Näkymätön Ninni….

…….. Tove Jansonin Näkymättömän lapsen psykologisointia:

”Näkymättömän lapsen” tarinassa Tuu-tikki tuo Muumitaloon tytön, joka on muuttunut näkymättömäksi. Tuu-tikki selittää, että tytön kauhistuttava täti on hoitanut tyttöä vasten tahtoaan; vaikka täti ei ole kaltoinkohdellut tyttöä fyysisesti, hän on suhtautunut tähän armottoman tunnekylmästi ja murskaavan ironisesti. Tyttö on siten elänyt pitkään ilmapiirissä, jossa häntä ei ole haluttu, ja tämän seurauksena hän on muuttunut näkymättömäksi. Tyttö ei myöskään puhu. Hänen ainoa aistein havaittava osansa on pieni hopeinen kello, jonka täti on ripustanut hänen kaulaansa tietääkseen missä hän milloinkin kulkee. Täti on lopulta ilmoittanut, ettei koe olevansa velvollinen huolehtimaan sukulaisista, joita ei edes näe. Tuu-tikki on siksi hakenut tytön tädin luota: hän kertoo tuovansa
tytön Muumitaloon, jotta he voisivat tehdä hänet jälleen näkyväksi”. LUE LISÄÄ Tove Jansonin ”Näkymätön lapsi” ja sosaalinen peilaaminen

Näkyvyys on omien tarpeiden ja tunteiden tiedostamista ja niiden kuuntelemista. Matka omaan ytimeen on omiin tunteisiin ja tarpeisiin tutustumista; avoimuutta ja rohkeutta niiden äärellä.

Hiirenaskel kerrallaan on mahdollista tutustua todelliseen itseen. Matkalla omaan ytimeen voi joutua suremaan, vihaamaan ja kaikkea muutakin ikävää. Tiedän, miten paljon työtä ja rohkeutta näkyväksi tuleminen vaatii, mutta kyllä se kannattaa ja palkitsee – näkyvänä ei tarvitse niin kovin paljon tuijottaa toisten silmistä heijastuvaa hyväksyntää tai sen puuttumista. LUE LISÄÄ Miten näkymätön lapsi voi kasvaa aikuiseksi

Miksi toiset eivät uuvu työelämässä…

……kysyy Anna Perho raikkaassa kolumnissaan Uupumuksesta on tullut surullinen megatrendi- yksi asia yhdistää työelämässä jaksavia ystäviäni

Hyvä, että työuupumuksesta puhutaan paljon, mutta totta on kuten Perho jutussaan toteaa, että näkökulma on aina sama, mikä uuvuttaa? Kysytäänhän pitkässä parisuhteessa eläviltäkin millä eväillä olette onnistuneet? Miksi ei siis uteliaisuutta sitä kohtaan, miksi jotkut eivät uuvu, miksi jotkut voivat elämässään pääsääntöisesti hyvin, ihan oikeasti hyvin?

Jaksamista tukevat elementit ovat ”kiusallisen yksinkertaisia”.

Perho siteeraa Tom Rathia: Tee merkityksellisiä juttuja (merkityksellinen = hyödyttää muita ihmisiä) ja vaali hyviä ihmissuhteita. Kolmas, konkreettisempi hyvän vireen elementti on ”sellaisten valintojen tekeminen, jotka edistävät henkistä ja kehollista hyvinvointiasi.” Eli, nuku tarpeeksi ja syö riittävän hyvin.

Uupujaa ja jaksajaa erottaa myös nöyryys: jaksava, hyvässä latingissa elävä ihminen tajuaa itseään isompien tarpeiden merkityksen. Ego ja sen valinnat on aina lopulta alistettava levon palvelemiseen, koska lopulta se mahdollistaa kaiken.

Lisäksi ”ihmisdynamot” eivät ota itseään liian vakavasti, eivätkä pyri kontrolloimaan kaikkea.

Niin, kaikkihan me nämä asiat tiedämme, mutta tuleeko noudatettua?

Itse käytän usein talo-vertauskuvaa. Huonolle perustukselle ei kukaan halua taloaan rakentaa. Miksi sitten oletettaisiin, että omassa elämässä voisi jättää huomiotta perusasioista huolehtimisen ja kuvitella, ettei sillä ole väliä? Tai sitten alkaa rakentaa sitä taloa ikään kuin ylhäältä päin, ilman perustuksia tai heikoille pohjille.

KUUNTELE: Ajatusten muokkaaminen

Kun päähän nousee hankalia ajatuksia, kroppa kiristyy ja syntyy stressiä. Oli asenne sitten positiivinen tai negatiivinen, se synnyttää tietyn suuntaisia ajatuksia, hyviä tai huonoja. Ne puolestaan vaikuttavat paitsi mielentilaan, myös kehoon ja joka soluun. Psykologi Liisa Uusitalo-Arolalla on hyviä työkaluja toistuviin, itseä lannistaviin ajatuksiin. Minna Korhonen tapasi Liisan Espoon Luukissa.

