…..kun sanotaan, että ajatus on VAIN ajatus, niin sitä passaa uskoa. Ajatus on muodostuma monista vaikutteista, joista osa on realismia, osa kaikkea muuta kuin absoluuttista totuutta. Siksi ajatuksia kannattaa pysähtyä miettimään, kyseenalaistamaan, kurkkaamaan ylipätään oman ajatuksensa taakse. Mistähän tuokin tuli , minne lie suuntaamassa ja miksi? Voisiko tästä ajatella toisinkin? Jos kokeilisi….. Tätähän se kognitiivisen psykoterapian ajatuksen muokkaaminen on.
Ihmiset hahmottavat ja painottavat informaatiota, eli havaintojaan, tulkintojaan ja muistojaan tietyillä tavoin. Ei ole kyse valehtelusta. Kognitiivisella vääristymällä tai vinoumalla voi olla tarpeellinen, selviytymistä tukeva merkitys, mutta voi se myös johtaa vahingollisiin käsityksiin esimerkiksi omista kyvyistä…. no siitäkään ei ole aina haittaa, joskus voi olla. Mieli on ihmeellinen ja ihmisen mieli varsinkin ihmeellinen, ellei kummallinen. Seuraavassa yleisimpiä kognitiivisia vääristymiä:
Valemuisto: Mielelen tuotette vääristynyt tai jopa kokonaan virheellinen muisto. Yleensä jonkun riittävän voimakkaan auktoriteetin rakentama. Aivot eivät erota oikeaa ja valemuistoa.
Yksimielisyysharha: Yksilöllä on taipumus projisoida omaa ajattelutapaansa muihin yksilöihin. Toisin sanoen yksilö olettaa, että kaikki muut ajattelevat samalla tavalla, Vääristymä ilmenee usein ryhmässä, jossa yksilö ajattelee oman ryhmänsä kollektiivisen mielipiteen edustavan myös laajemman ryhmän käsitystä asiasta. Kun yksilö huomaa, että konsensusta ei löydykään, hän helposti olettaa, että eri mieltä olevat yksilöt ovat väärässä.
Lähteiden sotkeminen: Joskus saattaa hämärtyä käsitys siitä, onko saatu informaatio oma, vai jostain haettu, kuultu, nähty.?
Vahvistamisvääristymä: Ihminen huomioi ja muistaa kaiken, mikä tukee omaa näkemystä, mutta jättää huomiotta ne seikat, jotka voivat kumota tai ovat haitallisia sille näkemykselle, josta henkilö haluaa pitää kiinni.
Kognitiivisen dissonanssin vähentäminen: Muistikuvia ja kokemuksia korjataan kokemuksien pohjalta. Jos ihminen esimerkiksi uuden informaation pohjalta muodostaa mielipiteen jostakin ihmisestä, hän voi kuvitella ajatelleensa niin alun perinkin, vaikka todellisuudessa olisi ajatellut täysin päinvastaisesti.
Ylivertaisuusvinouma: Ihminen arvioi oman osaamisensa todellista paremmaksi. Yleensä sitä paremmaksi, mitä vähemmään asiatsta todellisuudessa on tietoa.
Eli, tekevätkö aivot ihan mitä niitä milloinkin huvittaa? Kai kaiken tarkoituksena kuitenkin on tukea selviytymistä, luoda uskoa, nähdä menneisyys sellaisena, minkä kanssa voi elää, pystyä ylipäätään esittämään itsensä ainakin itselleen, ellei jopa toisille sellaisessa valossa, että ilkeää katsoa peiliin.
Eikö siis kognitioiden vinoutuminen ole terve ja tervetullut prosessi?Vaarattomuus taitaa riippua paljolti siitä, kenellä näitä vinoumia on.Kun yksilö pelastaa itse itsensä tietyillä näkemyksillä, niin ei tuosta taida olla haittaa muille, pitäköön käsityksensä. Jos samaa tapahtuu vaikka suurvallan johtohenkilölle, niin silloin voidaan jo saada paljon vahinkoa aikaan….
Miten paljon mainosmaailma suorastaan nojaa kognitiivisiin vinoumiin?