Juhlavaa Joulukuuta!

Erään palveluntarjoajan kuukausitiedotteen lopussa toivotettiin Juhlavaa Joulukuuta! Se kuulostikin oikein hyvältä, minustakin, joka aina hehkutan teemalla ”Arki on parasta! Niin se onkin, arki parasta, mutta on hyvä pikkuisen juhlistaa aina välillä ja Joulukuuhunhan mahtuu monta juhlaa.  Tähän vuoden pimeimpään aikaan kyllä juhlintaa mahtuu, tulee tosi tarpeeseen. Kuka sitten mitenkin ja mitä juhlii, on jokaisen oma asia.

Minulle juhlan tuntu tulee pienistä asioista, aika usein liittyy ruokaan tai sen tekemiseen. Vapaa-aika ja kiireettömyys tuntuvat myös juhlalliselle. Niin ja perinteet tietty, nekin liittyvät usein ruokaan =)  Joku tarvitsee isommat puitteet juhlimiselle, sekin on ihan ok. Sitä vaan toivoisi, että juhlinta pysyisi iloisena ja vaarattomana, niin että kaikilla osallistujilla voisi olla mukavaa.

Näin kuun alkuun Hyvää Itsenäisyyspäivä Suomi 101 vee! Tänä vuonna on Mikkeli keskiössä, kun täällä pidetään puolustusvoimain juhlaparaati. Huiman näköistä ja kuuloista, kun kaduilla jyllää raskasta kalustoa. Vähän puistattaa, kun väkisinkin tulee mieleen, että jos nuo koneet liikkuisivat täällä sodankäynnissä. Isoksi onneksi näin ei ole.  Sää helli itsenäisyyden juhlistajia. Talviaurinko kultasi maiseman, ilma oli raikas ja kuiva pikkupakkasessa ja taivas oli niin sininen. Luntahan sitä jo kaipaisi, mutta hieno oli näinkin.

Joulu taitaa olla monelle se kaikkein isoin Juhla. Juhla johon liittyy paljon perinteitä, muistoja ja paljon odotuksia. Joulu on iso juhla monessa mielessä. Siitä ei ihan yhdellä päivällä selviäkään, mutta ei oteta sitä stressinä, ei syömisähkynä eikä juomisuupumuksena, vaan mahdollisuutena levätä ja rentoutua. Ulkoilla, nukkua, lukea, saunoa, nautiskella monella tavalla.

Uusi Vuosi on inventaario kuluneesta vuodesta, odotus seuraavasta ja siirtymä kohti kevättä sekä valoa. Alku, jossa  käynnistellään monia juttuja, jotka ovat jostain syystä jääneet aiemmin käynnistämättä.  Välillä uusi vuosi näyttäytyy uhkana, mutta toivottavasti pääsääntöisesti mahdollisuutena, sillä pelkkiin uhkiin keskittyminen jättää mahdollisuudet käyttämättä.

Juhlistellaan pikkuisen aina kun vähänkin juhlan aihetta ilmenee.

Juhlavaa Joulukuuta!

 

Ole läheinen, älä hoitaja….

….ja huolehdi omasta jaksamisestasi!

Ensin yleisesti….

Psykologi Minna Koivuranta antaa neuvot hankalien tilanteiden ja tunteiden käsittelyyn Oma aika lehden jutussa Pidä myös itsestäsi huolta , kun omainen sairastuu

13 + 1 vink­kiä sai­ras­tu­neen lä­hei­sel­le

1. Älä omak­su hoi­ta­jan roo­lia ai­na­kaan py­sy­väs­ti.

2Us­ko, et­tä ti­lan­ne ta­soit­tuu ja ta­sa­ver­tai­nen pa­ri­suh­de löy­tyy jäl­leen.

3. Ma­sen­nus ja han­ka­luus ovat sai­rau­den oi­rei­ta. Lä­hei­sen oma per­soo­na on nii­den ta­ka­na edel­leen ole­mas­sa.

4. Sai­ras­tu­nut tar­vit­see ai­kaa tun­tei­den kä­sit­te­lyyn.

5Han­ki tar­vit­ta­es­sa psy­ko­lo­gin tai te­ra­peu­tin am­mat­ti­a­pua.

– putting on my own oxygen mask first –

6. An­na toi­sel­le ti­laa ja kysy, ha­lu­aa­ko hän apua jo­hon­kin.

7Sai­ras­tu­neel­la­kin on it­se­mää­rää­mi­soi­keus. Hän­tä ei voi pa­kot­taa hoi­ta­maan it­se­ään.

