Ero on aina samalla myös uusi alku….

 

…vaikka se ei siltä pitkään aikaan tuntuisikaan. Ja vaikka uusien mahdollisuuksien näkemiseen menisikin tovi, jos toinenkin, niin se ei tarkoita sitä, että tulevaisuutta ei ole. Toiveikkuus joutuu tietysti sitä suuremmalle koetukselle, mitä kauemmin viipyy entisessä. Sellaista kiirettä ei kannata tavoitella, ettei ehtisi menneitä käsitellä pettymyksineen ja vihoineen, kaipauksineen ja suruineen. Mutta, menneeseen jumittumisesta ei ole mitään hyötyä, päinvastoin.  Se vahvistuu mihin keskityt.

Olipa kyseessä jätetty tai jättäjä, molempien parisuhde on rikkoutunut. Molempien tarpeet, toveet ja haaveet ovat saaneet valtavan kolauksen, osittain kokonaan romahtaneet. Jättäjällä on jokin aktiivinen visio siitä mikä on eron tavoite; päästä ensisijaisesti pois vallitsevasta pahasta tai saada mahdollisuus uuteen parempaan. Jätetyllä on yleensä kuljettavana oma matkansa, enne kuin pystyy torjutuksi tulemisen tuskaltaan näkemään ”pahan loppumisen” tai ”uuden mahdollisuuden”.

Jättäjän visio paremmasta ei välttämättä toteudu sellaisenaan….mutta, siitä voidaan olla mielestäni varmoja, että kunnossa oleva parisuhde ei kariudu. Eli se entinen, jota etenkin jätetty kaipaa, ei ollut hyvä parisuhde, ainakaan molemmille. Toimivaan, onnelliseen ja hyvinvointia tulkevaan parisuhteeseen tarvitaan kaksi henkilöä, jotka kokevat riittävällä tavalla samoin ja jotka molemmat ovat sitoutuneet huoltamaan parisuhdettaan.

Jättäjäkin kaipaa jotain entisestä, koska kai kaikissa parisuhteissa on jossain vaiheessa ollut jotain hyvääkin, ehkä paljonkin. Eroprosessiin kuuluvat normaalisti monenlaiset tunteet, välillä hyvinkin ristiriitaiset. Kaikille tunteille pitää antaa mahdollisuus tulla esille ja puretuiksi jotta ne laantuvat sille tasolle, että niiden kanssa voi elää. Osasta tunteita voi olla tarpeen pystyä luopumaankin, sitten aikanaa. Mutta, työstymättömästä tunteesta ei pääse irti.

Marika Rosenbergon tekstissä  Irrottautuminen on eron hyväksymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista todetaan, että irrottautumisen etenemisen paras mittari on kokemukseni mukaan se, että oma elämä alkaa kiinnostaa enemmän kuin entisen puolison tekemiset. Toinen selvä merkki on se, ettei entinen kumppani herätä enää tunnekuohuntaa, vaan alat nähdä hänet erillisenä ihmisenä, jolla on omat kasvuhaasteensa. Kun alat huomata eron antamat mahdollisuudet ja alat kiinnostua uudesta elämästäsi, olet jo pitkällä. Ero on aina samalla myös uusi alku.