- ADT tulee sanoista attention deficit trait ja sillä tarkoitetaan vapaasti suomennettuna itseaiheutettua keskittymishäiriötä.
- ADT:stä kärsivillä ihmisillä on heikko keskittymiskyky, joka muistuttaa tarkkaavuushäiriöisen keskittymiskykyä. ADT ei kuitenkaan ole neurologinen häiriötila kuten esimerkiksi ADHD.
- Jos ADT:stä kärsivä ihminen on rauhallisessa tilassa, hän keskeyttää pian itse itsensä tarttumalla esim. kännykkään.
- ADT ei synny hetkessä, vaan vaatii pitkäaikaista kuormittumista ja sähellystä.
NELJÄ NEUVOA RAUHOITTUMISEEN (aivotutkija MInna Huotilainen)
1. Päätä, koska älylaite saa keskeyttää
Poista puhelimesi asetuksista kaikki hälytysäänet ja valitse itse, milloin luet viestit ja ilmoitukset. Joka kerta, kun tartut puhelimeen vain tavan vuoksi, keskeytät itsesi. Se on tarpeetonta.
Älylaitteiden värikäs näyttö vetää huomiota puoleensa ja aktivoi aivojen palkkiojärjestelmää. Kokeilisitko vaihteulun vuoksi mustavalkoista näyttöä? Tai heittäydy oikein hurjaksi ja katkaise puhelimesta virta ennen nukkumaanmenoa!
2. Muista aivojen perushuolto
Tämä neuvo on kuultu moneen kertaan ja tuskin kenellekään on epäselvää, miten oikeanlainen uni, liikunta ja ravinto vaikuttavat hyvinvointiimme. Siitä huolimatta laiminlyömme näitä keskittymiskykyämme ja muistiamme tukevia toimintoja.
Luo itsellesi rutiineja, jotka liittyvät edellämainittuihin. Aivot muovautuvat läpi elämämme ja riittävillä toistoilla teot muuttuvat tavoiksi. Mene ajoissa nukkumaan ja osta terveellistä ruokaa. Tai hanki vaikka koira! Silloin iltalenkille on pakko lähteä.
3. Tee hitaita hommia
Nykyinen elämänrytmimme suosii nopeutta ja näennäistä tehokkuutta, vaikka oikeasti olisimme tehokkaampia tehtyämme välillä jotain hidasta ja palauttavaa.
Tiskaaminen, pienoismallien rakentelu, puutarhanhoito tai vaikka koiran kanssa lenkkeily (ilman kännykkää) auttavat aivojamme rentoutumaan. Kesken työpäivänkin voi piipahtaa ulkona kävelylenkillä.
– Hidasta hommaa tehdessä mieli rauhoittuu, koska keho rauhoittuu, muistuttaa Huotilainen.
4. Kuuntele, mitä puhut
Sillä on merkitystä, minkälaista kieltä käytät. Jos puhut jatkuvasti kiireestä, saat mielesi uskomaan, että jatkuvasti todella on kiire. Tämän lisäksi tartutat kiireen ja paniikin tuntua myös ympäristöösi.
Ala tietoisesti puhua siitä, miten sinulla on aikaa kaikkeen tarvittavaan. Kerro ääneen itsellesi ja muille, että sinulla on hyvä keskittymiskyky. Sanat ”minä olen” vaikuttavat meihin vahvasti, joten valitse taiten miten määrittelet itseäsi.
