Miksi toiset eivät uuvu työelämässä…
Posted on

……kysyy Anna Perho raikkaassa kolumnissaan Uupumuksesta on tullut surullinen megatrendi- yksi asia yhdistää työelämässä jaksavia ystäviäni

Hyvä, että työuupumuksesta puhutaan paljon, mutta totta on kuten Perho jutussaan toteaa, että näkökulma on aina sama, mikä uuvuttaa? Kysytäänhän pitkässä parisuhteessa eläviltäkin millä eväillä olette onnistuneet? Miksi ei siis uteliaisuutta sitä kohtaan, miksi jotkut eivät uuvu, miksi jotkut voivat elämässään pääsääntöisesti hyvin, ihan oikeasti hyvin?

Jaksamista tukevat elementit ovat ”kiusallisen yksinkertaisia”.

Perho siteeraa Tom Rathia: Tee merkityksellisiä juttuja (merkityksellinen = hyödyttää muita ihmisiä) ja vaali hyviä ihmissuhteita. Kolmas, konkreettisempi hyvän vireen elementti on ”sellaisten valintojen tekeminen, jotka edistävät henkistä ja kehollista hyvinvointiasi.” Eli, nuku tarpeeksi ja syö riittävän hyvin.

Uupujaa ja jaksajaa erottaa myös nöyryys: jaksava, hyvässä latingissa elävä ihminen tajuaa itseään isompien tarpeiden merkityksen. Ego ja sen valinnat on aina lopulta alistettava levon palvelemiseen, koska lopulta se mahdollistaa kaiken.

Lisäksi ”ihmisdynamot” eivät ota itseään liian vakavasti, eivätkä pyri kontrolloimaan kaikkea.

Niin, kaikkihan me nämä asiat tiedämme, mutta tuleeko noudatettua?

Itse käytän usein talo-vertauskuvaa. Huonolle perustukselle ei kukaan halua taloaan rakentaa. Miksi sitten oletettaisiin, että omassa elämässä voisi jättää huomiotta perusasioista huolehtimisen ja kuvitella, ettei sillä ole väliä? Tai sitten alkaa rakentaa sitä taloa ikään kuin ylhäältä päin, ilman perustuksia tai heikoille pohjille.

KUUNTELE: Ajatusten muokkaaminen
Posted on

Kun päähän nousee hankalia ajatuksia, kroppa kiristyy ja syntyy stressiä. Oli asenne sitten positiivinen tai negatiivinen, se synnyttää tietyn suuntaisia ajatuksia, hyviä tai huonoja. Ne puolestaan vaikuttavat paitsi mielentilaan, myös kehoon ja joka soluun. Psykologi Liisa Uusitalo-Arolalla on hyviä työkaluja toistuviin, itseä lannistaviin ajatuksiin. Minna Korhonen tapasi Liisan Espoon Luukissa.

KUUNTELE: Työkaluja muutoksen: Ihminen voi jumittaa uskomuksissaan ja olla itse tulppana muutoksille

KUUNTELE: Stressi vähemmäksi
Posted on

Ongelmia ja tiukkoja tilanteita kohdatessa ihminen yrittää muuttaa maailmaan ja korjata itseään ajatuksen voimalla. Se on loputon tie, sillä kroppa ja hermot ajatutuvat ylivireystilaan, eikä sitä välttämättä huomaan ennenkuin on liian myöhäistä. Psykologi Liisa Uusitalo-Arola kertoo kuinka Itseään voi oppia johdattamaan viisaasti eteenpäin, pohdinnoissa mukana Minna Korhonen.

KUUNTELE: Työkaluja muutokseen: Ihminen voi oppia itse ottamaan vastuuta siitä mistä stressaa

KUUNTELE: Keho kertoo
Posted on

Liskoaivot eivät ymmärrä puhetta, siksi keho on paras suunnannäyttäjä vaikeissa elämäntilanteissa, sanoo psykolgi Liisa Uusitalo-Arola. Epävarmuus nostaa esiin tunteita ja ajatuksia ja stressiä, joiden kohtaamiseen etsimme työkaluja. Ihmisessä on enemmän voimaa kuin uskokaan. Sitä Minna Korhonen kaivaa esiin Liisa Uusitalo-Arolan kanssa.

