Blogi

Löysin tällaiset Unisadut, eli tyynnyttäviä tarinoita, jotka auttavat myös nukahtamaan. Tarinoiden kirjoittaja on jooga- ja meditaatio-ohjaaja Kathryn Nicolai.

”Rauhattomat ja kiireiset mielet tarvitsevat lepopaikan. Oli ongelmana sitten nukahtamisvaikeudet, heräily kesken unien tai levottomuus päivän kiireiden keskellä, Kathryn Nicolai tarjoaa lempeän, luonnollisen ja tehokkaaksi todistetun tavan rauhoittaa mieli ennen unta. Kirja perustuu hänen rakastettuun unipodcastiinsa (Nothing Much Happens), jolla on jo miljoonia kuuntelijoita ympäri maailmaa. Ajattoman viehättävät unisadut kauniine kuvituksineen vievät mukanaan pieniin, suloisiin rentoutumisen hetkiin ja niiden kautta syvään, levolliseen uneen.”

Mielestäni toimii parhaiten äänitteenä. Unisadut löytyvät äänikirjapalveluista. Tällä hetkellä ainakin BookBeatista löytyy 13 satua ja iso liuta ensi vuoden puolella julkaistavia. Jokainen äänite kestää n. 20 min. Alussa on lyhyt intro rentotumiseen, jonka jälkeen satu luetaan kahteen kertaan. Toisto on hyvä juttu nukkumaan käydessä, mutta myös valveilla ollessa, koska toisella kerralla tarina menee syvemmälle.

Jättäisin nimestä pois tuon ”rauhattomille”. Sopii kaikille nykyaja ihmisille.

Myssy päähän ja menoksi! Ollaan kaukana siitä, kun 50-luvulla laitettiin kapula hampaiden väliin ja sähköjohtimet ohimoille. Noista ajoista sähköhoito on kokenut uuden tulemisen. Anestesiassa annettua nykyaikaista sähköhoitoa (ECT) on annettu pitkittyneestä ja vakavasta masennuksesta kärsineille henkilöille jo vuosikausia. Sen jälkeen on tullut magneettistimulaatiohoito.

Kehitys kehittyy. Nyt on kyse tasavirtastimulaatiosta, jota annetaan hoitomyssyn avulla. Tasavirtastimulaation suurimpia etuja ovat liikuteltavuus ja helppokäyttöisyys. Paristokäyttöisen myssyn saa kotiin. On myös huomioita, että lääkehoito ei myöskään sovi kaikille.

Turku on kulkenut tämän kehityksen etulinjassa. Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian ylilääkäri Tero Taiminen valaisee, että masennuksessa tietyt aivojen alueet toimivat vajaateholla ja tietyt aivojen alueet toimivat liikaa. Sähköhoidolla voidaan tasapainottaa tilannetta. Laitteen avulla voidaan lisätä tai vähentää aivosolujen signaalin laukeamisherkkyyttä, Taiminen täsmentää.

LUE LISÄÄ 10 vuotta vaikeaa masennusta sairastanut Kirsi Saaros sai avun hoitomyssystä: ”On kuin palauttaisi tehdasasetukset omille aivoille”.

……tässä valosaasteen täyttämässä maailmassa. No ei tule ensimmäisenä mieleen Suomen leveysasteella vuoden viimeisien kuukausien aikana, mutta on hyvä ajatella välillä tästäkin näkökulmasta.

Luonnollisen pimeän puute sotekee esimerkiksi unirytmiä. Ei näy tähtitaivas, ei revontulet. Suomen matkailuvaltiksi on nostettu myös pimeän ja valon välimuotoja, kaamoksen kajastusta ja sisnistä hetkeä.

Totaalinen pimeys on harvainaista suuressa osassa maapalloa. Eurooplaiaista 99% asuu yötaivaan alla, jossa keinovalo sen haalistaa! Pimeyttä on alettu suojella. Suomea lähinnä oleva ”pimeän taivaan puisto” on Tanskassa…. LUE lisää Ylen hienosta jutusta Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa, mutta pimeys tekee ihmiselle myös hyvää.

Kirkasvalo on hoitoa masentuneelle mielelle, mutta jatkuva valo ei ole hyväksi. Pimeä merkitsee lepoa! Jutussa on myös vinkkejä siihen, kuinka vähennät valosaastetta.

Pimeä pimeänä ja valo valona, eikö? Ja on se mukava tieto, että 22.12.2020 päivä alkaa taas pidentyä!

Lifeclass Työkalut mielen hyvinvointiin sisältää videoita ja harjoituksia liittyen stressin säätelyyn ja palautumiseen, uneen, ajattelun muokkaamiseen, arvotyöskentelyyn, tietoisuustaitoharjoitteluun, itsemyötätuntoon, kuin myös liikuntaan ja ravitsemukseen. Hyvä kokonaisuus, jonka toivoisi otettavan huomioon, oli sitten ensisijainen tarve minka tahansa em. osion korjaamisessa. Ajankohtaisena myös oma osionsa koronalle. Lisäksi erilliset suhteellisen laajat kokonaisuudet masennuksesta ja työyhteisön hyvinvoinnista.

Kannattaa tutustua!

