Minun turvani

Viime aikoina olen miettinyt paljon turvaa, minun turvaani. Mitkä asiat sitä minulle tuovat? Turva rakentuu asioista, jotka tuovat minulle pääsääntöisesti hyvää oloa. Ne ovat asioita, joihin voin itse vaikuttaa ja asioita, joiden hallinta on minulla. Niitä ovat mm.

• turvaobjekti
• kirjoittaminen
• ateriarytmi ja hyvä, itsetehty ruoka
• päivärytmi
• uni ja lepo
• liikunta
• valokuvaus
• musiikki
• venyttely
• sauna ja lämpö
• ”hömpsä” sarjat ja leffat
• tarvittava lääke
• työt
• ystävä
• luottaminen
• talous
• ihmissuhteet
• terapia
• virkistäytyminen

Entä mitä voin tehdä, jotta edellä olevat asiat toteutuvat? Voin tehdä lyhyitä kuvausretkiä pyöräillen ja/tai jalan. Voin ottaa eväät matkaan ja lähteä
eväsretkelle. Voin mennä jonnekin luonnon helmaan tai veden äärelle ja tehdä aistien herättelyretken.

Töissä voin rajata ja suojata itseäni. Tarkoittaen, että tiedostan omat voimavarani ja toimin niitä kuunnellen. Töiden lomassa pidän taukoja ja lepohetkiä. Muistan pitää myös ruokatauon! Tärkeää ellei tärkeintä on, että ohjaan itse toimintaani. Eli pidän lähellä sen, mikä tuntuu hyvälle tai on minulle hyvästä ja pidän loitolla sen mikä minua vahingoittaa tai tuo minulle pahaa oloa.

Olivat turvaa tuovat asiat millaisia tai mitä tahansa, niin pidän mielessä sen, että ne terveellä ja omaa hyvinvointiani tukevalla tavalla tuovat myös kepeyttä ja iloa elämään. Ei ole tarkoitus, että näitä asioita pohtiessa ilo elämästä vaihtuu liialliseen vakavuuteen.  Olen joskus kuullut lausahduksen, että ”sitä mieli tuottaa, millä sitä ruokkii”. Ruokitaan siis mieltä ja kehoa myös kepeillä, hauskoilla ja positiivisilla asioilla.

Lopuksi muistilista:

Ei liian suuria tavoitteita.
• Ei väsymiseen saakka asioiden tekemistä.
• Ei yhdelle päivälle liikaa tekemistä ja menemistä.
• Ei suorittamista.
• Muista syödä, vaikka se ei aina tuntuisi hyvältä.
• Muista myös, nauttia ja kokea mielihyvää.
• Muista, mikä on sinulle hyväksi.
• Muista, ettet ole vastuussa muista kuin itsestäsi.
• Muista, olla satuttamatta itseäsi.
• Muista levätä.
• Muista pitää itsestäsi hyvää huolta.

-kevätNeito-

Huhtikuu on julma, toukokuussa helpottaa…

… kevätväsymys nimittäin.

Huhtikuussa on äkkiä niin valoisaa, että se shokeraa meidät pitkän ja pimeän talvikauden jälkeen. Valoa on odotettu, mutta se lisääntyy sillä vauhdilla, että ihminen ei herää talvesta samaan tahtiin. Tarvitaan sopeutumisaikaa. Huhtikuu menee monilla kipuillessa. Kontrasti on liian suuri verrattaessa omia tunteita ja aktivaatiotasoa luonnon heräämiseen.  Toinen huonoa oloa lisäävä tekijä on se, että emme salli itsellemme väsymystä keväällä, silloin kun ”pitäisi jaksaa paremmin”. Talven tuloon liittyy luontevammin käpertyminen ja rauhallisempi tempo, ollaan luvan kanssa väsyneempiä.

