
Arkielämän sovelluskohteena psykofyysisyydestä haluan vähän pohtia ratsastusta. Niin fyysistä kuin se onkin, niin ratsastus on pitkälti mentaalista toimintaa. Ratsastuksessa yhdistyvät monet keho-mieli yhteydessä esiin tulevat seikat, jotka ovatkin melko suuren mielenkiinnon kohteena lajin harrastajien parissa. Asahia tehdessäni tunsin heti yhteyden ratsastukseen ja jäin pohtimaan yhteyttä Centered Riding menetelmään, jossa on yhteyksiä Pilatekseen ja Aleksander-tekniikkaan sekä tietoiseen hengittämiseen. Tässä tekstissä en tarkastele Pilatesta, koska omat kokemukseni menetelmästä ovat muualta, kuin ratsastusharrastuksen yhteydestä hankittuja. Täytyy kuitenkin mainita, että esimerkiksi Equestrian pilates on ratsastajille suunniteltu valmennuskokonaisuus, joka yhdistää kehonhallinnan, hengityksen ja kehon linjaukset monipuolisten pilatesharjoitusten avulla.

Ensin ratsastajan ja hevosen välisestä psykofyysisestä yhteydestä. On varmasti päivänselvää, että hevosen kanssa pitää päästä yhteistyöhön, muuten ei ison eläimen kanssa toimiminen onnistu. Tunteet vaikuttavat vuorovaikutukseen hevosen kanssa. Tästä aiheesta löytyy kirja Tunnetaitoja Hevosihmisille (Alongi, Mannila, Airaksinen 2021).
Keho vastaa jatkuvasti siihen mitä havainnoimme, tunnemme ja ajattelemme. Keho järjestäytyy (esimerkiksi jännittyy, hakeutuu asentoon, tuottaa eleen, ilmeen) automaattisesti, suurelta osin emme sitä siis itse tiedosta. Hevonen tunnistaa kehon viesteistämme heti kohdatessamme missä mielentilassa olemme. Myös hevosen keho järjestäytyy kulloisenkin tilanteen ja siihen liittyvien tunteiden vaikutuksesta. Tämä ratsukon molemmissa osapuolissa tapahtuva järjestäytyminen ohjaa vuorovaikutusta esim. pelästyessä ja tätä järjestäytymistä voidaan käyttää vaikuttamisen välineenä esimerkiksi vastavuoroisesti rentoutumisessa.
Ihminen voi auttaa hevosta rentoutumaan, mutta lähdetään siitä perustilanteesta, että hevosen läheisyys koetaan yleisesti rauhoittavaksi ja hevosella onkin ominaisuuksia, jotka tehokkaasti rauhoittavat ihmistä. Rauhoittava vaikutus liittyy hevosen sydämen koherenssiin ja sähkömagneettiseen kenttään. Amerikkalainen Hearth Math Instituutti on tutkinut parinkymmenen vuoden ajan ihmisen sydämen toiminnan yhteyttä muihin elintoimintoihin, ajatuksiin ja tunteisiin. Tutkijat ovat havainneet sydämen sähkömagneettisen kentän, johon vaikuttavat ajatusten laatu ja tunteet. Kentän vaihtelut taas vaikuttavat aivojen toimintaan ja ihmisen fysiologiaan. Tämä kenttä on ihmisen vahvin sähkömagneettinen kenttä ja ulottuu n. kahden metrin alueelle ihmisen ympärillä vaikuttaen toisiin ihmisiin ja eläimiin. Toinen rauhoittumiseen liittyvä tekijä on sydämen sykevälivaihtelu. Sykevälivaihtelun määrä lisääntyy palautumisen ja rentoutumisen yhteydessä, vähenee stressin ja kuormituksen yhteydessä. Terve sykevälivaihtelu ohjaa muutakin elimistöä, kuten verenpainetta ja aivojen sähköistä toimintaa tahdistumaan samaan, terveyttä ja hyvinvointia tukevaan rytmiin. Tätä sykevälivaihtelun vaikutusta kehoon kutsutaan sydämen koherenssiksi (Tunnetaitoja hevosihmisille 2021).