8. Huo­leh­di omas­ta hyvin­voin­nis­ta­si.

9. Älä luo­vu har­ras­tuk­sis­ta ja ilois­ta.

10. Puhu tun­teis­ta­si muil­le­kin kuin per­heen­jä­se­nil­le.

11Ase­ta syyl­lis­tä­jäl­le ra­jat hyl­kää­mät­tä hän­tä ko­ko­naan.

12. Ai­kui­nen lap­si ei voi pois­taa van­hem­pan­sa ah­dis­tus­ta.

13. Hae tar­vit­ta­es­sa myös it­sel­le­si apua, hoi­toa ja lo­maa.

+

Omais­jär­jes­töt ja po­ti­la­syh­dis­tyk­set vä­lit­tä­vät ver­tais­tu­kea.

 

Sitten masennuksen iskiessä…

Kun perheessä yksi sairastuu masennukseen, sairaus koskettaa kaikkia. Läheinen muuttuu ja roolit perheessä ovat vaarassa muuttua. Läheisen merkitys on suuri, joten on hyvä pysähtyä miettimään mikä todella auttaa läheistä parhaiten ja miten vastuu läheisen tukemisesta jaetaan terveydenhuollon kanssa. Sairauden hoidosta päävastuu kuuluu aina terveydenhuollolle. Läheinen tukee parhaiten olemalla läheinen. ”Masentuneen läheisillä on tutkitusti kohonnut riski sairastua itse masennukseen. Kuten yllä todettua, masentuneen hoito ei ole sinun vastuullasi. Mutta oma jaksamisesi on. Pidä kiinni omasta elämästäsi ja omasta onnestasi. Tapaa ystäviäsi, käy ulkona, matkusta, nauti elämästä”. Lue lisää Hidasta Elämää sivustolla julkaistusta kirjoituksesta Ole läheinen, älä pelastaja – Mikä on läheisen rooli masentuneen elämässä?

 

Ystävyyssuhteet ovat myös vaarassa masennuksen kourissa. Kukaan ei jaksa yksipuolisesti tukea ja masentunutta saattaa hävettää ottaa apua vastaan, kun ei jaksa itse olla vastavuoroisessa kontaktissa. Erkaannutaan ja se ei tunnut kummastakaan osapuolesta hyvältä. ”Kun sairastunut hakee tukea läheisistä, rajaa on vaikea vetää. Masentunut tarvitsee ihmisiä, jotka välittävät, mutta kenenkään ei tarvitse ottaa toisen oloa kantaakseen. Ystävyyteen kuuluu se, että autetaan, kun on vaikeaa. Mutta ystävä ei ole terapeutti tai hoitaja. Ystävä on ystävä”, kriisityöntekijä Pirjo-Riitta Liimatainen toteaa jutussa Masentunut tarvitsee ystävää, mutta ystävä ei ole ammattiauttaja: ”Pidä huolta myös itsestäsi”, muistuttaa kriisityöntekijä

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on  mielenterveyskuntoutujien omaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio, jossa tehdään työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestöön kuuluu keskusliiton lisäksi 17 alueellista jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Jäsenyhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa mielenterveyskuntoutujien omaisille. Paikallinen toimija Mikkelin aluella on  Savon mielenterveysomaiset – Fin Fami ry

Päivillä on eroa

Ihme on jos sään vaihtelu ei vaikuttaisi mielialaan ja aktiivisuustasoon. Ei sillä, etteikö räntäpäivänä voisi tapahtua hyviä asioita, mutta on luonnollista, että kirkkaana, valoisana ja aurinkoisena päivänä mieliala kohoaa ikään kuin automaattisesti. Heräät viikonloppuaamuna, vähän normaalia myöhemmin ja huomaat, että taitaakin aurinko pilkistää. Mieleen pamahtaa heti idea ulos lähtemisestä, vaikka juuri olitkin ajatellut, että taidan tässä vielä lötkötellä ja katson sitten, mitä ohjelmaa päivääni haluan. Erityisen vahva vaikutus tuolla pilkahduksella on loppuvuodesta, jolloin päivänvaloa saadaan auttamatta liian vähän. Vetoaa aurinko minuun kesälläkin, vapaalla ei pysty olemaan sisällä, jos on aurinkoista. Niin, onhan auringon paisteesta pula joskus myös kesällä, ei tosin viime kesänä.

