Ollaan päästy helmikuuhun. Päivä pitenee, sen jo huomaa. Kesäaikaan siirrytään seitsemän viikon kuluttua 26.3. Uuden vuoden lupaukset ja tapojen parannukseen liityvät erinäiset teemaviikot ovat takana. Vuosi on pyörähtänyt ihan kunnolla käyntiin. Kesälomia suunnitellaan ja tuntuu, että ihmiset suuntaavat selkeästi eteen päin, alkuvuoden voimalla. Mutta, on hyvä miettiä, mikä on hyvää elämää kenellekin? Mikä on riittävää? Mikä tai kuka määrittää minun tai meidän perheen elämää? Arvioinko sitä kuullostellen itseäni ja kysellen läheisiltäni, vai arvioinko sitä ulkoisten heijasteiden kautta? Vai olenko määritellyt itse ulkoisten mittapuiden mukaan, mitä hyvään elämään pitäisi saada mahtumaan?
Hyvä elämä on hyvin yksilöllinen käsite. Hyvä elämä on jollekin haasteellisuutta. Ei saa saada asioita liian helpolla. Ei saa tehdä mukavia asioita, koska ne ovat liian helppoja, ei tule kilvoiteltua, ei tule haastettua itseä. Toisessa ääripäässä taas ei nähdä tavoittelemisen arvoiseksi ponnistella minkään asian eteen, vaan kaikki pitää saada helpolla, ellei sitten ole mahdollista saada valmiina. No, kärjistystä, mutta niinhän ääripäissä joutuu kärjistämään.
Mistä sitä sitten löytää oman optimitilan yrityksen ja hellittämisen suhteen. Milloin pitää pusertaa, milloin rentouttaa. Ei ehkä olekaan helppo tietää, mutta jos on lähtökohtainen ajatus siitä, että molempia on ihmisen hyvä tehd, pusertaa ja rentoilla, niin ainakin tulee kuulosteltua omaa toimintaa ja asenteita. Silloin on mahdollista suhtautua elämään joustavammin, kuin jos toteuttaisi vain noita ääripäässä olevia asenteita.
Psykologi Maaret Kallio kirjoittaa Lujasti lempeä blogissaan Täydellinen elämä voi uuvuttaa ihmisen – on tärkeää osata tehdä myös sinne päin. ”PARHAIMPAAN pyrkiminen on tärkeä taito, mutta sitä on myös taito tehdä sinne päin. Mielen hyvinvoinnin kannalta joustavuus, kohtuullisuus ja inhimillisyys ovat olennaisimmat hyvän elämän rakennusaineet. Uskallusta olla myös aivan tavallinen, keskeneräinen ihminen”.
Hyvää elämää ei voi suorittaa. Se on uskallettava vain elää.