Kaamosmasennuksesta puhutaan paljon, mutta kevätväsymys saattaa olla vieläkin yleisempää.  Englannin kielinen termi ”seasonal affective disorder”, suomeksi ’vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö’, kattaa yleisesti eri vuodenaikojen ja sisäisen maailman ristiriitojen aiheuttamia oireiluja. Meillä kuitenkin kaamosmasennuksella viitataan talviaikaan. THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kevätväsymys on todellinen ilmiö, eikä vain epäilys korvien välissä. Kevätväsymys saattaa olla jopa yleisempää kuin kaamosväsymys, joka on talvella noin 30 prosentilla suomalaisista. Lue lisää  Väsyttää ja tympäisee – kevätväsymys ei kahvia kittaamalla parane

Valtaosalla suomalaisista kevät kuitenkin lisää hyvinvoinnin tunnetta, virtaa tulee lisää: Toimintatarmo lisääntyy, samoin  sosiaalisuus, talvisyöpöillä ruokahalu vähenee, samoin unen tarve. Elimistössä unihormoni melatoniinin määrä vähenee ja mielialaa nostava serotoniini lisääntyy. Mutta , siis tuo sopeutumisaika huomioiden… kevätväsymys voi tehdä 2–3 viikon mittaisen takapakin, ennen kuin elimistö tottuu valoon tai ihminen itse huomaa, ettei nuku tarpeeksi.

Kevätväsymyksestä selviytymiseen pätevät samat yleisen hyvinvoinnin taustalla olevat  tekijät: Riittävä uni (aikuisella 6-9 tuntia), säännöllinen ateriarytmi ja kuntoliikunta. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, pelkkä valon lisääntyminen ei niitä korvaa.

Hyvinvointiin liittyen myös tämä näkökulma: Kevät on kesälomien suunnitteluaikaa ja Mehilaisen Blogista löytyy tähän liittyen suuri viisaus: ”Kun jaksat arjessa, jaksat myös lomalla”. Huolehtimalla itsestään, palautumisestaan ja jaksamisestaan, tulee edistettyä hyvän olon lisäksi myös omaa lomakuntoisuutta. Hyvä lomakuntoisuus takaa sen, että lomalla jaksaa tehdä juuri niitä asioita, jotka lisäävät hyvää oloa ja tuntuvat mielekkäältä. Kts. lisää  Miksi kevät väsyttää? Tunnista   kevätväsymys.

Mielenterveys

 

MITEN VAHVISTAN MIELTÄNI?​

Mielenterveyteen liitetään usein erilaisia käsitteitä, kuten onni, henkinen hyvinvointi, hyvä elämä ja tasapainoinen mieli. Mielenterveys ei kuitenkaan tarkoita, että elämään ei saisi liittyä ahdistusta tai riittämättömyyttä, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä. Jokainen kohtaa elämässään ylä- ja alamäkiä, ja ihmissuhdeongelmilta, rahavaikeuksilta, koulupaineilta, työstressiltä, menetyksiltä ja luopumisilta ei välty kukaan. Kun näitä asioita kohdataan, se horjuttaa mielenterveyttä, mutta ei poista sitä meiltä. Sama asia on fyysisen terveyden kanssa: jos sairastuu diabetekseen, ei se poista meiltä terveyttä, vaan se on vain syy huolehtia itsestään entistä paremmin.

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään tarkemmin, mitkä asiat omassa elämässä lisäävät hyvinvointia ja mitkä taas kuormittavat, tuovat ahdistusta tai muutoin pahaa oloa. Olisiko omassa elämässä joitakin asioita, joita lisäämällä tai huomioimalla voisi lisätä hyvinvointia?

Hyvinvointia lisäävät asiat ovat usein niin helppoja, ettei niiden hyvää vaikutusta omaan oloon voisi edes uskoa. Ensimmäinen huomioitava asia on elämän säännönmukaisuus. Päivän rytmit, kuten ruokailut, nukkumaanmenoajat, rutiinit läksyjen tekemisessä, pienet keskusteluhetket läheisen kanssa, kävelylenkki tai muu liikunta illalla ja rentoutuminen ennen nukkumista, niin tylsiltä kuin kuulostavatkin, tuovat turvallisuutta ja tasapainoa arkeen.

