Eikö se juuri ollut tässä, käsissä…..mihin kummaan sen laitoin? Ei mitään mielikuvaa. Ei myöskään siitä, mitä olinkaan sopinut tälle päivälle vai oliko se huomiselle? Olenkohan unohtanut tänään jotain….on epämääräisen outo tunne, mutta kun en tavoita mitä se voisi olla?
Ei välttämättä tarvitse olla kyse ADAH:sta eikä muistisairaudesta. Voi olla, että pyrit keskittymään liian moneen asiaan yhtäaikaa, jolloin et tietoisesti keskity mihinkään eikä muistijälkeä pääse syntymään.
Stressi ja kiire pahentavat hukkaamista. Erityisesti sitä voimistaa multitaskaaminen eli yritys tehdä useaa asiaa samaan aikaan todetaan Hesarin jutussa Kadonneen jäljillä. Jutussa on haastateltu aivotutkimuksesta väitellyttä Heltti Oy:n työterveyspsykologi Mona Moisalaa ja tiedonkäsittelyn rajoituksia tutkinutta psykologian tohtoria,Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikköä Virpi Kalakoskea.
Tutkijoiden mukaan unohdamme asioita joko siksi, ettemme löydä tietoa muististamme, tai siksi, ettei tieto alun perinkään painunut muistiin. Ihminen ei siis voi muistaa mitään, mihin huomio ei ole kiinnittynyt. Jos siis haluaa välttää hajamielisyydestä johtuvaa tavaroiden hukkaamista, tärkein neuvo on miettiä, miten omassa elämässä voisi vähentää jatkuvaa monitekemistä, Kalakoski neuvoo.
JATKUVA hyppely asioiden välillä on myös itseään vahvistava ilmiö. Esimerkiksi jatkuva puhelimen selailu muun tekemisen ohessa totuttaa aivoja toimimaan ei-keskittymistä vaativalla tavalla. ”Ihminen käyttää aivojaan eri tavalla keskittyessään kuin tehdessään useaa asiaa samaan aikaan”, Mona Moisala sanoo. Aivot taas toimivat yksinkertaistettuna niin, että ne aivopolut tai -verkostot, joita aktiivisesti käytetään, vahvistuvat. Mitä enemmän harjoittaa monitekemistä, sitä pinttyneempi tapa siitä tulee. Monitekeminen myös lisää elimistössä stressiä, mikä vaikeuttaa keskittymistä.
Viitteitä tästä saatiin Mona Moisalan ja hänen tutkimusryhmänsä kokeesta, jossa he kysyivät koehenkilöiltä ensin tutkimuslomakkeella arjen multitaskaamisesta, jatkuvasta hyppimisestä asioiden välillä.
Tämän jälkeen henkilöiden aivoja kuvattiin aivoskannerilla samaan aikaan, kun he suorittivat keskittymistä vaativia tehtäviä.
”He, jotka kertoivat multitaskaavansa arjessaan paljon, olivat tehtäviä tehdessään herkempiä häiriöille, eli he tekivät enemmän virheitä keskittymistä vaativassa tehtävässä, kun läsnä oli huomiosta kilpailevia häiriöärsykkeitä. Ei voi suoraan sanoa, onko multitaskaaminen sen syynä, mutta tällaisen päätelmän puolesta puhuu tieto siitä, miten aivot toimivat”, Moisala sanoo.
Ainaha kiirettä, stressiä, eikä multitaskaamistakaan pysty välttämään. Psykologi Meri Lähde romuttaa vanhan uskomuksen siitä, että jos laittaa asioita muistiin, niin kohta ei ilman lappuja muista mitään. Lähde toteaa: ”Muistille tekee itse asiassa hyvää, jos sen toimintaa tukee vaikka perinteisillä muistilapuilla. Silloin ihmisen ei tarvitse turhaan pinnistellä kuormittavan arjen keskellä muistaakseen asioita. Aivoihin jää kapasiteettia käsitellä ja painaa mieleen muita tietoja, ja mieli saa myös levätä.”