Lisää aiheesta linkistä Heart Coherence
Hevosella sydämen sähkömagneettinenkenttä on viisi kertaa suurempi kuin ihmisellä. Ajatelkaa sitä kenttää tallissa, jossa on kymmenen hevosta. Ei ihme, että iltaheinien rouskutusta kuunnellessa tuntuu ihmeellisen rauhalliselta, melkein harmoniselta. Magneettivaikutuksen lisäksi hevosen sydämen rytmi ja sykevälivaihtelu ovat laadultaan sellaisia, että ne vaikuttavat ihmiseen rauhoittavasti. Näillä avuilla hevonen tarjoilee ympärilleen rauhaa ja ei ole ihme, että hevoset ovat suosittuja myös terapia- ja työnohjauskäytössä.
HARJOITUS – Pyöröhengitysharjoitus hevosen kanssa

HARJOITUS – Hengityshetki: Kun ratsastat käyntiä 12. min äänite Katarina Alongin Podcastista Hevonen, Opettajani
Hevonen n.400 – 1000kg painavana kaverina tuottaa helposti monenlaisia tunnerektioita ihmisessä. Voidaan sanoa, että kaikki tuntuu suuresti, niin hyvät kuin vaikeatkin tunteet. Hevonen kun ei kovin paljoa ymmärrä puheesta, niin kommunikointivälineeksi jää keho ja pyrkimys synkronoitua yhteen. Ratsusta ja ratsastajasta muodostuu ratsukko, joka on (toivottavasti) jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Käytännön elämässä vuorovaikutukseen tulee katkoksia, mutta mitä nopeammin ihminen ne havaitsee ja pystyy korjaamaan, esimerkiksi hengittämällä pitkään ulos ja rentouttamalla käsiä, niin sitä sujuvammin päästään taas jatkamaan yhteisymmärryksessä.
Ratsastaessa täytyy pystyä olemaan voimakkaan pakoeläimen kannattelemana, mikä pohjautuu luottamukseen ja hevosen reaktioiden ymmärtämiseen. Hevosen reaktioiden oikea tulkinta auttaa ratsastajaa ajattelemaan vähemmän katastrofaalisesti ja säilyttämään riittävän rauhallisen tunnetilan, mikä välittyy hevoseen esimeriksi lihasten rentouden kautta. Jos ja kun rentous pääsee ratsastajalta välillä unohtumaan, itsestä johtuen tai vaikka hevosen pelästyessä, niin omat tunteet tunnistamalla ja kehoa kuuntelemalla sen pystyy huomaamaan ja tekemään ne keholliset uudelleen järjestäytymiset, jotka pohjustavat ratsastajan palautumista sopivaan vireystilaan. Sopivaa vireystilaa voidaan kuvata myös sietoikkunaksi, jonka sisällä ajatus toimii joustavasti, aistit normaalisti, tunteet ovat hallinnassa ja henkilö on tietoinen kehostaan ja toiminnastaan.
Seuraavaksi lyhyt vertailu Centered Ridingin ja Aleksader-tekniikan yhteneväisyyksistä Asahiin ratsastus kontekstissa. Asahista löydät tarinaa edellisestä julkaisusta, jonne pääset TÄSTÄ.
CENTERED RIDING (myöhemmin CR) rakentuu neljästä kulmakivestä (4 basics) ja perustuksesta (grounding)
Pehmeä katse (soft eyes) avartaa näkökenttää, lisää tietoisuutta omasta ja hevosen kehosta, vähentää jännitystä sekä tekee eteenpäin liikkumisen helpommaksi ja vapautuneemmaksi.
Oikea hengittäminen (proper breathing) vähentää kehon jännityksiä, helpottaa kehon painopisteen laskemista alemmas ja sallii hevosen tulla rauhalliseksi ja vastaanottavaisemmaksi samalla, kun se helpottaa ratsastajan jaksamista
Keskittäminen (centering) johtaa kehon kontrolliin alavartalon energiakeskuksen avulla. Tämä tekee istunnasta vakaan ja tukevan. Keskittäminen laukaisee kehon energiavirtoja estävää jännittyneisyyttä ja valmistelee ratsastajaa seuraavaan liikkeeseen tai harjoitukseen.
