Hyvään keskittyminen

 

Positiivisuuteen, mahdollisuuksiin ja onnistumisiin keskittyminen ei ole epärealistista ruusunpunaa, vaan realistista optimismia, johon toisten aivot ovat lähtökohtaisesti valmiimpia, kuin toisten, mutta kaikki voivat sitä harjoitella. Huomion suuntaaminen myönteisiin asioihin vaatii kielteisyyteen taipuvaiselta alkuun tahdonvoimaa. Miksi kannattaa harjoitella?

Onnistumisten näkeminen menneisyydessä ja mahdollisuuksien näkeminen tulevaisuudessa kehittää kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Jotta positiiviseen olisi helpompi keskittyä, täytyy opetella erkaannuttamaan itseään negativismista. Apuna voivat toimia tietoisuustaidot (mindfulness). Tietoisuustaidot ohjaavat itsehavainnointiin, omien tunteiden tunnistamiseen, auttavat kohtaamaan ja sietämään hankalia tunteita. Kun tunteet kohdataan, ne rauhoittuvat. Mindfulnessin ansiosta lisääntynyt itsemyötätunto ehkäisee itsekriittisyyttä, liiallista murehtimista ja ikäviin asioihin kiinnijäämistä. Kun itsemyötätunto on hyvä, joustavuus lisääntyy. Joustava asenne pehmentää pettymyksiä. Mieleltään joustava ihminen ymmärtää, että jokainen tekee virheitä mutta virheistä voi oppia ja suunnata eteenpäin kokemusta rikkaampana. Linkin takaa lisää asiaa.  Resilienssi ei ole pelkkää sopeutumista. 

Asiaa voi tarkastella myös toksisen positiivisuuden näkökumasta. Päivitin tekstiin Hesarissa olleen mainion kannaoton yltiöpositiivisuudesta:  Jatkuva hyvä päivä voi olla merkki toksisesta positiivisuudesta. Ei sitä pelkässä duurissa….

Se mihin keskityt, lisääntyy. Vaaroihin ja epäonnistumisiin keskittyminen on raskasta. Negatiivisuus lisää negatiivisuutta entisestään. Irtiottoja arjesta blogissa kirjoittaja pohtii hyvään keskittymistä lukemansa neuropsykologi Rick Hansonin kirjoittaman teoksen Sisäsyntyinen onnellisuus. Tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen uusi neurotiede (Hanson R. 2006) pohjalta. Kirjassa todetaan, että aivomme ovat oppineet keksittymään uhkiin ja vaaroihin, piirre liittyy  esi-isiemme tuikitarpeelliseen eloonjäämisviettiin. Nykyisin elämä on paljon vaarattomampaa, mutta aivot toimivat ikään kuin olisimme alati saalistajien väyjymiä. Evoluutio etenee hitaasti, mutta aivoja voi itse kouluttaa.

”Aivot ovat oppiva elin. Ne on suunniteltu siten, että kokemukset muuttavat niitä. Tätä on nylypäivänä tutkittu jo paljon ja tähän perustuu myös neuropsykologi Rick Hansonin teos. Keskittymällä hyvään, pysähtymällä hyvän asian äärelle vaikka vain 10 sekunniksi, muokkaamme aivojamme, jotta ne oppisivat myös jatkossa keskittymään hyvään. Kun saamme aivomme pääosin pysymään vihreällä, pieni vaara, ei pieni määrä punaiselle siirtymistä aiheuta turhaa negatiivisuutta. Kestämme elämän kolhut ja epäonnistumiset paremmin, kun olemme jo oppineet keskittymään hyvään. Emme voi poistaa kaikkea pahaa ympäriltämme, emmekä edes mielestämme. Meidän tulee hyväksyä negatiivinen ja viljellä positiivista.”

Nykypäivänä keksittymiskyvyllä ei monikaan voi kehuskella. Kaikkialla kannustetaan keskittymään hyvään, mutta keskittyminen ylipäätään mihinkään ei ole ihan helppoa. Yle Akuutissa viime vuoden puolelle psykologi Toni Dundefelt lanseerasi nopsan kolmivaiheisen harjoitteen jolla voi laskea aivojen stressitasoa, eli ottaa iisimmin.  Puolen minuutin keskittyminen riittää – mielenrauhaa voi treenata.

Dunderfeltin mukaan ihminen voi treenata mieltään ottamaan iisimmin ja ajattelemaan positiivisemmin. Dunderfeltin kehittämällä, kolmivaiheisella psykotreenillä aivoja on mahdollista opettaa tunnistamaan, että haluaa voida paremmin. Harjoitusta tulisi Dunderfeltin mukaan toistaa 5-10 kertaa viikon tai parin aikana, jotta tuloksia syntyy.

Lomat ja lepopäivät ovat oivallinen tilaisuus ottaa iisimmin, mutta tämä istualtaan tehtävä 30 sekunnin harjoitus sujuu kiireiseltäkin ja on helppo tapa rentoutua esimerkiksi keskellä kiireistä työpäivää.

  • Istu alas, tunne miten kroppa painautuu tuolia vasten. 
  • Hengitä syvään sisään ja ulos.
  • Voit joko sulkea silmäsi tai pitää ne halutessasi auki.
  • Kuljeta happea hengittäessäsi hissin lailla nenästä alas sisälle kehoosi.
  • Tunne, miten vartalo lämpenee.
  • Salli itsellesi lämmin, hyvä, ankkuroitunut tunne.
  • Nauti, siitä, että sinulla on lämmin ja hyvä olla – että olet lämpimästi elossa.

Kurkkaan Dunderfeltin tekstistä, mitkä ne kaksi muuta vaihetta ovat.

Sitten vielä sovellus, johon voit listata saamasi kehut ja listaa ihmeessä myös itse itsestäsi tekemät hyvät huomiot.

Kehu- opi tuntemaan vahvuutesi