Kuukausi: syyskuu 2017

Hmm, kuulostaa houkuttavalta mainoslauseelta, kuten… ”Kun käyät tuotettamme laihdut hetkessä valtavasti ja saavutat unelmiesi vartalon. Samalla huomaat kuntosi kohenevan huminalla, nuorrut ja kaikki sairautesi paranevat kuin taikaiskusta, jne…”

Vaan eipäs olekaan siitä kyse. Otsikko on napattu Jenny Henrikssonin Vastaisku ankeudelle blogista, jossa hän kirjoittaa oikeasta elämänmuutoksesta ja panonhallinnasta, ei laihduttamisesta. Kirjoittaja tuo esille samalla sen kiistämöttömän totuuden, että samoja virheitä ei kannata tehdä uudestaan.

Alla Jennyn tiivistys elämänmuutoksen toimivista palasista. Tästä linkistä pääset lukeaan koko kirjoituksen 15 kg laihempi – en koe laihduttaneeni grammaakaan

• Mieti myönteisesti sitä, mitä kohti haluat mennä, älä vello ja negistele siinä, mistä haluat eroon.
• Tee asiat erilailla kuin aiemmilla yrityksilläsi pudottaa painoa. Samat tavat, samat tulokset. Eri tavat, eri tulokset.
• Tee muutoksia, joita voisit helposti kuvitella tekeväsi elämässäsi pitkän aikaa. Raejuusto, parsakaali ja broilerin rintafilee eivät ole ehkä sitä sittenkään vai mitä luulet, vaikka ne hyviä ovatkin?
• Tiukkapipoiselle kieltolinjalle lähteminkään tuskin kannattaa. Mitä vähemmän olen kieltänyt itseltäni mitään, sitä vähemmän minulla on ollut mielitekoja ja sitä harvemmin olen syönyt asioita, joita olen aiemmin kieltänyt itseltäni.
• Lakkaa ajattelemasta, että sinun pitää laihtua niin ja niin monta (kymmentä) kiloa, jolloin asia tuntuu jo niin vaikealta, kaukaiselta ja haastavalta, että luovutat jo ennen kuin olet aloittanutkaan. Tässä asiassa on hyvä elää hetkessä ja elää kilo kerrallaan, jos kiloja on pakko edes funtsia.
• Välillä paino junnaa, ja silloin muista, että elämässä on erilaisia jaksoja. Se ei tarkoita, että jokin asia olisi huonosti, keho vain ottaa aikansa taas muuttuakseen vähän lisää.

Katariina Meskasen ammatillisesta blogista poimittu lista:

 

   

”On kiistaton fakta, että valtaosa laihdutuskuureista epäonnistuu. Miksi niin moni meistä kuitenkin laihduttaa? Ja miksi niin monen laihduttaminen perustuu kuureiluun ja dieettaamiseen?”

Kukaan ei kuitenkaan jaksa noudattaa lopun elämäänsä niin tiukkoja sääntöjä ja reunaehtoja, mitä itse itsellemme asetamme silloin, kun turvaudumme syömisissä kuuriajatteluun. Miten siis voisimme vapautua laihduttamisen ikuisesta kujanjuoksusta?

1. Lopeta laihdutteleminen
2. Lopeta oman arvosi mittaaminen vaa’an numeroin ja mittanauhoin
3. Ota tavoitteeksi hyvinvointi, ei kilojen pudotus
4. Lopeta itsesi sättiminen
5. Keskity elämiseen, älä laihduttamiseen

Perehdy edellä oleviin viiteen kohtaan tarkemmin Katariina Meskasen artikkelissa

Onko laihduttaminen ikuista? – Katkaise laihdutuskierre ja lopeta itsesi sättiminen

Äläkä turhaudu jos ja kun sättiminen ja muutkin tutuksi käyneet toiminta- ja ajatusmallit eivät nopsasti paremmaksi käänny. Ne kääntyvät ajan kanssa työstäen. Kääntyvät, vaikka alkuun tuntuu (jan yleensä todellakin kaikilla tuntuu) mahdottomalta. Mutta, sitten kun voinnin kohennuttua muistelee taaksepäin, niin tuntuu, että vanhat ajatusmallit ja tavat suhtautua itseen ovat ihan kummallisia, jopa vieraita. Minäkö noin ajattelin- tyyppisiä kokemuksia. Ihmeitä tapahtuu, tekisi mieli sanoa. Sanonkin. siinä mielessä, että niin suuri ero alkunäkemyksen ja kuntoutuneen näkemyksen välillä on, että kyllä se ihmeeltä tuntuu…ennen kuin sen on itse kokenut.

Juoksemalla ennättää….

Liikunnan ilo ja tärkeys ohjelmoitiin aivoihin jo ihmisen lajinkehityksessä, psykiatri ja tietokirjailija Anders Hansen sanoo. Lue koko Hesarin juttu täältä.

”Aivot antavat meille dopamiinia niistä asioista, jotka parantavat eloonjäämistä, jotta tekisimme niitä lisää. Tästä mekanismista ammennamme yhä. Kun menemme lenkille, aivot ajattelevat, että edistämme eloon­jäämistämme. Siksi tunnemme mielihyvää.”

Mielihyvän kokemisen lisäksi muisti, oppiminen ja luovuus tehostuvat liikkuessa. Esi-isämme  liikkuivat elääkseen (ravinnon hankinta) ja pysyäkseen hengissä. Näissä tehtävissä onnistuttua aivot kokivat tyytyväisyyttä ja mielihyvää. Aivojen reagointitapa on ennallaan, liikkumisen määrä ei. Liikumme arjessa puolet vähemmän, kuin esi-isämme….

Maksimaalisen liikuntahyödyn aivoille saa juoksemalla kolmesti viikossa 45 min. Ihan sama juokseeko pallon perässä vai ilman, voi sitä vissiin polkeakin, mutta pointtina on sykettä kohottava liikunta.  Samaan hyötyyn pääsee kävelemällä viidesti viikossa puoli tuntia.

Liikunta on ehdottomasti paras keino pitää aivot nuorina ja jopa nuorentaa niitä. Samainen Anders Hansen jatkaa Prisma Studion artikkelissa nuorentavan liikunnan näkökulmasta:  ”Kävelyllä käyneiden koehenkilöiden aivoissa ikääntyminen oli pysähtynyt ja aivojen muistikeskukseen, hippokampukseen, oli tullut uusia soluja. Tämä vastasi 1-2 vuoden nuorentumista, kertoo Hansen.

Dementtialääkkeisiin satsataan mielettömiä rahasummia, mutta samaan, ellei parempaan hyötyyn päästään liikkumalla.

Niin, eikä uusi tieto ole sekään, että liikunta lievittää masennus- ja ahdistusoireita.

Hip, hei liikkumaan!