs asiakkaani totesi, että näin etänä tuntuu, että terapeutti tulee kotiin kun normaalitilanteessa hän tulee terapeutin luo. Niin, teen tavallaan kotikäyntejä =).

Kun ei pysty keskittymään, ei aloittamaan, ei viemään loppuun. Kun unohtuu vaan jonnekin, ajatuksiin, mihin lie. Tuntuu, ettei oikein mikään suju, tai on ainakin hankalaa, kuormittuu kovasti. Ihmissuhteissakin takkuaa. Ihmettelee miten toiset selviävät kaikesta tästä, elämästä. On alkanut tuntea itsensä tyhmäksi, vähintäänkin laiskaksi. On siitä saattanut kuulla toisiltakin. Masennuksen puolelle on kääntynyt jo ajat sitten.

Entä jos sinulla on tarkkaavaisuushäiriö ADD? Ollut siis aina. Ei ihme, että hommat eivät suju niillä ns. normaaleilla tavoilla esimerkiksi opiskelussa tai työelämässä. Eikä ihme, jo itsestä on tullut alisuoriutuja. ADD ei vähennä alykkyyskapasiteettia, se ei vaan pääse esille. Oikeastaan ei ole ehtinyt päästä esille, koska yritykset ovat tyrehtyneet alkutaipaleelle. Uusiin ei juuri enää tohdi ryhtyä, koska ei jaksa uskoa, että saisi ne tälläkään kertaa loppuun asti vietyä.

TEEPPÄ TESTI:

Aikuisen ADD / ADHD testi

Naiset kompensoivat tarkkaavuusongelmiaan taitavasti, naisille on oma erityinen oirekartoitus: Aikuisen naisen AD/HD oireiston itsearviointi

Tässä jutussa Sini kertoo kokemuksistaan löydettyään itsensä ADD-kuvauksista ja saatuaan diagnoosin. Nyt tuli nimi kaikelle sille epämääräiselle vaikeudelle, mikä oli lopulta masentanut. ” Siihen loppui tarve syytellä itseäni siitä, etten kykene tekemään kaikkea mitä muut. Aivoni eivät kerta kaikkiaan toimi samalla tavalla.”  Sini sai ADD-diagnoosin aikuisena – ”jumittuminen” selittyi.

ADHD-liiton sivut

Mikäli adhd-oireet aiheuttavat merkittävää haittaa henkilön toimintakyvylle aikuisuudessa, niiden hoito on tarpeellista ja kannattavaa. Asianmukainen hoito voi merkittävästi edistää henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus tulee suunnitella yksilöllisesti ja se voi sisältää esimerkiksi:

• neuvontaa (psykoedukaatio)
• kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa
• valmennusta tai ohjausta jäsentämään päivittäisiä toimintoja
• vertaistukea
• sopeutumisvalmennusta
• lääkehoitoa

Elämme ihmiskoetta, mennessä näkee, miten kukin suhtautuu pitkittyneeseen poikkeustilanteeseen.

Asiakkaissa näkee, että nyt alkaa kuormituskyky olla koetuksella, stressitasot nousevat ja oireistot alkavat nostaa päätään. Kellä minkäkinlainen, se omanlainen. Kuormittajana ei ole henkilökohtainen tai läheisen virussairaus, ei taloudellinen katastrofi, vaan pitkittynyt stressi, mikä poikkeuksellisesta ja epävarmuutta provosoivasta tilanteesta nousee.

Nostan pinnalle uudelleen ja uudelleen kriisipsykologin sanoja: ”Yllätyksetön arki kuluttaa vähiten energiaa”. Yllätyksetön, mutta ei tyhjä, sillä toimeton arki passivoi. Arkeen pitää saada mahdollisimman normaalit rutiinit.

Viikon mediapiristykseksi näyttää aina nousevan joku DT:n möläytys. Voiko tuota kyllä enää edes piristykseksi noteerata, menee ainakin tosi mustan huumorin puolelle, sillä niin käsittämättömiä ajatuksia tuon oranssin miehen suusta sinkoilee. Nyt hänen kekkasemastaan vinkistä vaarin ottaneet ovat alkaneet juoda käsidesiä tai valkaisuainetta, ne kun saattavat estää Koronan tarttumisen….=/ Myrkytyskeskuksen linjat ovata kuulumma olleet kuumana New Yorkissa!

Hoh, hoijaa. Tällaisia ihmiskokeita en tarkoita tuolla millä aloitin. Ihan vaan sellaista yksilötason emotionaalista ja kognitiivista havainnointia ajattelin….

…. tee TESTI

Tässä kyselyssä käsitellään asioita, joita on hyvä miettiä ennen psykoterapiaan hakeutumista. Kysymyksiin vastaamalla saat tietoa psykoterapian sopivuudesta tämän hetkiseen tilanteeseesi. (Tämä kysely soveltuu 16-vuotta täyttäneille).

