Muutoksen tuulet puhaltaa

Kokka kohti uusia tuulia: Aloitan psykoterapiavastaanoton Varkaudessa 2.3.2020

Haaveista kohti ajatusta, että toisinkin voisi todella olla. Ajatuksista kohti toimintasuunnitelmaa. Tavoitteet pieniin osiin ja aikataulutus. Näin se suurin piirtein menee sekä pienemmissä että isoissa elämämuutoksissa. Omassa elämässäni olen tullut siihen kohtaan, että alan vhdoin toteuttaa jo vuosia puheissa ollutta visiota paluusta kotipaikkakunnalle.

Työt aikatauluttavat muutoksen tahdin. Nykyinen psykoterapiavastaanottoni pitää minut kiireisenä Mikkelissä vielä 2-3- vuotta. Olen tehnyt terapiatyötä omalla vastaanotolla seitsemän vuotta. En ajatellut että seitsemän vuoden sykleissä minullekin tulee muutostarve, mutta ehkä siinä on perää, tiedä häntä. Nyt joka tapauksessa on tarkoitus alkaa hankkia asiakkaita Varkauteen, joten uusia asiakkuuksia en Mikkeliin ainakaan toistaiseksi ota. Tavoitteena on siirtyä kokonaan Varkauteen sitä mukaa, kun asiakkuudet Mikkelissä saadaan suunnitellusti päätökseen ja toivottavasti uusia asiakkaita on löytynyt Varkauden seudulta. Toki nykypäivänä terapiaprosessia voi tehdä videovälitteisesti, paikasta riippumatta. Kelan korvaamissa terapioissa edellytetään, että kaksi ensimmäistä käyntiä on toteutettu ”normaalisti” tavaten, loput voi tehdä videoyhteydellä. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään monipuolisesti. Minulla on käytössä Kelan hyväksymä Skype for Business.

Etsin parhaillaan vastaanottotiloja Varkaudesta. Kunhan se asia on kunnossa, vien uudet yhteystietoni Kelan palveluntarjoaja hakuun. Pääosin asiakkuudet ovat olleet Kelankuntoutuspsykoterapian maksusitoumuksella tulleita. Kela alkoi korvata psykoterapiaa harkinnanvaraisesti myös yli 26-vuotiaille vuonna 2011. Tuon muutoksen jälkeen terapiaan hakeutuminen on noussut roimasti. Nykyisin harkinnanvaraisuuskin on muuttunut lakisääteiseksi oikeudeksi päästä terapiaan, mikäli sen tarve on todettu. Kelan terapiaa varten tarvitaan psykiatrin kirjoittama B-lausunto.

Yhtälailla terapiaan voi hakeutua itsemaksavana. Ei tarvita lähetettä, yhteydenotto riittää. Kaikki terapia-asiakkuudet sovitaan tutustumis- ja arviointikäynnin perusteella. Kaikissa psykoterapian vaikuttavuutta käsittelevissä tutkimuksissa todetaan, että merkittävin terapian onnistumiseen liittyvä piirre on asiakkaan ja terapeutin välinen suhde. Henkilökemia ja tunne siitä että tälle ihmiselle voi puhua avoimesti. Terapiaa tehdään pitkälti omalla persoonalla ja kaikkien persoonat eivät sovi yhteen, eli tutustumaan vaan!

Yhteystietoni löytyvät täältä ja lisätietoa tästä Psykoterapiapalvelu Ullamaijan linkistä.

Apua Kelan terapiasta yhä useammalle

Mahdollisuus päästä Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan on parantunut kuudessa vuodessa selvästi. Vuonna 2011 Kela lisäsi yli 26-vuotiaiden terapian korvattavuuden samalla tasolle kuin nuorisopsykoterapian korvaus, eli n. 57,60/ kerta. Aikuisten määrä kuntoutuspsykoterapian saajina on vuoden 2012 jälkeen kaksinkertaistunut ja nuorten osuuskin lisääntynyt yli kolmanneksen.

Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henrikssonin mukaan hoitoon pääsy on parantunut, kun määrärahat eivät enää rajoita kuntoutuspsykoterapian saatavuutta. Myös hoidon tarve tunnistetaan nykyisin aiempaa paremmin. Lisäksi psykoterapeuttien määrän lisääntyminen on lisännyt hoidon tarjontaa.

Hoitomuoto on kustannustehokas. Kelan korvaamana se on nimenomaan työ- ja opiskelukykyä ylläpitävää hoitoa, johon ohjautuvat työvoimaan kuuluvat ihmiset, joiden sairaus on siinä pisteessä, että hoitoon sitoutuminen onnistuu. Noin 80 prosenttia kuntoutuspsykoterapian päättäneistä pysyy työvoimassa, eli työskentelee, opiskelee tai on etsimässä töitä. Kuntoutuksen uudistamista pohtinut työryhmä linjasi viime marraskuussa, että kuntoutuspsykoterapia pysyy toistaiseksi Kelan tuottamana. Tilannetta arvioidaan uudelleen vuonna 2025. Kuntoutujista 70 prosenttia on naisia, miksi näin….ei ainakaan siksi, että miehillä ei olisi yhtälailla psykoterapian tarvetta. Tätä asiaa pohdiskelin aiemmassa kirjoituksessa Psykoterapia….myös miehille.

Kelaterapiat puoltavat paikkaansa,  mutta aihetta kritiikillekin on.  Terapiaan pääsemisessä on selkeitä paikallisia eroja. Suurin vaikutus on ilmeisesti sillä, onko käytettävissä psykiatreja arvioimaan terapian tarvetta ja kirjoittamaan B-lausuntoja Kelan maksusitoumushakemusta varten. Erikoislääkäreiden saatavuus on parhainta suuremmissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa.

Terapeutteja on tullut lisää, mutta monin paikoin riittämättömästi, tai ainakin aloituspaikkaa joutuu odottamaan kuukausia. Toisaalta työ- ja opiskelukyvyn säilyttämiseen / palauttamiseen tähtäävä Kelan terapia ei ole akuuttitilanteen kriisiterapiaa, vaan psykoterapiaprosessiin lähteminen vaatii melko paljon toimintakykyä sekä elämän vakautta, jolloin terapian aloitusaikataulu ei välttämättä tarvitse olla heti.  Mutta, juu, usein joutuvat liian kauan odottamaan terapian alkua myös ne henkilöt, jotka olisivat kaikin puolin valmiita ja jaksavia aloittamaan. Kelan tutkimusprofessori toteaa, että on kuitenkin arvioitu, että alle puolet niistä, joille psykoterapia sopisi hoidoksi, tulee sitä edes hakeneeksi,

Lisäksi psykoterapiaa pitäisi saada jo aikaisemmassa vaiheessa. Kelan terapia ei ole ennaltaehkäisevää, vaan maksusitoumuksen myöntämiseen tarvitaan siis psykiatrin asettama diagnoosi, kolmen kuukauden kokemus psykiatrisesta hoitosuhteesta ja eduksi katsotaan se, että lääkehoitoa on jo kokeiltu. Niinpä…tulevan sote-uudistuksen toivotaan tuovan mukanaan erilaisia kokeiluja terveydenhuollon psykoterapiasta ja parantavan lyhyiden psykoterapioiden tarjontaa.

Lisää asiasta voit lukea Ylen uutisoinnista Keravan verran suomalaisia sai viime vuonna psykoterapiaa mielenterveyden ongelmiin – vaikka hoitoa saa yhä usempi, moni jää sitä vaille.