Ruoka on monella tavalla esillä mediassa ja ruokaan kannattaakin kiinnittää huomiota monenlaisista näkökulmista, koska ruoan asema ja merkitys ovat niin rajusti muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Syömishäiriöistä on puhuttu jo pitkään ja keskustelu jatkukoon, mutta nyt on rinnalle noussut ilmiö nimeltä ruokariippuvuus. Tämä ei ole täysin uusi häiriintyneeseen syömiseen liittyvä näkökulma. Syömishäiriötutkijoissa on kauan ollut niitä, jotka ovat rinnastaneet syömishäiriöt riippuvuuksiin ja monia yhtäläisyyksiä niistä löytyykin. Uutta on se, että ruokaan liittyvästä riippuvuudesta on ottanut kopin riippuvuussairauksia hoitava Myllyhoitoyhdistys ry, joka toteuttaa hanketta nimeltä Ruoka ja riippuvuus-projekti. Projektissa nostetaan esille riippuvuussairaus, joka on erotettavissa varsinaisista diagnosoiduista syömishäiriöistä.
Ruoka ja riippuvuus-projektin sivuilla kuvataan ilmiötä näin: ”Vaikka monet syömishäiriöt saattavat johtaa riippuvuussairauden puhkeamiseen, kaikki syömishäiriöiset eivät ole riippuvaisia. Pakonomainen syöminen liittyy myös ahmintahäiriöön, joka on yleisin syömishäiriö. Ahmintahäriötä ja ruokariippuvuutta voi olla haastavaa erottaa toisistaan, mutta muutamia eroavaisuuksia tunnistamiseen on olemassa. Ahmintahäiriö määritellään käypähoitosuosituksessa seuraavasti: Potilaalla on toistuvia ahmintakohtauksia, jolloin hän nauttii suuria ruokamääriä, jotka selvästi ylittävät muiden syömismäärät vastaavassa ajassa ja tilanteessa, tai hänellä on tunne siitä, ettei kykene hallitsemaan eikä keskeyttämään syömistään. Ruokariippuvuutta kuvaa ennemminkin jatkuva napostelu, jota riippuvainen ei saa katki yrityksistään huolimatta. Ahmintahäiriötä kuvaa myös, että ahmintakohtauksen käynnistyessä ahminta kohdistuu mihin tahansa ruoka-aineisiin. Ruokariippuvuudesssa napostelu ja syöminen kohdistuu tyypillisesti pitkälle prosessoituun ruokaan, kuten makeisiin, suklaaseen, sipseihin, pikaruokaan jne.”
”Syömishäiriöiden ja ruokariippuvuuden suurin näkemyksellinen ero on, että syömishäiriö on häiriö, jossa on mahdollista oppia syömään kaikkia ruoka-aineita kohtuudella. Ruokariippuvuus puolestaan on pysyvä sairaus, joka vaatii koko loppuelämän jatkuvaa hoitoa. Riippuvuuden kanssa oppii elämään, mutta se vaatii muutoksia elämäntavassa. Tärkeintä olisi, että jokainen syömisen ongelmien kanssa kamppaileva saisi apua!”
Kuinka riippuvuudesta eroon
Syöminen ja tunteet liittyvät usein yhteen. Hallitsemattomalla tavalla yhdistyneinä on tarjolla ongelmia. Usein sanotaan, että ihminen tarvitsee johonkin häiriintynyttä syömistä ja mikäli ei ole muuta tilalle on ymmärrettävää, että häiriintyneestä käyttäytymisestä on vaikea luopua. Ruoka ja riippuvuus-projketin sivuilla kerrotaan toipumisesta seuraavaa:
”Riippuvuuden tunnistamisessa on tärkeää tarkastella riippuvuuden aiheuttamia fysiologisia ja psykologisia negatiivisia vaikutuksia ihmisen elämässä. Toipumisen kannalta on kuitenkin oleellista ymmärtää riippuvuuden positiiviset vaikutukset riippuvuutta sairastavan elämässä, eli ymmärtää mihin tunnetiloihin sairastunut on hakenut lohtua tai mielihyvää riippuvuutta aiheuttavasta aineesta tai toiminnasta. Ihminen voi käyttää ruokaa, päihteitä tai pelaamista täyttämään henkistä tyhjiötään, turruttamaan negatiivisia tai pelottavia tunteitaan, selvitäkseen sietämättömästä ulkoisesta tilanneesta, hoivatakseen lapsena kokemaansa traumaa tai hylkäämistä, tai auttaakseen itseään selviytymään sosiaalisissa tilanteissa. Riippuvuutta aiheuttavan aineella tai toiminnalla on siis jokin tarkoitus riippuvaiselle.”
”Jotta riippuvainen pystyy toipumaan, on hänen tunnistettava näitä syitä riippuvuutta aiheuttavan aineen tai toiminnan käyttöön ja opeteltava luottamaan että negatiivinen tai pelottavakin tunnetila on mahdollista käsitellä ilman omaa ”huumetta”. Opettelemalla muita, terveitä tapoja reagoida vaikeisiin tilanteisiin, on mahdollista elää täysipainoista ja tervettä elämää. Apua ja tukea toipumiseen saa vertaistukiryhmistä ja terapiasta.”
Ruoka ja riippuvuus-projektin sivut, joilla paljon ilmiötä valottavaa tietoa, vertaistukea ja toipumistarinoita.