Hyvinvointia lisääviä asioita:

RUOKAILU

Usein sanotaan, että hyvä olo lähtee sisältäpäin. Ruoan terveellisyydestä, kuten riittävästä vihannesten, proteiinien, kuitujen, vitamiinien ja kalsiumin saannista, on hyvä huolehtia, samoin säännöllisestä ruokarytmistä, ettei tulisi liian pitkiä taukoja ruokailujen välillä. Näiden lisäksi yhtä tärkeää on myös huolehtia siitä, että syö kivassa seurassa ja jonkun kanssa, syö rauhassa ja mukavassa paikassa. Ruoan laittaminen ja ruoan nauttiminen ovat elämän iloja.

LIIKUNTA

Liikunnan isosta merkityksestä hyvinvoinnille ei puhuta turhaan. Liikkuminen lisää elimistössä mielihyvää tuottavia aineita, minkä huomaa siitä, että liikunnan jälkeen on väsynyt mutta hyvä olo. Joskus päivät ovat niin kiireisiä, että liikkeelle lähtö tuntu hankalalta, vaikka itse liikkuminen olisikin mielekästä. Liikkua voi kuitenkin monella tapaa, jokaisella on oma mielekäs tapa liikkua. Jotkut liikkuvat harrastusten kautta, jotkut pelaavat kavereiden kanssa iltaisin ulkona, toiset vievät koiraa lenkille ja toiset taas käyvät kävelemässä kaverin kanssa. Hyötyliikunta on usein kätevä tapa saada liikuntaa ja esimerkiksi portaiden kävely hissin sijaan on helppo terveysvalinta.

UNI

Riittävä uni on myös tärkeä hyvän päivän takuu: jos uni jää liian vähäiseksi tai yön nukkuu huonosti, on seuraava päivä surkeampi kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Unen määrään ja myös unen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ensiaskel hyvään yöuneen on säännöllinen rentoutuminen ja rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa.  Mieltä ja kehoa voi hyvissä ajoin valmistella nukahtamiseen, jättäen ulkopuoliset ärsykkeet ja virikkeet vähemmälle. Television katsomista ja tietokoneella olemista olisikin hyvä välttää juuri ennen sänkyyn menoa. Suihkussa käyminen, lukeminen ja musiikin kuuntelu voivat rentouttaa. Jos jokin asia painaa mieltä, on siitä hyvä keskustella ennen nukahtamista. Jos seuraavaksi päiväksi on paljon tekemistä, voi asioita ja tehtäviä kirjoittaa ylös ennen nukkumaanmenoa. Kofeiinipitoiset juomat voivat häiritä unta, samoin nälkäisenä tai liian täysinäisenä nukkumaan meneminen. Iltarituaalit, kuten hampaiden pesu, yövaatteiden vaihtaminen ja makuuhuoneen tuulettaminen valmistavat kehoa nukkumiseen. Ennen nukkumaanmenoa voi myös käydä päivän tapahtumia läpi ja pyrkiä rauhoittamaan ajatukset.

AJANKÄYTTÖ JA RENTOUTUMINEN

Yhtä olennaista unen lisäksi on rentoutuminen. Rentoutumisen merkitys korostuu, jos on stressaantunut olo. Koulutyö voi aiheuttaa monelle nuorelle stressiä ja painetta, koulutöiden määrä voi tuntua liian suurelta tai koulupäivät liian pitkiltä. Joskus voi tuntua siltä, että ajatukset harhailevat ja työtä tuntuu olevan niin paljon, ettei tiedä mistä aloittaisi. Tällöin voi miettiä, mitä itse voisi tehdä, jotta koulutöiden tekeminen helpottaisi hieman. Joillekin esimerkiksi lukusuunnitelman tekeminen helpottaa ja vähentää paineen tuntua. Asioita voi yrittää laittaa tärkeysjärjestykseen: mistä pitäisi aloittaa ensimmäisenä, minkä voi jättää viimeiseksi ja minkä voisi kenties jättää tekemättä. Voi myös selvittää, olisiko lisäajan saaminen työlle mahdollista tai voisiko joku auttaa työn tekemisessä. Vaatimuksia ei myöskään kannata asettaa liian korkealle, on hyvä opetella omien rajojen asettamista työmäärälle ja työn laadulle. Aina ei ole pakko yltää huippusuoritukseen, riittää, että asiat tekee keskinkertaisesti.

