Muutama erityisherkkyytteen liittyvä seikka:
1.Usein erityisherkkyys ja introverttius liittetään toisiinsa. Erityisherkistä n. 30 % on ekstroverttejä. ”Verttius” on persoonallisuuden piirre, erityisherkkyys on keskushermoston ominaisuus.
2. Erityisherkkiä miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon. Miesten on kuitenkin vaikeampi tunnistaa ja myöntää oma erityisherkkyytensä. Osa erityisherkistä miehistä rakentaa suojakuoren, jonka avulla he peittävät tunteensa. Tämä voi pahimmillaan johtaa masennukseen, ahdistukseen tai runsaaseen alkoholinkäyttöön.
3. Kokemus omasta outoudesta yhdistää monia erityisherkkiä. Fyysiset herkkyydet, voimakkaat tunnekokemukset, tarve vetäytyä omiin oloihin ja taipumus loputtomaan pohdiskeluun saa ihmisen tuntemaan itsensä erilaiseksi. Erityisherkkyyden tunnistaminen on myönteisellä tavalla voimakas kokemus, sillä se antaa selityksen niin monelle asialle.
4. Työelämän vaatimukset aiheuttavat hankaluuksia erityisherkille. Avokonttorit uuvuttavat, eivätkä tehokkuusvaatimukset anna tilaa asioiden perinpohjaiselle valmistelulle. Siksi keinojen löytäminen henkilökohtaiseen stressinhallintaan on erityisherkälle erityisen tärkeää. Erityisherkät eivät kuitenkaan tarvitse erityistä suojelua.
5. Erityisherkille elämän mielekkyyden pohtiminen ja sen löytäminen ovat ykkösasioita. Jo monet erityisherkät lapset miettivät elämän suuria arvoituksia. Oikeudenmukaisuus ja eettiset kysymykset ovat erityisherkkien elämässä keskeisiä arvoja
Alla linkki Yle Akuutin juttuun, jossa erityisherkkyydestä puhutaan fiksusti ja hyvällä asenteella. On kyse ominaisuudesta, jota voi hyödyntää monessa kohdin. Kannattaa lukea!
Tähän loppuun Ylen jutusta leikattuna haastateltujen miesten hyväksi havaitsemat selviytymis- ja palautumiskeinot:
1. Tasapainota arki ja luo siihen elvyttäviä hetkiä
Ilari Torsti noudattaa hyvin säännöllistä elämää, jotta keho ja mieli pysyvät tasapainossa. – Jos elän epäsäännöllistä elämää tai tapahtuu liian paljon kuormittavia asioita, keho ja psyyke reagoivat siten, etten saa nukuttua ja ruokahalu menee. Siksi vaalin perusjuttuja.
Parhaiten akut latautuvat kävelyllä metsässä. Liikunta on muutenkin tärkeää. Ilari käy kuntosalilla ja hän harrastaa myös yinjoogaa, jossa pitkät ja rauhalliset venytykset rauhoittavat kehoa tehokkaasti. – Kaikki päivät eivät ole samanlaisia. Joskus on enemmän töitä ja silloin voi varata enemmän aikaa palautumiseen, se on omissa näpeissä, Ilari muistuttaa.
2 . Tuo elämääsi luovuutta äläkä edes yritä optimoida kaikkea
Jukka Erätuli palautuu luovien harrastusten avulla. Hänellä on koko ajan joku luova projekti käynnissä: maalaamista, runoilua, valokuvausta sekä musiikin tai videoiden tekemistä. – Sopiva määrä omaa tekemistä, perhettä, kavereita, yksinoloa ja äänikirjoja vastamelukuulokkeilla kuunneltuna, Jukka summaa. Kun vielä muistaa keskeyttää turhan somen selaamisen ja tehdä jotain, mistä tulee hyvä olo, saa hyvä kierteen. – Silloin voi paremmin ja jaksaa tehdä valintoja, jotka kantavat paljon paremmin.
Myös Ilarin elämään hyvää oloa tuovat erilaiset luovat projektit, kuten blogin ja runojen kirjoittaminen sekä biisien tekeminen. – Ei kannata liikaa optimoida kaikkea, sillä silloin menee elämänmaku. Kaikkea ei voi kuitenkaan hallita. Pääasia että tunnistaa, missä menevät omat rajat, Ilari sanoo.
3. Arvosta tavallista perusarkea ja järjestä aikaa hitaille aamuille
Jukka ja Ilari korostavat kumpikin, että hyvän olon tuntee syntymiseen ei tarvita mitään sen kummempaa, vain ihan tavallista perusarkea. He ovat tutustuneet japanilaiseen elämänsofiaan, jossa keskitytään arjen tekemisiin ja nautitaan niistä. – Esimerkiksi tiskaukseen on mahdollisuutta uppoutua ilman, että se on pakkopullaa, koska sitä joutuu tekemään joka tapauksessa. Koitamme tehdä näitä arjen asioita rauhallisuuden ja hyvän olon kautta.
Ilari vaalii hitaita aamuja, jotka lataavat työpäivään. Ilari rakentaa aamun kiireettömän tunnelman paahdetun kahvin ja kirkasvalolampun avulla. – Istun olohuoneen pöydän ääreen ja nautin siitä, että saan olla omissa ajatuksissani.
4. Tunnista, mikä auttaa sinua venymään
Jukan herkkyys kuulostella kehonsa ja mielensä liikkeitä oli hyvä taito jo lumilautaillessa. Hän seurasi tarkasti oloaan treenatessa. – En harjoitellut liikaa, vaan tunnistin jaksamiseni rajat. Pärjäsin, kun pystyn tekemään sitä mitä rakastan omalla tyylillä ja hyvällä fiiliksellä.
Tämä ohjenuora toimii myös työelämässä. Kun luo tarkasti sellaisen työilmapiirin, että siinä viihtyy hyvin, pystyy tekemään paljon asioita intensiivisesti. Palautumisen kannalta tärkeää on, että työ on merkityksellistä ja kivaa, eikä sitä tarvitse tehdä stressaantuneena. – Silloin jaksaa tehdä pitkänkin aikaa intensiivistä projektia nopealla tahdilla. Venyminen onnistuu paremmin, jos suurin osa perusasioista on kunnossa, Ilari ja Jukka neuvovat.