Vihat pihalle
Posted on

 Viha on hyödyllinen tunne, mutta se on eri asia kuin hyökkäävä tai alistuva käyttäytyminen. Tunteiden hallitseminen on taito, jonka voi oppia.

Liian kiltti ihminen tukahduttaa oikeutetunkin vihan, kiivas käy kimppuun ilman syytä. Jämäkkyyden opetteleminen auttaa molempia.

Viha on ihmiselle jo varhaisessa kehitysvaiheessa syntynyt perustunne. Yksi tunteidensäätelyjärjestelmistämme on uhkajärjestelmä. Ihmiselle on lajityypillistä, että kun koemme uhkaa, tunnemme sen vihan ja pelon tunteina. Yleinen väärinkäsitys on, että viha olisi huono tunne ja ilo hyvä tunne. Vihaan voi liittyä häpeää ja ajatus, että se on paha tunne, jota ei saa ilmaista millään tavoin. Näin ei kuitenkaan kannata ajatella, koska tunteet eivät ole hyviä tai huonoja, vaan liittyvät aina tilanteeseen, jossa ne koetaan. Jotta tunteiden aiheuttamia reaktoita voisi hallita, tunteet on ensin opittava tunnistamaan. Vihan taustalla on aina tarpeita, jotka ovat jääneet kuulematta.

Kiltiksi kasvatetut

Vihan tukahduttaminen alkaa jo lapsena.

Kovin miellyttämishaluisilla, sopeutuvaisilla ja empaattisilla ihmisillä – jotka usein ovat naisia – voi olla vaikeuksia tunnistaa omaa ääntä. Viha usein auttaa tässä, koska se kertoo myös siitä, mikä sinulle on tärkeää ja mikä herättää sinussa tunteita. Fiksu lapsi kiltistyy huomatessaan, etteivät vanhemmat kuule hänen vihaansa. Kiltiksi kasvatettua helpottaa usein jo tieto siitä, että kaikki tunteet ovat oikeutettuja, myös viha. Se kertoo, mihin voin suostua ja mihin en.

Oman lapsen viha voi tuntua sietämättömältä, jos on itse joutunut samassa iässä nielemään raivonsa. Kielletyt tunteet ryöpsähtävät esiin, ja äiti alkaa pelätä käyvänsä raivoavan lapsen kimppuun. Ja hei, myös äiti saa olla vihainen. Tunne ei tee hänestä huonoa äitiä, eivätkä pelkät ajatukset vielä vahingoita ketään.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa vihan tunnistaa, sitä paremmin saa kiinni siitä, mistä viha kertoo.Voit miettiä, miksi sinua tietyssä tilanteessa alkaa ärsyttää. Onko kyse esimerkiksi siitä, että dominoivassa porukassa et saa ääntäsi kuuluville? Viha voi toimia hyödyksesi, jos se ikään kuin tuuppaa sinua eteenpäin ja auttaa ylittämään epävarmuuden.”

 Viha tuntuu

Harjaantumaton pelkää hallitsemattomuutta, mutta muuten ei voi oppia kuin harjoittelemalla.

Miten pitkä matka ajatuksista sitten on tekoihin? Moni on selittänyt silmitöntä väkivaltaansa sillä, että päässä pimenee ja itsehillintä vain katoaa yhtäkkiä. Voiko kenelle tahansa käydä niin?

Ei voi. Väkivalta ei tule yllättäen, vaikka tekijä niin kokisi. Esimerkiksi parisuhteessa on voinut olla ongelmia kauan, mutta niistä ei ole keskusteltu eikä niihin ole haettu apua. Paine on kasautunut ja lopulta purkautunut väkivaltana.

Hetkellinenkään suuttumus ei tule yllättäen, sillä se tuntuu kehossa. Viha voi kiihdyttää hengitystä tai rypistää otsan. Se pusertaa huulet yhteen ja kädet nyrkkiin, tai rintaa alkaa puristaa ja kasvot lehahtavat punaisiksi. Kun tuntee oman ruumiinsa antamat merkit, saa lisäaikaa päättää, onko suuttuminen tarpeen ja voiko sen estää. Tunteet ja ajatukset myös ruokkivat toisiaan.

Vihan kanssa pärjääminen ja vihasta oppiminen

Alla ”rauhallisia”  tyynnyttely- ja neutralisointikeinoja, joilla hallita / sietää viha, jotta voi päästä miettimään mitä vihan tunteen takana on.  MUTTA, toisille toimivat paremmin ”rajummat” fyysiset keinot. Juokse, huuda, hakkaa säkkiä, potki tyynyä, revi lehtiä, kirjoita kaikki viha kaunistelematta paperille JA sitten, kun tunnekuohu on laantunut, MIETI mitä vihan takana on.

Kokeile molempia tapoja!

1. Pysähdy

Jos tunnet vihan nousevan niin voimakkaaksi että menetät oman käyttäytymisesi hallinnan, ota aikalisä. Jos pysäytät tilanteen ja lähdet siitä pois, et saa enää vihaa tuottavia ärsykkeitä.

2. Neutraloi tunteesi

Kun keskityt aktiivisesti johonkin neutraaliin asiaan ja lopetat vihan ruokkimisen katkerilla ajatuksilla, tunnereaktio laantuu itsestään. Keskity vaikka katsomaan, miltä puut näyttävät ulkona, tai laske vastaantulevia autoja.

3. Vaihda näkökulmaa

Kun fysiologinen reaktio on vähän laantunut, voit palata tilanteeseen. Mieti sitä vastapuolen näkökulmasta. Mikä hänen tilanteensa oli, kun hän sanoi tai teki jotain, minkälainen päivä hänellä oli mahtanut olla, ja niin edelleen. Näkökulman vaihtaminen edesauttaa oman reaktion laantumista.

4. Onko vihan alla muita tunteita?

Viha on usein sekundaaritunne, eli jonkin toisen tunteen herättämä tunne. Esimerkiksi omaan tarvitsevuuteen liittyvät tunteet voivat olla kasvualusta vihareaktioille. Onkin kiinnostavaa pohtia, mitä vihan alla on. Mieti, mitä toivot ja tarvitset ihmiseltä, joka herättää sinussa näin voimakkaita reaktioita. Mitä muuta kuin vihaa tunnet tätä ihmistä kohtaan?

5. Jaa nämä tunteet toiselle

Jos huomaat, että jollakin ihmisellä ja hänen sanomisillaan on sinulle muita suurempi painoarvo, nämä tunteet on hyödyllistä jakaa toiselle. Tällä tavalla vihareaktio voi auttaa parantamaan ihmissuhdetta.

Viha kääntyy voimaksi

Psykoterapeutti kertoo miksi viha voi olla hyvä asia

Onko vihan höyryt hyvä päästää ulos?

Lopuksi, sallinette…… Antti Holma / V-laulu 

Ai, että helpottaa 😉

<