Sujuva arki edellyttää myös joustoa ajankäytöltä, omia aikatauluja ei kannata tehdä liian tiukaksi. Aikaa tulee jäädä ihan vain olemiselle, rentoutumiselle ja laiskottelemiselle. Jokaisella on omat tapansa rentoutua, on se sitten elokuvien katselua tai musiikin kuuntelua, sohvalla löhöämistä, urheilua, ystävien kanssa ajan viettämistä, tai luovaa toimintaa, kuten maalaamista, soittamista tai laulamista. Itseään on lupa hemmotella, ja ison suorituksen jälkeen myös palkita.

TÄRKEÄT TUNTEET JA IHMISSUHTEET

Tunteet ja ihmissuhteet ovat tärkeä osa mielenterveyttä. Läheisille, perheenjäsenille tai kavereille voi jakaa päivän aikana tapahtuneita asioita ja kertoa tunteista ja ajatuksista, joita mielen päällä on. Ystävät ovat arvokkaita ja ystävyyssuhteista on hyvä pitää huolta. Jokainen tarvitsee läheisyyttä ja kuuntelijan omille tunteilleen, ja myös itse voi olla luotettava ystävä ja kuuntelija toiselle.

HYVÄÄ MIELTÄ PÄIVÄÄN

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä on tärkeää miettiä, mistä tulee hyvä mieli ja mistä saa virkeyttä. Mielihyvää voi tuottaa pienikin asia, kuten kaverin halaaminen, lempiohjelman katsominen tai biisin kuunteleminen, isovanhemman auttaminen, naapurin koiran ulkoiluttaminen tai viikonloppuna herkun syöminen. Itselle mielihyvää tuottavia asioita voi listata, ja sen jälkeen huolehtia, että päivittäin tekisi näistä jotakin.​

– Suomen Mielenterveysseura –

Liiankin tuttu masennus?

Tuttu ja samalla tuntematon. Paljon puhuttu mutta kuitenkin monesti omalla kohdalla vaiettu. Masennus on Suomessa suurin työkyvyttömyyden syy ja johtaa hoitamattomana ennenaikaiselle eläkkeelle. Vii­me vuon­na työelä­ke­jär­jes­tel­mästä jäi 18 600 hen­kilöä työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle. Heis­tä 34 pro­sen­tilla syy oli tu­ki- ja liikun­tae­lin­sai­raudet. Mielen­ter­veyden ja käyttäy­ty­misen häi­riöt olivat syy­nä 29 pro­sen­tilla. Ma­sennus on edelleen suu­rin yksit­täinen syy työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle siirty­miseen. Vii­me vuon­na masen­nuksen ta­kia eläk­keelle jäi noin yh­deksän hen­kilöä päi­vässä. Heis­tä kak­si kol­mesta oli nai­sia. Aiheesta lisää uusimman Lääkärilehden artikkelissa Masennus vie joka päivä 9 henkilöä eläkkeelle.

Onko masenus jo niin yleistä, että siihen on totuttu, turruttu? Ei tule ajatelleeksi, että on kyse häiriötilasta, jopa sairaudesta. Eikä tule ajatelleeksi, mitä masennus tarkoittaa? Miten se omalla kohdalla voisi ilmetä? On totuttu ajattelemaan, että nuoren masennus on monityyppistä ja  vaikea tunnistaa esim. murrosiän kuohujen seasta. Masennuksen kuva on moninainen myös aikuisilla. Täällä kuvailtuna erilaiset masennustilat eli depressiot.  

