Jos olisit ystäväsi, niin mitä sanoisit?

 

 

jos-olisit-ystavasi-niin-mita-sanoisit

Kuljen ja kuuntelen. Tunnen ja tunnustelen. Kysyn, ”Jos olisit ystäväsi, niin mitä sanoisit?”.

Palaan hetkeen ennen kysymystä. Hetkeen, jolloin kuljin ja kuuntelin, tunsin ja tunnustelin. En puhunut paljoa, mutta sanoin. Kävin taistoa välillä tunteen ja järjen. Niiden väliin asettui viisaus. Viisaudessa asuu tyyneys ja ystävällisyys.

Sinussa on viisaus. Viisaus arvostaa, rakastaa ja kunnioittaa itseään. Viisaus on itselleen armollinen ja lempeä. Se ei syyllistä eikä syytä. Se puhuttelee itseään sanoilla kauniilla, sanoilla satuttamattomilla. Se uskaltaa sanoa EI, on rohkea ja pitää omia puoliaan. Se tuntee ja tunnistaa omat rajansa ja voimavaransa, ja sillä on lupa myös vain olla. Viisaus on vaativa, muttei ehdoton ja se tekee aina parhaansa, riittävän. Viisauden vahvuus on sen herkkyydessä. Se unelmoi ja uskaltaa. Se on sitkeä ja sisukas. Se voi taipua, muttei koskaan anna periksi. Se voi olla pelokas, muttei pelkää. Viisaus ei anna vastoinkäymisten viedä, vaan viisaus on se joka ohjaa. Viisaus on lempeä, välittävä ja hyvä ystävä.

Sinussa on tunteet. Parhaimmillaan sinun ehdoton voimavarasi ja vahvuutesi. Kun tunteet hallinnoi ja hallitsee, on tilanne toinen. Kiltteys, stressi, unettomuus, syömättömyys, perusasioiden laiminlyöminen. Siinä raaka-aineita, jotka pitkittyessään heittävät kupin niin sanotusti nurin. Silloin on vaikea saada otetta itsestään tai kantaa vastuuta tekemisistään. On helpompaa syyllistää ja syyttää, alistua ja antaa muiden ohjailla tai sanella ehdot. On turvallisempaa ja tutumpaa sivuuttaa omat tarpeensa ja toimia vasten omaa parastaan. Itseinhoa ja mitätöintiä, itsensä vähättelyä. On tilaa ruoskalle ja ruoskinnalle. Tienviittoina toimivat epärealistiset ja paranoidiset opastaulut. Tunteet, ystävä ja vihollinen.

Sinussa on järki. Järki, joka aina lopulta haastaa tunteet. Se elää syvällä sinussa ja se puhuu, kun on sen aika. Se heittää tunteille ja epärealistisille ajatuksille vasta-argumentteja. Järki ei anna tunteiden viedä tai hallita, vaan se ottaa hieman pakollakin tilaa itselleen ja korjaa tunteiden aikaansaaman kaaoksen. Palaset paukkuvat ja tunteita työstetään toiminnalla ja keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan. Neuvotellaan ja tehdään kompromisseja ja tilalle astuu jälleen tyyni ja ystävällinen viisaus.

Sinussa on rikkaus olla nämä kaikki. Uskalla olla ainutlaatuinen, oma itsesi. Elä tässä hetkessä, ei menneessä tai liioin tulevassa. Anna järjelle mahdollisuus ja suo viisauden puhua. Tunne ja uskalla elää. Luota itseesi ja omaan polkuusi, se kantaa kyllä.

-SiniSiipi-