Aika-ajoin pyrin nostamaan tänne tekstiä siitä miten psykoterapiaan hakeudutaan, miten voi arvioida sitä, onko psykoterapia oma juttu ja onko elämäntilanne siihen sopiva. On tarpeen pysähtyä myös perusasian äärelle, siihen mitä psykoterapia on. Siihen on vähän hankala vastata, kun mieli luisuu heti psykoterapiatyön moninaisuuteen. Mitä psykoterapia konkreettisesti tarkoittaa yksilön kohdalla. Mutta, tässä kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallion kirjoittama erittäin hyvä yleiskuvaus:

”Psy­ko­te­ra­pian yti­mes­sä on vuo­ro­vai­ku­tus­suh­de ja yh­teis­työ, jon­ka avul­la ih­mi­nen saa tun­teen toi­vos­ta ja mah­dol­li­suu­des­ta vai­kut­taa omiin ko­ke­muk­siin­sa ja ih­mis­suh­tei­siin­sa. Tar­koi­tuk­se­na ei ole, et­tä psy­ko­te­ra­pias­sa tu­lee jok­si­kin muuk­si tai sel­lai­sek­si kuin pi­täi­si ol­la, vaan et­tä sii­nä voi tul­la enem­män omak­si it­sek­seen. Aiem­pia ko­ke­muk­sia ei voi kor­ja­ta tai muut­taa, mut­ta tur­val­li­sen yh­teis­työn avul­la voi­daan saa­da uu­den­lais­ta ym­mär­rys­tä oi­rei­luun tai käyt­täy­ty­mi­seen ja löy­tää sie­det­tä­väm­pi suh­de ny­kyi­seen krii­siin tai aiem­min koet­tui­hin vai­keuk­siin. 

Psy­ko­te­ra­peut­ti on apu­na it­se­tun­te­muk­sen ja -ha­vain­noin­nin li­sään­ty­mi­ses­sä – mi­tä sel­lais­ta voin op­pia sie­tä­mään, mi­tä en ai­kai­sem­min voi­nut sie­tää? Mi­tä sel­lais­ta voin aja­tel­la, mi­tä en ai­kai­sem­min voi­nut aja­tel­la? Mi­tä tai­to­ja voin op­pia nyt, vaik­ka ke­hi­tyk­se­ni var­rel­la sii­hen ei ol­lut mah­dol­li­suut­ta? Mi­ten ase­tun omiin lä­hei­siin ih­mis­suh­tei­sii­ni koh­taa­vas­ti, kun mi­nut koh­da­taan?

Mer­kit­tä­vä osa psy­ko­te­ra­peu­tin am­mat­ti­tai­dos­ta tu­lee hä­nen it­se­tun­te­muk­sen­sa ja työn laa­dun val­von­nan kaut­ta. Psy­ko­te­ra­peu­tit opet­te­le­vat omis­sa pit­kään kou­lu­tuk­seen kuu­lu­vis­sa psy­ko­te­ra­piois­saan tun­nis­ta­maan omia reak­tio­ta­po­jaan, mal­le­jaan ih­mis­suh­teis­ta, tun­tei­taan, ja ar­vot­ta­mis­taan. Jat­ku­va työ­noh­jaus ko­ke­neem­man, vai­tio­lo­vel­vol­li­sen, kou­lu­te­tun se­nio­rin kans­sa tar­joaa psy­ko­te­ra­peu­til­le ul­ko­puo­li­sen nä­ke­myk­sen omas­ta toi­min­nas­ta, so­keis­ta pis­teis­tä ja te­ra­piap­ro­ses­sin ete­ne­mi­ses­tä.

Psy­ko­te­ra­pia­suh­teen yh­teis­työ­laa­tuun kuu­luu se, et­tä te­ra­peut­ti ja asia­kas tar­kas­te­le­vat yh­des­sä ko­ke­mus­ta psy­ko­te­ra­pias­sa ole­mi­ses­ta. Psy­ko­te­ra­peu­tin am­mat­tie­tiik­kaa on tun­nis­taa vuo­ro­vai­ku­tus­suh­teen epä­ta­sa­pai­no ja oma val­ta-ase­man­sa, ja aut­taa asia­kas­ta tar­kas­te­le­maan ko­ke­mus­taan il­man pai­nos­tus­ta tai nor­mi­tus­ta. Ny­kyai­kai­seen psy­ko­te­ra­piaan kuu­luu asia­kas­läh­töi­syys, ase­tet­tu­jen ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sen tar­kas­te­lu ja ym­mär­rys sii­tä, et­tä mo­lem­mat vuo­ro­vai­ku­tus­kump­pa­nit vai­kut­ta­vat toi­siin­sa.” -Maaret Kallio

Yle Areenan Tiedeykkösen podcastissa -Mitä psykoterapiassa tapahtuu- on haastateltavana kliinisen psykologian ja psykoterapian emeritusprofessori Jarl Wahström Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Pirjo Koskinen. Voit kunnella haasatattelun TÄÄLTÄ.

Tmi Helena Kaipaisella on käytössä MinduuPro tietojärjestelmä, jossa on Kantayhteys, eli kirjaukset tallentuvat suoraan Kanta-palveluun. Sekä asiakas että Kela-laskutus toteutuvat MinduuPron kautta. Tietojärjestelmän käyttäminen vaatii salasanan lisäksi tunnistautumisen ammattihenkilön toimikortilla. Rekisteröitynä käyttäjänä on pelkästään Helena Kaipainen.

Psykoterapiapalvelu Ullamaijan asiakastiedot eivät ole verkossa. Kirjaukset tallennetaan salasanasuojatulle muistitikulle ja kopiot salasanasuojatulle ulkoiselle kovalevylle. Tallennusvälineet säilytetään lukitussa tilassa. Asiakaslaskutus toteutuu laskutuspalvelu Ropo Capitalin kautta, jonka järjestelmään asiakkaan tunniste- ja yhteystiedot tallennetaan. Rekisteinpitäjänä ja tietoturvasta vastaavana tahona toimii Ropo Capital. Kelalaskutus toteutuu paperipostin välityksellä.