KUUNTELE alla olevasta linkistä vajaan 20 min kestävä haastattelu:

Työkaluja muutokseen: Järkeily ei auta tunteiden kanssa, kroppa kertoo totuuden

Liian kiltti
Posted on

  1. Tukahdutat suuttumuksesi ja kohdistat vihasi itseesi.
  2. Käyttäydyt passiivis-aggressiivisesti.
  3. Huomaat antavasi enemmän kuin saat.
  4. Sinun on hankala ilmaista todellisia tunteitasi ja mielipiteitäsi.
  5. Asetat muiden tarpeet aina omiesi edelle.
  6. Annat helposti periksi ja taivut toisten tahtoon.
  7. Haluat ylläpitää sopua hinnalla millä hyvänsä.
  8. Vaadit itseltäsi paljon ja ajattelet, että suoriutumalla hyvin saat rakkautta ja hyväksyntää.
  9. Tunnet itsesi usein väsyneeksi, näkymättömäksi ja yksinäiseksi…….

…….eli, et kuitenkaan saa liiallisella kiltteydellä sitä mitä tavoittelet!

Tämä on teema, johon psykoterapiassa törmätään niin usein, että tekisi mieli sanoa, aina. Terapiassa ei opetella tulemaan vielä paremmin kilteiksi, eikä löytämään keinoja, joilla sietää liiallisen kiltteyden seurauksia. Vaan, terapiassa opetellaan:

  1. Hyvksymään vihan ja suuttumuksen tunteet ja lopettamaan itseviha.
  2. Ilmaisemaan aggressiota rakentavasti.
  3. Vaatimaan ihmissuhteilta vastavuoroisuutta.
  4. Opetteleemaan tunteiden ja mielipiteiden ilmaisua.
  5. Opetellaan tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tarpeita.
  6. Opetellaan jämäkkyyttä, sitä tervettä itserakkautta.
  7. Harjoitellaan sietämään sitä, ettei kaikkia aina voi miellyttää.
  8. Vähnnetään suorittamista ja haetaan inhimillisyyttä itseä kohtaan.

Sekä monia muita normaaliin elämään kuuluvia inhimillisiä elementtejä, jotka kuuluvat myös sinulle terapiasohvalla istuja, ei vain muille ihmisille.

On olennaista ymmärtää olevansa nyt aikuinen joka osaa pitää huolen itse itsestään. Vääränlaisesta kiltteydestä toipumisen prosessi pitää sisällään traumojen purkamista, tukahdutettujen tunteiden käsittelyä, omien mielipiteiden ilmaisemisen opettelua, omien tarpeiden tunnistamisen opettelua ja rajojen vetämisen harjoittelua. Oikealla tavalla kiltiksi ei opita yhdessä päivässä, viikossa tai kuukaudessa, mutta joka ikinen päivä on mahdollisuus ottaa askelia kohti entistä terveempää suhdetta itseen ja muihin ihmisiin.” LUE lisää TÄÄLTÄ

Kontrolloija
Posted on

Psykoterapeutti Risto Valjakka: Perfektionisti yrittää suojautua häpeältä tai turvattomuuden tunteelta. Kontrolliin pyrkivä eli vaativa ihminen haluaa taas välttää syyllisyyttä.

Olitpa sitten perfektionistinen kontrolloija tai vannoutunut vaativa kontrolloija, on osasi raskas, enenpitkää uupumukseen johtava. Sitä muut eivät huomaa, pitävät käsittämättömän vahvana ja jaksavana. Tuo määre ”käsittämätön” pitäisi hälyttää, sillä ei kukaan voi oikeasti jaksaa hyvin voivana sitä kaikkea, mistä tuo superihminen näyttäisi selviytyvän, vieläpä suurimmaksi osaksi hymyssä suin.

Lue lisää jutusta: Kontrollifriikki ei kestä yllätyksiä – yksi kysymys paljastaa, milloin kontrollointi on mennyt liian pitkälle

Jutussa on kolmen naisen kertomus, mutta eivät miehetkään ole suojassa näiltä raskailta taakoilta. Jos tunnistit itseäsi jutusta, niin kysy itseltäsi alla oleva kysymys:

Jaksanko minä ja läheiseni, jos jatkan tällä linjalla?

Aivokemiaan vaikuttaminen
Posted on

On olemassa endogeenistä masennusta, jossa matalat serotoniinitasot aiheuttavat meissä avuttomuuden, anhedonian ja pysyvän alakulon tunteita.

Eksogeeninen masennus sen sijaan riippuu ulottuvuuksista, jotka eivät ainoastaan liity ympäröiviin asioihin, vaan myös tapaan, jolla käsittelemme päivittäin kohtaamiamme asioita ja vastoinkäymisiä, olivat ne sitten pieniä tai isoja.

Tiedetään myös, että masennus liittyy tiettyihin aminohappoihin ja tiettyjen välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin, yhdistelmään.