Viisi viikkoa takana poikkeusoloja. Ollaanko nyt uudessa normaalissa? Puheissa korona ei ole jatkuvasti, ei terapiassa, kuin ei muuallakaan. Uutisiin mahtuu muitakin otsikoita. Tottumus on toisaalta varotoimien automatisoitumista, mutta osalle tottumus merkitsee vaaran unohtumista. Kuluneella viikolla avattiin myös Uudenmaan rajojen sulku, mikä yhdistettynä varotoimien höltymiseen on hyvin huono juttu, toivottavasti liikkeelle lähtevät jaksavat nyt olla erityisen varovaisia.

Kiinalaisten hengityssuojainten kaupat menivät täysin mönkään, tästä opimme jotakin ja toivottavasti paljon. Toivottavasti saadaan takaisin maskeihin hassattuja miljoonia.

Takaisin tuohon liialliseen tottumiseen. Kriisipsykologi Eija Palosaari puhuu Hesarin artikkelissa pelosta ja siitä, ettei tätä poikkeustilanteeseen reagoimista voida verrata ns. normaaleihin kriiseihin, eikä henkistä reagointia voida ennustaa. Korona-uhka on näkymätön ja venyvä, ei selkeää alkua ja loppua.

Palosaari toteaa, etteivä kaikki jaksa enää pelätä, riittävästi. Pitkittynytkin vaarallinen tilanne on totta, vaikka niin ei haluttaisi uskoa tai ei jaksettaisi uskoa. Pelkoa tarvitaan, jotta pystytään olemaan riittävän valppaana. ”Pelkoon ei pitäisi suhtautua ikään kuin pelkästään mielenterveydellisenä haittana, jos pelkoa ei olisi käyttäytyisimme täysin holtittomasti”.

Osalla taas pelko ryöstäytyy hallitsemattomaksi. Kaikille meille, kriisiajassa eläville korostetaan elämän turvatekijöiden tiedostamista. Rutiinit tuovat turvaa. Ei ole hömppää noudatella työhön lähtemisen rutiineita, vaikka jäisikin etätöihin kotiin. Rajojen tiedostaminen: oman kodin seinät, kehon rajat. Fyysinen toiminta. Ihmissuhteiden ylläpitäminen.

”Rutiinit todella rauhoittavat mieltä, sillä ne tuovat rakennetta, järjestystä ja tuttuuden tunnetta arkeen. Yllätyksetön arki vaatii vähemmän energiaa.”

Fyysinen tekeminen luo ihmiselle hallinnan tunnetta, se saa aivot uskomaan, että ihminen voi vaikuttaa asioihin itse. Fyysinen tekeminen antaa mielelle viestiä, että tilanne on hallinnassa”.

Osa meistä on lakannut pelkäämästä, vaikka ei pitäisi – Oman kehon voi huija rauhalliseksi, kriisipsykologi neuvoo

Mind-Body Bridging (MBB) on psykiatrian professori, psykiatri ja psykoanalyytikko Stanley H. Blockin ja hänen vaimonsa, Carolyn Bryant Blockin, kehittämä menetelmä. MBB jakaa yhteneväisyyksiä mm. dialektisen käyttäytymisterapian ja mindfulness-pohjaisen kognitiivisen käyttäytymisterapian kanssa.

Mind-Body Bridging tarjoaa tieteellisesti tutkittuja ja kliinisesti testattuja, helppokäyttöisiä tekniikoita, jotka auttavat muuttamaan aivojemme tavanomaista tapaa ajatella ja toimia, sekä auttaa aivomme optimaaliseen tilaan. Menetelmä vähentää tutkitusti stressiä, masennusta, uniongelmia ja aggressiivisuutta. MBB-harjoitusten tarkoituksena on lisätä itsesäätelytaitoja ja kykyä havainnoida ja hallita tunteita, ajatuksia ja käytöstä, näin kasvattaen ihmisen luontaista resilienssiä (kykyä selviä vastoinkäymisistä).

Viimeaikainen stressitutkimus osoittaa, että ulkopuolinen ympäristö erilaisine stressaavine tekijöineen ei aiheuta stressiä, vaan sen sijaan aivojemme oletusverkosto, jota kutsutaan myös identiteettijärjestelmäksi. Identiteettijärjestelmä muuttuu yliaktiiviseksi, kun sisäiset sääntömme nk. vaatimukset siitä miten maailmamme tulisi olla ja miten meidän ja muiden pitäisi olla, eivät toteudu.

Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi ”minun täytyy tehdä tämä täydellisesti”, ”minun pitää aina voittaa”, ”minun täytyy auttaa muita” tai ”minun on pidettävä asiat omassa kontrollissani”. Kun vaatimuksemme eivät toteudu, identiteettijärjestelmämme yliaktivoituu, ja aiheuttaa meille stressiä ja sen, ettei aivomme enää toimi optimaalisella tavalla.