Nykysin erotetaan myös ns. epätyypillinen (atyyppinen) masennus. Epätyypillisessä masennuksessa mieliala on reaktiivinen ja henkilöllä ilmenee vähintään kaksi seuraavista oireista: merkittävä painon nousu tai ruokahalun lisääntyminen, liikaunisuus, lyijynraskaudentunne raajoissa eli ns. lyijyhalvaus ja pitkään jatkunut taipumus tuntea itsensä hylätyksi ihmissuhteissa. Eli erona ns. tavalliseen melankoliseen masennukseen henkilö pystyy reagoimaan positiivisesti positiivisiin asioihin, kun taas etenkin ihmissuhteisiin liittyvät pettymykset vievät pohjan pois elämältä. Epätyypillisen masennuksen oirekuva on vahvasti yhteydessä hylkäyskokemuksiin. Lue lisää Epätyypillinen masennustila  – vakavan masennusken salakavala muoto

Palataan vielä työkykyyn. Masennus ei tarkoita aina työkyvyttömyyttä, ei ainakaan pitkää sairauslomaa. Riippuu henkilön oirekuvasta ja työn kuvasta ja ja työn merkityksestä. Masennukselle altistavat tekijät voivat olla biologisia, psykologisia ja sosiaalisia. Monet tekijöistä liittyvät yksilölliseen depressioalttiuteen, joka on pidempiaikainen ominaisuus. Jotkut tekijät taas ovat luonteeltaan laukaisevia, toisinaan myös työhön liittyviä. Mietittäessä mistä lähdetään huonovointisuuden kehää purkamaan näiden kahden tekijän merkitys on tunnistettava. ja riittävällä tavalla erotettava toisistaan.

Sosiaalipsykologian professori Sami Pirkola toteaa, että motivoiva työ, johon henkilö on sitoutunut, auttaa depression parantumisessa. Sairausloman sijaan onkin hyvä pohtia joustavia työjärjestelyjä, jos henkilö ei tahdo selvitä normaaleista työaskareista. Erilaisilla järjestelyillä voidaan etsiä kaikille parasta ratkaisua. Tärkeintä on edetä potilaan oman voinnin mukaan. Joskus esteet ovat niin ylitsepääsemättömiä, että sairasloma on ainut ratkaisu. Lue lisää Masennus ei aina tarkoita työkyvyttömyyttä

Itserakkausjuttuu

Olen vihdoinkin käsittänyt sen

Mä oon fiksu ja kivannäköinen

Kaiken hyvän todellakin ansaitsen

Mitä tielleni sattuu

Helppo muista on kyllä välittää

Mut itteänikin mun täytyy silittää

Lupaan täst edes aina yrittää

 

Itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

 

Voi heittaajat sanoo mitä tahansa

Ei se mua liikuta, pitäkööt vihansa

Mut se mist aiheutuu vahinkoo on

Jos mä en itelleni frendi oo

Jo kiistatta oon paras minä

Ja muihin mä en vertaa mua enää ikinä, hä!

Tää on luultavasti sullekin tuttuu

 

Sitä itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

 

Naistenlehdistä lukea taas saan

Miten väärin ja huono olenkaan

Vaikkei totta se ole ollenkaan

Mietin vaan ”mitä vittuu…”

Mikä mussa on muka nurinpäin

Vaikka pärjäilen hyvin juuri näin?

Suosittelen sinullekin ystäväin

 

Itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

 

Tykkään itestäni

Viihdyn mun nahois

Mä väsyn jumittamaan

Fiiliksis pahois

En dissaa vaan kehun ja kiitän

Kyl kelpaan jos tälleen mä riitän

Oon kritisoinut mua jo aivan tarpeeks

Teen sovinnon ja annan itelleni anteeks

Onni alkaa siit mihin ankaruus loppuu

Kaikki tarvii itserakkausjuttuu

 

Itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

Itserakkausjuttuu

– Mariska –

Liikkumattomuus ahdistaa

Liikunnan tärkeys ymmärretään, mutta tietouden mukana näyttää lisääntyvän myös tuska. Valtaosa suomalaisista kokee huonoa omaatuntoa siitä, ettei ehdi liikkua niin paljoa kuin pitäisi.

