Tieto lisää tuskaa….vai miten on? Tietoa on saatavilla joka lähtöön ja riippuu henkilösta ja myös tilanteesta, mihin kiinnittää huomiota ja uskoo. Googlesta löytyy kaikki ja kaikkiin tarpeisiin. Tosin psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen toteaa, että internetin aikaudella hypokondriat eivät ole oleellisesti lisääntyneet. Kärkkäinen puhuu hypokondriasta artikkelissa Pitääkö olla huolissaan?
Se, mikä hypokondrian käynnistää, ei ole täysin selvillä. Laukaisevana tekijänä voi olla aiemmin sairastettu vakava sairaus, jonkun läheisen kuolema sairauteen tai oman vanhemman kuolema kyseiseen sairauteen samassa iässä.
Yleisesti ottaen hypokondria on yleisintä jonkin elämänmuutoksen yhteydessä. Sen voi laukaista parisuhdekriisi, ero tai vaikkapa ongelmat työpaikalla. Yllättäen myös positiiviset muutokset elämässä voivat laukaista oireet.
”Jos vaikkapa työpaikka vaihtuu. Näissä tilanteissa potilas tulee vastaanotolle ja kertoo, että hänellä on masennusoireita mutta ei ymmärrä miksi hän on masentunut, kun kaikki on hyvin.”
Usein asiaan liittyy käsittelemättömiä tunteita.
Sairauden pelko eli hypokondria ei ole pelkkää luulosairautta, vaan todellinen elämää rajoittava häiriö. Siihen on myös hoitokeinoja.
Hypokondriaan on kaksi päähoitomuotoa: lääkehoito ja psykoterapia. Hoitavina lääkkeinä käytetään samoja kuin masennukseen ja ahdistukseen. Hypokondrisia pelkoja voi esiintyä oireena myös monissa muissa psykiatrisissa sairauksissa, kuten vakava-asteisissa masennustiloissa. Kärkkäisen mukaan lääkehoidon vaikutukset nähdään nopeasti, usein parissa viikossa. Psykoterapiassa vaikutusten tulevat esille hitaammin, vasta kuukausien päästä.
Tavallisimmat hypokondriassa käytetyt psykoterapiat ovat kognitiivinen psykoterapia, pelkoja herättäville teemoille altistava käyttäytymisterapia tai psykoanalyyttinen terapia. Jotkut hypokondriasta kärsivät henkilöt hyötyvät masennustilojen tai pakko-oireisen häiriön hoidossa käytetyistä serotoninergisistä masennuslääkkeistä.