Aivokemian tasapainottamiseksi on keskeisessä osassa lääkehoito ja toisinaan aivan välttämättömässä osassa onkin, mutta on olemassa muitakin kemiallista epätasapainoa korjaavia keinoja. Nämä saattavat riittää lievempien maasennustilojen hoidoksi, mutta näitä kannattaa kokeilla myös lääkehoidon tukena. Tai voisi oikeastaan sanoa, että mkikäli ei ota huomioon näitä ”keinoja”, niin ei kyllä voi asettaa paranemisen odotuksia pelkän lääkehoidon piikkiin. Niin ja toki tällä puhumisella ja psykoterapiaprosessillakin sitä aivokemiaa korjataan. Itse näen, että varsinkin yhtään pitkittyneemmässä masennuksessa ja / tai ahdistuneisuustiloissa kannattaa ehdottomasti satsata kokonaisvaltaiseen hoitoon.

LUE LISÄÄ artikkelista Kolme tapaa tasapainottaa aivokemiaa ja kohdata masennus

Psykoterapiaan hakeutujan opas
Posted on

Nostetaanpa tänne tuo Mielenterveystalon opas Kelan tukemaan psykoterapiaan hakeutumisesta. Opas vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Mitä psykoterapia on? Milloin voisi olla sen aika? Miten pääsen hoitoon? Millaista psykoterapiaa on tarjolla? Miten valitsen psykoterapeutin? Mitä käytännön asioita terapiaan liittyy? Lopuksi vielä terapiaan hakeutujan muistilista.

Tässä vielä itsearviointikysely missä käsitellään asioita, joita on hyvä miettiä ennen psykoterapiaan hakeutumista. Kysymyksiin vastaamalla saat tietoa psykoterapian sopivuudesta tämän hetkiseen tilanteeseesi. (Tämä kysely soveltuu 16-vuotta täyttäneille).

Lomalta paluu…
Posted on

Suomessa elettiin muutama viikko korona unohtaen. Kesälomani ajoittui juuri noille viikoille. En juurikaan reissannut, mutta sillä ainokaisella kerralla, kun käytin julkisia liikennevälineitä olin ainoa täydessä junavaunussa matkustava, jolla oli maski kasvoilla. Tuntui vähän kummalliselta. Varsinkin, kun oltiin jo alettu puhua matkustus- ja kokoontumisrajoitusten purkamisen seurauksena lisääntyneistä koronatartunnoista.

Niin, en jatka tänne enää koronaviikko-päivityksiä, mutta ei aihetta voi unohtaakaan. Yleisellä tasolla ollaan ehkä uuden terävöitymisen kohdalla, mihin vaikuttavat uudet valtioneuvoston linjaukset, joita jo saatiin ja lisää on tulossa. Tosin paine hallitukselle on välillä epärealistinen, koska hallitus ei voi tehdä paljoakaan verrattuna aikaan, jolloin elimme kevättä poikkeustilalain alla. Nyt toimenpiteiden on pohjauduttava tartuntatautilakiin ja siihen on hallitusta enemmän sanansa sanottavana virkamihiehillä ja asiantuntijoilla, tässä tapauksessa paljoltikin lääkäreillä.

Tähän väliin ajankohtainen kokemusasiantuntijan runovideo COVID-19

Koronaa testataan ahkerasti, maskeja opetellaan käyttämään, noudatetaan hyvää hygieniaa ja turvavälejä. Siinä taisteluaseemme koronan toisen aallon hillitsemiseksi ja sen välttämiseksi, ettei koko Suomea tarvitse laittaa kiinni.

Työt jatkuvat koronasta huolimatta, lähi- ja etävastaanottoja toteuttaen. Syksy ja koko loppuvuosi näyttävät työntäyteisiltä. Etäkontaktin yleistyminen näyttää vaikuttavan terapian hakemiseen. Enää ei ajatella pelkästään paikallisesti. Terapiaan hakeudutaan myös sellaisen matkan päästä, ettei ole tarkoitustaan käydä missään vaiheessa tapaamisissa paikan päällä.

Loma oli hyvä ja nopea, vaikka melkein neljä viikkoa. Näyttää aika menevän nopeasti niin töissä kuin vapaallakin. Kesä ja kesätekemiset jatkuvat tästä eteenkin päin, niille on vain vähemmän aikaa. Eräs tutustumiskäynnillä kävijä kysyi miten minä huolehdin omasta jaksamisestani? Tämä on hyvä kysymys, mutta harvoin esitetty. Vastasin mm. että harrastusten ja luontokokemusten avulla. Niiden toteutukseen syyskesä ja syksy ovat erityisen hyvää aikaa =)