Joskus ennen vanhaan kuultiin jonkun sanovan, ettei liikunta ole mun juttu. Nyt on ymmärretty, että riittävällä tasolla liikkuminen kuuluu kaikille, mutta silti se ei napsahda kitkatta osaksi jokaisen elämää. Ovatko juuri nämä ”ei niin liikuntahenkilöt” niitä, jotka eniten ahdistuvat, vai  niitä jotka vähiten ahdistuvat liikkumattomuudestaan? Aiheesta lisää atikkelissa Liikkumattomuus ahdistaa suomalaisia – lähes 70 % kokee huonoa omaatuntoa

Liikunnan hyödyllisyyttä tuskin kukaan enää kyseenlaistaa, mutta miten itse määrittelet liikunnan ja se riittävyyden?  UKK-instituutin Terveysliikuntasuositus 18 – 64-vuotiaille. Liikuntapiirakka aikuisille.

  • Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin
    2 t 30 min reippaasti
    TAI
    1 t 15 minuuttia rasittavasti.
  • Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

 

Liikuntaohjeita, -kursseja, -valmennuksia, -haasteita, ym. löytyy laidasta laitaan. Toki tavoitteesta riippuen ohjeita täytyykin olla erilaisia, mutta on siellä niin villisti kaikenlaista, että saatta ahdistaa ja ainakin hämmentää. Miten kukin määrittelee liikunnan? Tuo virallinen UKK-instituutin suositus avaa liikuntakäsitteen laajasti, hyvä näin. Usein kuitenkin kuulee harmittelua siitä, jos ei käy ryhmäliikuntatunneilla tai salilla, tai osallistu juoksutapahtumiin. Silloin voi tuntua siltä, ettei harrasta liikuntaa. TESTAA TÄÄLLÄ liikutko suositusten mukaan riittävästi ja istutko liikaa?

Harmilista on se, että jos ei ole salimuija-tyyppiä, eikä haaveile maratonista, niin  märitellessään liikunnan kapeasti ei ole ihme, jos liikunnan aloittaminen / lisääminen voi tuntua turhan vaikealta. Taitaa aika paljon riippua ainakin iästä. Nuoret eivät miellä liikunnaksi ns. hyötyliikuntaa…siksikö nuoret liikkuvat liian vähän? Miten saisi koulumatkapyöräilystä tai -kävelystä trendikkään? Varmasti olisi mahdollista, kun mietitään mistä kaikesta on saatu kehitettyä ”trendi”. Liikuntaan muuten lasketaan nykyisin liikunnalliset tietokonepelit, eli pelit, joissa keho liikkuu ja syke nousee. Mukaan ei lasketa E-urheilua (Elektroninen urheilu tarkoittaa videopelien pelaamista kilpailullisesti.)

Tästä taas päästään siihen, että liikunta määritellään pitkälle urheilu- /kilpailunäkökulmasta. Kun jossain lajissa kilpaillaan niin se on urheilua. Jos en kilpaile niin en urheile, enkä kai sitten liiku…no jos sitten vaikka kuntoilet, se olisi hyvä…mutta ehkäpä varsinkin nuorempien mieleen tuo kuntoilu ei oikein sytytä….

Kilpailu on monelle se tarvittava motivaatio liikkumiseen ja hyvä on, että motivaationsa löytää. Mutta, kilpaurheiluun liittyy ”liian paljon liian aikaisin liian vakavasti” asennetta, jolloin motivaatio löpsähtää monen kohdalla myös liian pian. Suurimmassa vaarassa ovat ne, jotka eivät kilpailussa pärjää, mutta pärjäävilläkin elämä voi kapeutua niin paljon ettei kestä kroppa tai pää, usein pettää molemmat.