KUUNTELE: Työkaluja muutoksen: Ihminen voi jumittaa uskomuksissaan ja olla itse tulppana muutoksille

KUUNTELE: Stressi vähemmäksi

Ongelmia ja tiukkoja tilanteita kohdatessa ihminen yrittää muuttaa maailmaan ja korjata itseään ajatuksen voimalla. Se on loputon tie, sillä kroppa ja hermot ajatutuvat ylivireystilaan, eikä sitä välttämättä huomaan ennenkuin on liian myöhäistä. Psykologi Liisa Uusitalo-Arola kertoo kuinka Itseään voi oppia johdattamaan viisaasti eteenpäin, pohdinnoissa mukana Minna Korhonen.

KUUNTELE: Työkaluja muutokseen: Ihminen voi oppia itse ottamaan vastuuta siitä mistä stressaa

KUUNTELE: Keho kertoo

Liskoaivot eivät ymmärrä puhetta, siksi keho on paras suunnannäyttäjä vaikeissa elämäntilanteissa, sanoo psykolgi Liisa Uusitalo-Arola. Epävarmuus nostaa esiin tunteita ja ajatuksia ja stressiä, joiden kohtaamiseen etsimme työkaluja. Ihmisessä on enemmän voimaa kuin uskokaan. Sitä Minna Korhonen kaivaa esiin Liisa Uusitalo-Arolan kanssa.

KUUNTELE alla olevasta linkistä vajaan 20 min kestävä haastattelu:

Työkaluja muutokseen: Järkeily ei auta tunteiden kanssa, kroppa kertoo totuuden

Liian kiltti

  1. Tukahdutat suuttumuksesi ja kohdistat vihasi itseesi.
  2. Käyttäydyt passiivis-aggressiivisesti.
  3. Huomaat antavasi enemmän kuin saat.
  4. Sinun on hankala ilmaista todellisia tunteitasi ja mielipiteitäsi.
  5. Asetat muiden tarpeet aina omiesi edelle.
  6. Annat helposti periksi ja taivut toisten tahtoon.
  7. Haluat ylläpitää sopua hinnalla millä hyvänsä.
  8. Vaadit itseltäsi paljon ja ajattelet, että suoriutumalla hyvin saat rakkautta ja hyväksyntää.
  9. Tunnet itsesi usein väsyneeksi, näkymättömäksi ja yksinäiseksi…….

…….eli, et kuitenkaan saa liiallisella kiltteydellä sitä mitä tavoittelet!

Tämä on teema, johon psykoterapiassa törmätään niin usein, että tekisi mieli sanoa, aina. Terapiassa ei opetella tulemaan vielä paremmin kilteiksi, eikä löytämään keinoja, joilla sietää liiallisen kiltteyden seurauksia. Vaan, terapiassa opetellaan:

  1. Hyvksymään vihan ja suuttumuksen tunteet ja lopettamaan itseviha.
  2. Ilmaisemaan aggressiota rakentavasti.
  3. Vaatimaan ihmissuhteilta vastavuoroisuutta.
  4. Opetteleemaan tunteiden ja mielipiteiden ilmaisua.
  5. Opetellaan tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tarpeita.
  6. Opetellaan jämäkkyyttä, sitä tervettä itserakkautta.
  7. Harjoitellaan sietämään sitä, ettei kaikkia aina voi miellyttää.
  8. Vähnnetään suorittamista ja haetaan inhimillisyyttä itseä kohtaan.

Sekä monia muita normaaliin elämään kuuluvia inhimillisiä elementtejä, jotka kuuluvat myös sinulle terapiasohvalla istuja, ei vain muille ihmisille.

On olennaista ymmärtää olevansa nyt aikuinen joka osaa pitää huolen itse itsestään. Vääränlaisesta kiltteydestä toipumisen prosessi pitää sisällään traumojen purkamista, tukahdutettujen tunteiden käsittelyä, omien mielipiteiden ilmaisemisen opettelua, omien tarpeiden tunnistamisen opettelua ja rajojen vetämisen harjoittelua. Oikealla tavalla kiltiksi ei opita yhdessä päivässä, viikossa tai kuukaudessa, mutta joka ikinen päivä on mahdollisuus ottaa askelia kohti entistä terveempää suhdetta itseen ja muihin ihmisiin.” LUE lisää TÄÄLTÄ

Kontrolloija

Psykoterapeutti Risto Valjakka: Perfektionisti yrittää suojautua häpeältä tai turvattomuuden tunteelta. Kontrolliin pyrkivä eli vaativa ihminen haluaa taas välttää syyllisyyttä.

Olitpa sitten perfektionistinen kontrolloija tai vannoutunut vaativa kontrolloija, on osasi raskas, enenpitkää uupumukseen johtava. Sitä muut eivät huomaa, pitävät käsittämättömän vahvana ja jaksavana. Tuo määre ”käsittämätön” pitäisi hälyttää, sillä ei kukaan voi oikeasti jaksaa hyvin voivana sitä kaikkea, mistä tuo superihminen näyttäisi selviytyvän, vieläpä suurimmaksi osaksi hymyssä suin.

Lue lisää jutusta: Kontrollifriikki ei kestä yllätyksiä – yksi kysymys paljastaa, milloin kontrollointi on mennyt liian pitkälle

Jutussa on kolmen naisen kertomus, mutta eivät miehetkään ole suojassa näiltä raskailta taakoilta. Jos tunnistit itseäsi jutusta, niin kysy itseltäsi alla oleva kysymys:

Jaksanko minä ja läheiseni, jos jatkan tällä linjalla?