Rakennuspalikat (building blocks) suoristavat kehoa ja tasapainottavat sen vakaaksi sekä yhteneväksi hevosen massakeskipisteen kanssa. Tämän seurauksena hevonen voi liikkua joustavasti ja miellyttävästi.
Perustukset (grounding) ovat pohja, jonka varassa neljä kulmakiveä lepäävät. Perustukset yhdistävät ratsastajan vakaasti maahan ja auttavat saamaan tukea, energiaa ja voimaa.
Lissä aiheesta Centered Riding Finland ry.
ALEXANDER-TEKNIIKASSA on ensisijaisesti kyse automaattisiksi kaavoittuneiden itsen käyttötapojen tiedostamisesta ja poisoppimisesta sekä uuden, tietoisen ja tasapainoisen itsen käytön uudelleenoppimisesta. Alexander – tekniikan opettajien yhdistyksen Finstat ry:n sivuilla todetaan, että tämän tekniikan avulla voidaan oppia luontevia asentoja, hengittämään tehokkaammin ja käyttämään sopivasti voimaa. Lisäksi tunnistamaan kehon ylimääräisiä jännitystiloja ja muuttamaan niitä. Alexander-tekniikassa on tavoitteena selkiyttää oputtuja toimintamalleja, poistaa luontevan toiminnan esteitä ja löytää parhaan sopeutumiskyvyn toimimaan tässä hetkessä.
Alexander-tekniikasta voi lukea lisää esimerkiksi linkeistä Alexander-asema-Tietoinen ja Aladin & Alexander
Alexander-tekniikka tavoite on lisätä psykofyysistä itsetuntemusta, sekä kehon ja mielen kokonaisuuden hyvää hallitsemista. Verrattaessa näitä kolmea menetelmää käsitykseni mukaan Aleksander-tekniikka pohjaa vahvimmin fysiikkaan korostaen kehon rakennetta ja parasta mahdollista toimintatapaa. Psykofyysisen itsetuntemuksen vahvistaminen on ohjattu oppimisen tueksi, tekniikka käytetään paljon esimekrkiksi laulamisen harjoitelussa. Asahi perustuu pystylinjaan, ”palikoiden” päällekkäisyyteen ja tasapainoon, korostaa hengityksen liikettä kannattelevaa vaikutusta ja virtaavuutta, sekä koko kehon jatkuvaa, joustavaa liikettä johon mieli pystyy harjoittelun kautta harmonisoitumaan. CR:ssa puhutaan myös ”rakennuspalikoista” mahdollistamassa kehon kannattelua ja tasapainoa. CR:ssa luonnollisesti ratsastajan kehon optimaalinen käyttö on suorassa yhteydessä siihen, miten hevonen pystyy liikkumaan. Hevosen joustava, rento liike taas vaikuttaa siihen, millaista on olla hevosen selässä, voiko olla rennosti, pystyykö liikkeeseen mukautumaan. Ratsastajan ja hevosen tasapaino rakentuu yhteistyöstä, jossa on kehollisesti paljon liikkuvia osia, sekä kaksi mieltä, jotka vaikuttavat yhteiseen tapahtumaan omilla tavoillaan.