Josko liikkumattomuus ahdistaa, niin liikkuminenkin ahdistaa.  Liikunnan pitäisi olla mukavaa ja minusta se tarkoittaa sitä, että suhde liikuntaan ja liikunnan merkityksiin joustaa elämäntilanteen mukaan. Jaana Kari on vuonna 2017 ilmestyneeseessä väitöskirjassaan esitellyt Liikkujatyypit. Kari kysyy ”Onko pakko jos ei huvita”? No, olisihan se, mutta ei pitkälle pääse, jos pelkällä pakolla joutuu yrittämään. On huomattavasti helpompi motivoitua tekemään, kun otetaan huomioon kunkin liikuntasuhde. Elämysliikkuja ei innostu kilpaurheilusta, jne. Käy katsomassa täältä

7 ei Liikkujatyyppiä

Loppuun vielä testi, oletko painija, joogaaja, sauvakävelijä….mihin liikuntalajiin sinun luontaiset ominaisutesi, tarpeesi ja toiveesi sopisivat kuin nappi silmään

TESTAA MIKÄ LIIKUNTA SOPII SINULLE PARHAITEN

Minulle tuli tennis. Täytän lajiin vaadittavat ominaisuudet 83 %:sti… no, aikaslailla silleen kai, mutta harmi, kun selkä ei enää tenniksestä tykkää…ja sitä ei tuossa testissä kysytty. Mutta, tätä ei jäädä murehtimaan, lajivalikoimasta on kyllä löytynyt  muuta mukavaa.

Uusperhe

Uusperheessä toimivat eri säännöt kuin ydinperheessä. Jokainen siihen tulija on uudessa tilanteessa ja se yllättää kaikki, myös ammattilaiset.

Olipa perustamassa uutta suhdetta ja / tai uusperhettä, ensin on käsiteltävä oma ero, mikäli sellainen on takana.  Suurella osalla uusperheen perustajista on. Käsittelemätön ero on myrkkyä kaikille osapuolille, uusparien avioeroriski on 5-10 % suurempi kuin ensiparien. Eroryhmiä vetävä ja Erosta eteenpäin kirjan kirjoittaja Marianna Stolbow antaa muutamia vinkkejä asian käsittelyyn artikkelissa   Turha ruoskia itseään, jos tuli ero. Paljon on käsiteltävää itsessään, itse itsensä kanssa, mutta jää sitä käsiteltäväksi tulevaan suhteeseenkin, kaikkea ei voi etukäteen tehdä. Erosta eteenpäin kirja on suositeltavaa lukemista!

Suurinta myrkkyä käsittelemätön ero on uusperheen lapsille. Lapset tarvitsevat pidemmän ajan eron käsittelyyn, kuin aikuiset. Uusperheen tärkein asia on saada vanhemmuus toimimaan. Siihen tarvitaan uudenlaisia vanhemmuustaitoja, joita ydinperheessä eläminen ei ole opettanut. Lue lisää aiheesta täältä  Uusperhe onnistuu, jos vanhemmuus toimii – lapsi tarvitsee erosta toipumiseen enemmän aikaa kuin vanhemmat luulevat

Entä pitääkö puolison lapsia rakastaa….tästä lisää jutussa Pitääkö puolison lasta rakastaa? ”Myös vihaa voi tuntea, kunhan ei anna sen näkyä” Jutussa nostetaan esille somekeskusteluissa esiin tulleita näkemyksiä. Aihe on arka, siitä on vaikea puhua suoraan, mutta sitä miettii moni, ellei jossain vaiheessa jokainen uusperheen elämää elävä ja sitä suunnitteleva.

Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo toteaa, että: Arvostus, toimeentuleminen ja reiluus ovat hyviä lähtökohtia, kun mietitään, miten puolison lapsiin pitää suhtautua. Jos mukaan tulee syvempiä välittämisen tunteita, ovat nekin tervetulleita….mutta eivät pakollisia.