”Kaksi kaffetta”

image

Asteittainen altistaminen peloille ja erilaisille jännittäville tilanteille tapahtuu usein ensin mielikuvissa, sitten käytännössä. Altistaminen on keskeinen kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä, jossa kuljetaan hallitusti kohti omia pelkoja. Sopivin askelin rauhallisesti edeten.

Ihmiset välttävät tyypillisesti pelottavia ja ahdistavia tilanteita, jolloin tottumista ei voi tapahtua ja mielessä vahvistuu ajatus pelon kohtaamisen mahdottomuudesta. Kaikkeen ei tarvitse tottua, eikä kaikkien tarvitse uskaltaa kaikkea. Jos pelko kohdistuu arkisiin asioihin on vaarana, että elämä kapeutuu ja pelon alla elävä alkaa alisuoriutua tilanteissa, jotka voisivat olla hänelle täysin mahdollisia. Jokainen miettii itse, mihin on valmis. Ketään ei voi altistaa pakolla, ei ilman omaa vahvaa motivaatiota.

Psykoterapiassa asiakas valitsee altistettavan asian. Jonkun kanssa aloitetaan ahdistavan tai pelottavan kohteen lähestyminen mielikuvissa, joissa on mahdollista kohdata vaikeita ajatuksia ja niistä nousevia tunteita hyvinkin voimakkaasti, mutta turvallisesti. Joku toinen taas haluaa edetä konkreettisesti aidoissa tilanteissa. Kummalla tavalla tahansa edetään, on keskeistä pysyä ns. sietoikkunassa. Työstettävä asia on oltava riittävän haasteellinen, jotta asiakas joutuu kohtaamaan sen, mitä yleensä pyrkii välttämään, mutta niin, ettei pelko tai ahdistus nouse liian voimakkaasti. Asiakkaalle ei koskaan tuoteta paniikkia.

Sopivien altistusaskeleitten valitsemiseksi käytetään ahdistusmittaria. Asiakas miettii altistusteemaan liittyvän kaikkein vaikeimman tilanteen, jolle annetaan arvoksi 100. Seuraavaksi mietitään hieman kevyempi taso ja vielä kevyempi niin, että asiakas nimeää 100 ja 50 välille 4 – 6 askelmaa. Altistumista ei kannata aloittaa liian helposta, mutta ei myöskään liian vaikeasta tasosta. Tavallista on, että asiakas ottaisi heti liian ”suuren palan purtavaksi”, terapeutin tehtävä on huolehtia askelten sovittamisesta. Etenemistä arvioidaan yhdessä.  Jokaista askelmaa harjoitellaan niin kauan, ettei se enää tuota merkittävää ahdistusta, sen jälkeen on vasta aika siirtyä seuraavalle tasolle. Liiallisella kiirehtimisillä ei saavuteta mitään.

Altistusharjoitukset ovat yksilöllisiä ja niitä ei voi verrata keskenään kenenkään toisen tekemiin harjoituksiin. Keskeisintä on löytää harjoitus joka  puhuttelee juuri sinua ja vie sinua sopivalla tavalla eteen päin. Jollekin henkilöille paras altistus on esimerkiksi hienovarainen muutos puhetavassa, toiselle hämähäkkipelon voittaminen, kolmannelle luennon pitäminen. Haluaisitko sinä kulkea pelkoasi kohti?