Minun turvani

Viime aikoina olen miettinyt paljon turvaa, minun turvaani. Mitkä asiat sitä minulle tuovat? Turva rakentuu asioista, jotka tuovat minulle pääsääntöisesti hyvää oloa. Ne ovat asioita, joihin voin itse vaikuttaa ja asioita, joiden hallinta on minulla. Niitä ovat mm.

• turvaobjekti
• kirjoittaminen
• ateriarytmi ja hyvä, itsetehty ruoka
• päivärytmi
• uni ja lepo
• liikunta
• valokuvaus
• musiikki
• venyttely
• sauna ja lämpö
• ”hömpsä” sarjat ja leffat
• tarvittava lääke
• työt
• ystävä
• luottaminen
• talous
• ihmissuhteet
• terapia
• virkistäytyminen

Entä mitä voin tehdä, jotta edellä olevat asiat toteutuvat? Voin tehdä lyhyitä kuvausretkiä pyöräillen ja/tai jalan. Voin ottaa eväät matkaan ja lähteä
eväsretkelle. Voin mennä jonnekin luonnon helmaan tai veden äärelle ja tehdä aistien herättelyretken.

Töissä voin rajata ja suojata itseäni. Tarkoittaen, että tiedostan omat voimavarani ja toimin niitä kuunnellen. Töiden lomassa pidän taukoja ja lepohetkiä. Muistan pitää myös ruokatauon! Tärkeää ellei tärkeintä on, että ohjaan itse toimintaani. Eli pidän lähellä sen, mikä tuntuu hyvälle tai on minulle hyvästä ja pidän loitolla sen mikä minua vahingoittaa tai tuo minulle pahaa oloa.

Olivat turvaa tuovat asiat millaisia tai mitä tahansa, niin pidän mielessä sen, että ne terveellä ja omaa hyvinvointiani tukevalla tavalla tuovat myös kepeyttä ja iloa elämään. Ei ole tarkoitus, että näitä asioita pohtiessa ilo elämästä vaihtuu liialliseen vakavuuteen.  Olen joskus kuullut lausahduksen, että ”sitä mieli tuottaa, millä sitä ruokkii”. Ruokitaan siis mieltä ja kehoa myös kepeillä, hauskoilla ja positiivisilla asioilla.

Lopuksi muistilista:

Ei liian suuria tavoitteita.
• Ei väsymiseen saakka asioiden tekemistä.
• Ei yhdelle päivälle liikaa tekemistä ja menemistä.
• Ei suorittamista.
• Muista syödä, vaikka se ei aina tuntuisi hyvältä.
• Muista myös, nauttia ja kokea mielihyvää.
• Muista, mikä on sinulle hyväksi.
• Muista, ettet ole vastuussa muista kuin itsestäsi.
• Muista, olla satuttamatta itseäsi.
• Muista levätä.
• Muista pitää itsestäsi hyvää huolta.

-kevätNeito-

Huhtikuu on julma, toukokuussa helpottaa…

… kevätväsymys nimittäin.

Huhtikuussa on äkkiä niin valoisaa, että se shokeraa meidät pitkän ja pimeän talvikauden jälkeen. Valoa on odotettu, mutta se lisääntyy sillä vauhdilla, että ihminen ei herää talvesta samaan tahtiin. Tarvitaan sopeutumisaikaa. Huhtikuu menee monilla kipuillessa. Kontrasti on liian suuri verrattaessa omia tunteita ja aktivaatiotasoa luonnon heräämiseen.  Toinen huonoa oloa lisäävä tekijä on se, että emme salli itsellemme väsymystä keväällä, silloin kun ”pitäisi jaksaa paremmin”. Talven tuloon liittyy luontevammin käpertyminen ja rauhallisempi tempo, ollaan luvan kanssa väsyneempiä.

Kaamosmasennuksesta puhutaan paljon, mutta kevätväsymys saattaa olla vieläkin yleisempää.  Englannin kielinen termi ”seasonal affective disorder”, suomeksi ’vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö’, kattaa yleisesti eri vuodenaikojen ja sisäisen maailman ristiriitojen aiheuttamia oireiluja. Meillä kuitenkin kaamosmasennuksella viitataan talviaikaan. THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kevätväsymys on todellinen ilmiö, eikä vain epäilys korvien välissä. Kevätväsymys saattaa olla jopa yleisempää kuin kaamosväsymys, joka on talvella noin 30 prosentilla suomalaisista. Lue lisää  Väsyttää ja tympäisee – kevätväsymys ei kahvia kittaamalla parane

Valtaosalla suomalaisista kevät kuitenkin lisää hyvinvoinnin tunnetta, virtaa tulee lisää: Toimintatarmo lisääntyy, samoin  sosiaalisuus, talvisyöpöillä ruokahalu vähenee, samoin unen tarve. Elimistössä unihormoni melatoniinin määrä vähenee ja mielialaa nostava serotoniini lisääntyy. Mutta , siis tuo sopeutumisaika huomioiden… kevätväsymys voi tehdä 2–3 viikon mittaisen takapakin, ennen kuin elimistö tottuu valoon tai ihminen itse huomaa, ettei nuku tarpeeksi.

Kevätväsymyksestä selviytymiseen pätevät samat yleisen hyvinvoinnin taustalla olevat  tekijät: Riittävä uni (aikuisella 6-9 tuntia), säännöllinen ateriarytmi ja kuntoliikunta. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, pelkkä valon lisääntyminen ei niitä korvaa.

Hyvinvointiin liittyen myös tämä näkökulma: Kevät on kesälomien suunnitteluaikaa ja Mehilaisen Blogista löytyy tähän liittyen suuri viisaus: ”Kun jaksat arjessa, jaksat myös lomalla”. Huolehtimalla itsestään, palautumisestaan ja jaksamisestaan, tulee edistettyä hyvän olon lisäksi myös omaa lomakuntoisuutta. Hyvä lomakuntoisuus takaa sen, että lomalla jaksaa tehdä juuri niitä asioita, jotka lisäävät hyvää oloa ja tuntuvat mielekkäältä. Kts. lisää  Miksi kevät väsyttää? Tunnista   kevätväsymys.