CR:n keskittämisen miellän melko lailla samaksi kuin maadoittumisen, jolla tarkoitetaan vankkaa tiedostamista ja kokemista tässä ja nyt olemisesta, sekä tietoisuutta maan vetovoimasta. Painopiste lasketaan alas ja huomio kohdennetaan kehon ja alustan kontaktiin. Hevosen selässä kun istutaan, niin ns. perstuntuma, virallisemmin istuinluut, on keskeisessä roolissa, samoin tuntuma jalustimia vasten, kuin myös tietysti tuntuma ohjaksista kuolaimiin ja sitä kautta hevosen suuhun. Kaikkiin näihin tuntumiin liittyy jatkuva kehojen vuorovaikutus hevosen ja ratsastajan välillä, ratsastajan tasapaino, kehon kannattelu, nivelten liikkuminen ja lihasjänteyden tila. Nämä elementit huomioidaan kaikissa kolmessa pohdinnan alla olevassa menetelmässä. Tässä mietin myös Asahin jatkuvaa, joustavaa liikettä. Ratsastajan asento ja ryhti tulisi olla jämäkkä, mutta ei lukittu. Kehon asento sellainen, että nivelet liikkuvat, esimerkiksi kädet kannettuna niin, että ranne joustaa. Lisäksi Asahissa ja CR:ssä puhutaan pehmeästä, tai avoimesta katseesta, jossa ei naulita katsetta mihinkään, annetaan näkökentän olla mahdollisimman laaja. Ymmärrän pehmeän katseen näköaistimuksen lisäksi myös rentouden tilana, jossa hengitys ja mieli kulkevat vapaasti, kognitiot toimivat joustavasti, keho on jäntevästi hereillä. Lisäksi CR:ssä ja Asahissa tietoinen ja keskittynyt hengittäminen on koko ajan läsnä. CR:ssä hengittämistä käytetään myös merkkinä hevoselle. Pitkä ulospuhallus rentouttaa ratsastajan kehoa, hellittää lihasjänteyttä, laskee painopistettä alas ja jarruttaa hevosta.
Alexander-tekniikassa puhutaan kehon, ensisijaisesti pään ja selkärangan järjestäytymisestä käyttäen termiä ”primary control” eli ensisijainen hallinta, perusohjaus. Lisäksi puhutaan toimintamaleista, jotka ovat yhteydessä ajatteluun ja mielen toimintaan. Kehon järjestäytymisen tapa aktivoituu heti, tiedostamatta, kun vain ajatteleekin tiettyä toimintaa. CR:ssä käytetään paljon mielikuvia, joiden kautta pyritään vaikuttamaan kehon järjestäytymiseen. Ratsastuksessa saatetaan ohjata ajattelemaan laukkaamista ennen ensimmäistäkään konkreettista laukka-apua, merkkiä, josta hevonen ymmärtää mitä häneltä pyydetään. Tuntuu kuin hevonen lukisi ajatuksemme, mutta hevonen lukee ratsastajan kehon pikkuruiset vihjeet siitä, mitä tämä tulee hetken kuluttua tekemään, koska kehomme on jo ehtinyt järjestäytyä tulevaa toimintaa varten. Alexander tekniikan keskeisiä teesejä ja CR:n oppeja on lopettaa sellainen toiminta, joka ei ole tarkoituksenmukaista. Kun ei tee vääriä asioita, niin oikeat pääsevät tapahtumaan. Tämän rinnastan Asahin ajatukseen siitä, että pyritään käyttämään vain niitä lihaksia mitä tarvitaan ja voimaa vain sen verran kuin asennon ylläpitämiseen tai liikkeen suorittamiseen tarvitaan.
Pienenä yhteenvetona lopuksi voi todeta, että Asahin, Alexander-tekniikan ja Centered Ridingin menetelmin on mahdollista lisätä kehotietoisuutta, tunnistaa kehon ja mielen välisiä yhteyksiä soveltaen niitä sekä yksilötasolla että vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi kaikilla kolmella menetelmällä on mahdollisuus parantaa stressin hallintaa ja lisätä rentoutta. Alexander-tekniikkaa on alkujaan käytetty näyttelijöiden ja laulajien keskuudessa, sittemmin laajeten erilaisiin yhteyksiin. Centered Riding on räätälöity nimensä mukaisesti ratsastukseen. Asahi on ikään kuin sateenvarjo, jonka alle nuo molemmat menetelmät mahtuvat painottaen kumpikin tarkoitukseensa sopivalla tavalla Asahin osa-alueita ja keho-mieliyhteyttä.