On olemassa endogeenistä masennusta, jossa matalat serotoniinitasot aiheuttavat meissä avuttomuuden, anhedonian ja pysyvän alakulon tunteita.
Eksogeeninen masennus sen sijaan riippuu ulottuvuuksista, jotka eivät ainoastaan liity ympäröiviin asioihin, vaan myös tapaan, jolla käsittelemme päivittäin kohtaamiamme asioita ja vastoinkäymisiä, olivat ne sitten pieniä tai isoja.
Tiedetään myös, että masennus liittyy tiettyihin aminohappoihin ja tiettyjen välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin, yhdistelmään.
Aivokemian tasapainottamiseksi on keskeisessä osassa lääkehoito ja toisinaan aivan välttämättömässä osassa onkin, mutta on olemassa muitakin kemiallista epätasapainoa korjaavia keinoja. Nämä saattavat riittää lievempien maasennustilojen hoidoksi, mutta näitä kannattaa kokeilla myös lääkehoidon tukena. Tai voisi oikeastaan sanoa, että mkikäli ei ota huomioon näitä ”keinoja”, niin ei kyllä voi asettaa paranemisen odotuksia pelkän lääkehoidon piikkiin. Niin ja toki tällä puhumisella ja psykoterapiaprosessillakin sitä aivokemiaa korjataan. Itse näen, että varsinkin yhtään pitkittyneemmässä masennuksessa ja / tai ahdistuneisuustiloissa kannattaa ehdottomasti satsata kokonaisvaltaiseen hoitoon.
LUE LISÄÄ artikkelista Kolme tapaa tasapainottaa aivokemiaa ja kohdata masennus