Kehomme on usein viisaampi kuin päämme sen suhteen, että ne tietävät mitä meille oikeasti kuuluu. Moni meistä on huomannut perhosia vatsassaan, ahdistuksen tunteen rinnassa, kireät hartiat tai jomotuksen päässä ennen haastavaa tilaisuutta tai sen aikana.

Nämä voivat olla merkkejä yliaktiivisesta identiteettijärjestelmästä. Nämä merkit toimivat vähän samalla tavalla kuin kuumemittari. Erilaisista kehonjännitteistä voimme tietää, että aivomme eivät toimi sillä hetkellä optimaalisella tavalla ja kykymme nähdä tilanne avoimin mielin ja havaita erilaisia mahdollisuuksia on rajoittunut. Myöskään päätöksentekokykymme ei silloin ole parhaimmillaan. MBB:n avulla saamme aivomme luonnolliseen toimintamoodiin ja siten paremman pääsyn sisäisiin resursseihimme.

MBB:n tarjoamat työkalut koostuvat aistiharjoitteista, yhdistettynä kirjoitettuihin kognitiivisiin karttoihin siitä, minäkälaisia ajattelumalleja, tarinaketjuja ja vaatimuksia meidän identiteettijärjestelmämme meille syöttää. Lyhyenkin aistiharjoituksen avulla saamme luonnollisen toimintamoodin aivoissamme aktiiviseksi, ja siten kaikki tarvittavat aivojen osa-alueet optimaalisella tavalla käyttöön. Silloin voimme ajatella selkeämmin, ajatuksemme ovat usein paljon postiivisempia ja ratkaisukeskeisempiä, saatamme saada aivan uudenlaisia ideoita.

Mind-Body Bridging harjoitteet ovat todella helppo oppia ja käyttää myös kesken työpäivän. Samoin kuin kehomme lihakset tarvitsevat harjoitusta vahvistuakseen, niin myös aivomme tarvitsevat treeniä toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Psykologi yrittää – blogissa hyvä teksti asiaan liittyen: Vaativa mieli ei lisää hyvinvointia

Suomen mielenterveysseuran sivuilta harjoituksia: Mind-Body Bridging – harjoituksia

Korona-Pääsiäinen lopuillaan ja kuukausi takana poikkeusoloja. Uutisiin mahtuu jo muutakin, vaikka tilanne virustaudin suhteen on vakava ja meillä Suomessa mitä ilmeisemmin pahempaan suuntaan vasta menossa. Valtioneuvoston rajoittamistoimet näyttäisivät vaikuttaneen siten, kuin niiden on ollutkin tarkoitus, hidastaen taudin leviämistä. Miten kaun tämä kaikki kestää, taitaa olla se tämän hetken isoin kysymys?

Monenlaista poikkeustilanne ihmisen mielessä herättää. Erinäisten huolien ja pelkojen sijaan myös helpostusta ja hyvää mieltä….joskin tohtiiko sitä ääneen puhua…Ihmiset ovat kokeneet syylisyyttä siitä, että joidenkin kohdalla Korona on tuonut elämään hyvää. Tarvittavaa lepoa ja rauhaa. Mahdollisuuden olla luvallisesti omissa oloissa, tai olla pitämättä yhteyttä ihmisiin, joiden kokevat olevat raskasta seuraa. Osalle Krona tuottaa lisätyötä ja osansa pyrkivät nappaamaan myös hätätilanteesta itsekästä hyötyä tavoittelevat Tii…pitkäkyntiset. Kun hätä on suuri ja toimenpiteitä odotetaan, niin taustoja ei ehken tarkisteta, vain olisiko siihen edes käytännössä varaa, kun jostain pitää kuitenkin esimerkiksi niitä hengityssuojaimia saada?

Etäelämässä tapahtuu ja sinne alkavat luontevasti siirtyä vuorovaikutustilanteisiin yleisesti liittyvät piirteet, kuten klikit ja kuppikunnat. Ryhmäpuheluissa äänekkäät vievät tilan ja keskittymishaasteiset säheltävät omiaan. Jollekin voi käydä niinkin, että unohtaa olevansa etäyhteydessä ja käyttäytyminen ei ihan täytyä julkisesti esillä olemisen kriteereitä. Tekniikka on varmasti tullut tutuksi monelle, jopa monille niillekin, jotka eivät ikinä olleet ajatelleet sihen tutustuakaan.

Valio lanseerasi kivan Virtuaalisen Pääsiäsispöydän, jossa saman pöydän ääreen mahtuu 12 osallistujaa. Harmi, että sovellus toimi ihan kökösti. Hyvä idea kuitenkin. Onneksi noita videopuhelusysteemejä on mistä valita, niin kyllä meilläkin sitten lopulta etäkahvit juotiin ja saatetaan juoda tänään toisetkin.

Saas nähdä, mitä se alkava uusi viikko tuo tullessaan. Toisaalta on puhuttu rajoitteiden jatkamisesta ja jopa tiukentamisesta, toisaalta Uudenmaan sulun lopettamisesta ensi sunnuntaina. Saas nähdä.