Pimeään vuodenaikaan, vaikkei aurinko paistaisikaan on suotuisaa piipahtaa ulkona päivänvalossa, sitä saa myös ”räntäpäivänä”. Huonollakin kelillä saa irti monenlaisia hyviä ulkoilmakokemuksia, mutta on myönnettävä, että suurin terä on poissa, jos aurinko pysyy piilossa. On se elämän voima. Monestikohan sitä on tullut kuvattua aurinkoa, sen nousua ja laskua, sädettä ja häikäisyä. Enkä taida olla ainut. Joitakin päiviä sitten eräänä aamupäivänä oli kevättalvenomainen hetki, suunnileen varttitunti, jolloin aurinko loisti kovaa ja matalalta. Ennen ja jälkeen tuon vartin taivaan peittivät tummat pilvet. Minäkin kiertelin muutaman mutkan kautta töihin, onneksi oli sen verran väljä aikataulu, en malttanut mennä vielä sisälle. Ohitustien sillalle oli pysähtynyt jokunen jalankulkija ja pyöräilijkin ja kaikki ikuistivat puhelimen kameralla aurinkoa….kaivattua valoilmiötä, lähes ihmettä, näin loppuvuodesta.

Tunteiden viestit

Jatkoksi edelliseen…. Karita Palomäen ajatuksia tunteiden kohtaamisesta

Miten sitten löytää ne omat toiveet ja unelmat, jos on lapsesta saakka ottanut tehtäväkseen elää muiden toiveita todeksi?Ensimmäinen asia on havahtuminen, pysähtyminen tämän oivalluksen äärelle. Pysähtymisen jälkeen on tärkeää kuunnella omia tarpeita ja päivittää omat elämän arvot. Tarvitaan myös jonkin verran rohkeutta ja joskus jopa tervettä aggressiota – omien rajojen asettamista . Lue lisää Aggressio voi auttaa laittamaan rajat ja löytämään OMAN tärkeän jutun – muiden odotusten sijaan

 

Palomäki kirjoittaa myös omista kokemuksistaan tekstissä Älä jätä tunteita jumiin – Surustakin voi olla kiitollinen, kun uskaltaa ottaa sen vastaan: ”Elämäni sykliin tullut surujakso tuli opettamaan minulle erityisesti sen, että kunnioittaisin kaikkia tunteitani. Ottaisin kaikista tunteistani vastuun ja työstäisin niitä. Ymmärtäisin, että vaikeidenkin tunteiden kohtaaminen on portti uusiin elämänvalintoihin. Uskaltaisin puhua tunteistani muillekin, erityisesti heille, jotka tavalla tai toisella liittyvät asiaan. Tämä ei välttämättä ole minulle helppoa, mutta teen parhaani. Sallin itseni olla myös keskeneräinen.”

Työssä usein kohdattua on tunteiden välttäminen, kieltäminen, sivuuttaminen, häpeäminen, pelkääminen tai …tunnistamattomuus. Hallintakeinona on ollut hillitseminen, lapsuudessa opittu tai elämän varrella harjoiteltu.  Tunteet voi onnistua pitämään ikään kuin piilossa, poissa tietoisesta mielestä, mutta jollakin tapaa ne tuppaavat itsestään ilmoittelemaan. Keho voi oikutella, uni häiriintyy, mieleen nousee ihmeellisiä pelkoja vailla järkevää selitystä, jne…Taustalla on jotakin joka on jäänyt kohtaamatta, koska kohtaaminen on tuntunut uhkaavalta. Ohjeena kuitenkin on, että pysähdy kaikkien tunteittesi äärelle. Pysähdy ja tutkaile, mitä ne sinulle yrittävät kertoa, niillä on viisautta, jonka ne haluvat koituvan sinun parhaaksesi.

Tunteet tutuiksi

Tiedeykkönen Extra radiodokkarisarja tunteista podcasteina AREENA:lla.  Haastateltavana psykologi  ja kognitiivinen psykoterapeutti Katja Myllyviita.  SUOSITTELEN. Vajaan puolen tunnin jaksot leppoisaa, elämänmukaista keskustelua siitä mistä tunteet syntyvät, missä tuntuvat, mitä aiheuttavat? Mitä hyvää ja huonoa tunteissa on? Voiko tunteita opetella, muuttaa, vai tarvitseeko niihin puuttua?

 

Tunteet: Vihan avulla saavutetaan tavoitteita

Tunteet: Suru näyttää mikä on tärkeää elämässä

Tunteet: Ilo antaa hyvää virettä, mutta voi johtaa uupumukseen.

Aivojen kehitys: Tunteet ja itsesäätely opitaan vuorovaikutuksessa

 

Tunteet 2: Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi  myös tappaa

Tunteet 2: Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena – intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon

Tunteet 2: Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä

Tunteet 2: Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet