… kevätväsymys nimittäin.
Huhtikuussa on äkkiä niin valoisaa, että se shokeraa meidät pitkän ja pimeän talvikauden jälkeen. Valoa on odotettu, mutta se lisääntyy sillä vauhdilla, että ihminen ei herää talvesta samaan tahtiin. Tarvitaan sopeutumisaikaa. Huhtikuu menee monilla kipuillessa. Kontrasti on liian suuri verrattaessa omia tunteita ja aktivaatiotasoa luonnon heräämiseen. Toinen huonoa oloa lisäävä tekijä on se, että emme salli itsellemme väsymystä keväällä, silloin kun ”pitäisi jaksaa paremmin”. Talven tuloon liittyy luontevammin käpertyminen ja rauhallisempi tempo, ollaan luvan kanssa väsyneempiä.
Kaamosmasennuksesta puhutaan paljon, mutta kevätväsymys saattaa olla vieläkin yleisempää. Englannin kielinen termi ”seasonal affective disorder”, suomeksi ’vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö’, kattaa yleisesti eri vuodenaikojen ja sisäisen maailman ristiriitojen aiheuttamia oireiluja. Meillä kuitenkin kaamosmasennuksella viitataan talviaikaan. THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan kevätväsymys on todellinen ilmiö, eikä vain epäilys korvien välissä. Kevätväsymys saattaa olla jopa yleisempää kuin kaamosväsymys, joka on talvella noin 30 prosentilla suomalaisista. Lue lisää Väsyttää ja tympäisee – kevätväsymys ei kahvia kittaamalla parane
Valtaosalla suomalaisista kevät kuitenkin lisää hyvinvoinnin tunnetta, virtaa tulee lisää: Toimintatarmo lisääntyy, samoin sosiaalisuus, talvisyöpöillä ruokahalu vähenee, samoin unen tarve. Elimistössä unihormoni melatoniinin määrä vähenee ja mielialaa nostava serotoniini lisääntyy. Mutta , siis tuo sopeutumisaika huomioiden… kevätväsymys voi tehdä 2–3 viikon mittaisen takapakin, ennen kuin elimistö tottuu valoon tai ihminen itse huomaa, ettei nuku tarpeeksi.
Kevätväsymyksestä selviytymiseen pätevät samat yleisen hyvinvoinnin taustalla olevat tekijät: Riittävä uni (aikuisella 6-9 tuntia), säännöllinen ateriarytmi ja kuntoliikunta. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, pelkkä valon lisääntyminen ei niitä korvaa.
Hyvinvointiin liittyen myös tämä näkökulma: Kevät on kesälomien suunnitteluaikaa ja Mehilaisen Blogista löytyy tähän liittyen suuri viisaus: ”Kun jaksat arjessa, jaksat myös lomalla”. Huolehtimalla itsestään, palautumisestaan ja jaksamisestaan, tulee edistettyä hyvän olon lisäksi myös omaa lomakuntoisuutta. Hyvä lomakuntoisuus takaa sen, että lomalla jaksaa tehdä juuri niitä asioita, jotka lisäävät hyvää oloa ja tuntuvat mielekkäältä. Kts. lisää Miksi kevät väsyttää? Tunnista kevätväsymys.