Salaa psykoterapiassa?

kisuuuuut”Psyykkiset ongelmat ovat pitkään olleet tabu, aihe josta ei puhuta. Osa ei halua kertoa edes lähimmille perheenjäsenilleen siitä, että käy psykoterapiassa. Oma avun tarve voi hävettää ja siksi on helpompi pitää koko asia itsellään. On myös ymmärrettävää, ettei läheisiä halua kuormittaa omilla ongelmilla. Läheiset ovat usein kuitenkin ongelmista tietoisia, ja huolissaan niiden kanssa kipuilevasta läheisestään. Saattaisi olla huojentava tieto, että psykoterapia on käynnistynyt, ja apua on saatavilla.” Näin kirjoittaa Minduun blogissa Käytkö psykoterapiassa salaa? psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Satu Pihlaja.

Tähän on monia lähestymistapoja, mutta jokainen terapian aloittanut tätä varmasti miettii. Tekisi ehkä mieli kertoakin, mutta kannattaako? Kannattaako puhua vanhemmilleen, työkaverille, työnantajalle? Puolisolleen useampi kertoo. Minulla on tapana kehottaa asiakastani ottamaan yksilötapaamiselle silloin tällöin mukaan jonkin läheisistään, ns. läheistapaamiselle. Toisinaan tällaisen tapaamisen suurin merkitys on antaa läheiselle tietoa psykoterapiaprosessissta. Joskus läheistä tarvitaan apuna ja tukena, kun asiakas kokeilee käyttäytymismuutosta. Joskus läheisen on vain hyvä olla tietoinen, mihin terapiassa pyritään, mitä se asiakkaalta edellyttää. Joskus asiakas muttuu psykoterapian aikana siinä määrin, että läheinen on hämmentynyt. Näitä asioita olisi hyvä puhua joka tapauksessa kahden kesken tai yhdessä terapeutin kanssa.

Pihlaja jatkaa blogissaan ”Tutkittaessa mikä vaikuttaa psykoterapiasta hyötymiseen, tulee toistuvasti esille sosiaalisen tuen merkitys. Moni psyykkisestä ongelmasta kärsivä on omaksunut yksinäisen pärjääjän roolin, eikä muille puhumisesta ehkä ole kovin positiivisia kokemuksia. Merkittävää psykoterapiassakin on kuitenkin lopulta se muutos, joka tapahtuu omassa arjessasi ja ihmissuhteissasi.”

kisut

Läheisen tai ystävän mukaan ottaminen terapiaprosessiin ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita puidaan moneen kertaan ja kaiken aikaa. Ystävän tärkein merkitys on olla ystävä, puolison puoliso ja vanhempien isä tai äiti. Lapsen on hyvä olla tietoinen, että hänen vanhempansa saa apua. Tieto auttaa osaltaan vähentämään vastuunkantoa isän tai äidin jaksamisesta.

Kuuntele itseäsi

”Parempaa ohjetta ei voi tässäkään asiassa antaa. Jos terapiasta puhuminen epäilyttää, kysy itseltäsi, miksi näin on. Häpeätkö jotakin sellaista, mistä voisit olla ylpeäkin? Ajatteletko jonkun aiemman pettymyksen perusteella, etteivät muut ymmärrä tai hyväksy? Voisitko antaa muille mahdollisuuden olla tukenasi tässä tärkeässä vaiheessa elämässäsi?, lopettaa Pihlaja.

kisuuut

Prosesseilla on tapana laajeta

image

Terapiassa tavoitellaan tietoisesti muutosta. Todennäköisesti muutosprosessi on jo alkanut siinä vaiheessa, kun terapiaan hakeudutaan. Ainakin toive muutoksesta tai tarve muutokselle on jo olemassa. Vaihtelee paljon, miten ja milloin ihmiset ovat valmiita muuttumaan konkreettisesti.  Mitä muuttuu? Ei voi muuttua liikaa, vai voiko? Ei tarvitse pelätä muuttuvansa liian erilaiseksi, vieraaksi, ikään kuin toiseksi ihmiseksi.

Psykoterapian myötä asiakas voi myös todeta, ettei tarvitsekaan tehdä jotakin tiettyä tekoa, jonka oli arvioinut olevan keskeistä ongelman ratkeamisen kannalta. Tai luopuu ajatuksesta, että joku läheinen voi vapauttaa hänet esim. syyllisyydestä tai  antaa hänelle luvan tehdä jotakin, mihin asiakas itse ei kokenut olevansa oikeutettu.

Yksilöpsykoterapia keskittyy yksilöön, mutta ei ole irrallaan terapia-asiakkaan verkostosta. Psykoterapiassa käsitellään paljon asiakkaan vuorovaikutukseen liittyviä ilmioitä: vuorovaikutustapoja,  herkkyyttä, tulkintoja, vastavuoroisuutta, vastakaikua, jne… . Terapeuttisessa muutoksessa asiakkaan kokemus itsestä selkiytyy ja vahvistuu.

Kuinka terapian aloittaneen läheinen tilanteen näkee? Asiakkaan muutos voi olla odotettu ja odotetunlainen. Läheinen saa takaisin sen  ihmisen, joka oli hautautunut uupumuksen ja surujen tai ahdingon alle pitkiksi ajoiksi, jopa vuosiksi. Kun ihminen voi hyvin, siitä seuraa hyvää myös ympärillä oleville.  Muutosprosessissa olevan läheisiltä kysyttäessä voi myös olla niin, että terapiassa oleva muuttuu ”liikaa”. Onko liika muutos sitä, että itsekin joutuu muuttumaan? Vai sitä, että menettää jotakin, jolla on voinut ajaa omaa etua tai tarpeita? Liika voi olla sitäkin, että uusi ja erilainen on vierasta ja pelottavaa. Riitänköhän enää kumppanilleni. Terapia-asiakkaan läheisen olisi hyvä olla tietoinen terapian tavoitteista ja esim. psykoterapiaan liittyvistä ”kotitehtävistä”. Yksilöterapiaan on hyvä liittää joitakin läheistapaamisia.