Resilienssi, kyky selvitä vastoinkäymisistä

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää.  Resilienssiin liitetään ominaisuuksia, kuten joustava palautuvuus, kestävyys ja kokemuksista oppiminen. Asiasta kirjoitetaan paljon, hyvä niin. Alla joitakin määritelmiä:

  • Resilienssiin liittyy oleellisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky pyytää ja ottaa apua tarvittaessa vastaan.
  • Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, jota on toisilla enemmän kuin toisilla. Resilienssi kasvaa iän myötä, kun ihmiselle kehittyy taitoja, joiden avulla useimpia jatkuvasti toistuvia vastoinkäymisiä on helpompi käsitellä. Näitä ovat esimerkiksi ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi.
  • Resilienteillä on sisäinen halu, motivaatio selvitä vastoinkäymisistä. He tunnistavat oman tilanteensa ja voimavarat realistisesti ja kykenevät käyttämään niitä haastavissakin tilanteissa. Lisäksi he ovat valmiita hakemaan apua muualta, tarvittaessa kääntymään ammattiauttajienkin puoleen.
  • Resilienssi tarkoittaa pärjäämistä vastoinkäymisistä huolimatta.
  •  Ilmiö, johon vaikuttavat ihmisen oma harjoittelu, yhteisön toiminta ja koko yhteiskunnan rakenteet.
  • ”Kaikilla on jonkin verran resilienssiä, mutta määrä näyttäytyy vasta vastoinkäymisissä.

Tätä mietitään usein vastaanotollakin, miksi toiset masentuu tai romahtaa, toiset ei? Lähtökodat ovat erilaiset, mutta huomattavaa on, että vaikka olisi varustettu millä tahansa huippusietokyvyllä, ei vaikeissa tilanteissa kannata jäädä yksin. Resilienssiin kuuluukin kyky ottaa apua vastaan. Resilienssin kehittämisessä yksilollisiä ominaisuuksia muokkaamalla tarvitaan myös toisten tukea tai jollain tavalla rinnalla kulkemista, jakamista.

Mikä ei tapa se vahvistaa…ei ehkä ihan suoraan näinkään, mutta on tässä itua. Traumoissa on totuttu nostamaan esille traumoista selviytymättömyys, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että moni kuitenkin selviää, hyvinkin selviää. Kyse ei ole pelkästään traumoista vaan myös arkisista vastoinkäymisistä, kuten myös työssä jaksamisesta. Nyt asia on nostettu resielienssi käsitteen myötä vahvasti esille. Tämän toivoisi johtavan siihen, että uskallettaisiin hellittää ylikontrollista, virheiden pelkäämisestä ja katastrofoinnista  opettelemalla siihen, että vaikeuksista voi selvitä. Turvallisuuden tunnetta, vahvuutta ja pärjäämisen tunnetta tuo kokemus, että selviää vaikeista tilanteista, ei se että yrittää välttää vaikeuksia.

Soile Poijula on kirjoittanut aiheesta ensimmäisen suomen kielisen kirjan, josta todetaan seuraavaa: Kirja sisältää keskeistä tutkimustietoa resilienssin määrittelemisestä, resilienssitutkimuksesta, stressistä, aikuisten, lasten, perheiden ja systeemien resilienssistä, resilienssistä surussa, trauman ja menetyksen jälkeisestä kasvusta, elämän tarkoituksesta, uskosta ja uskomuksista ja  lähiteorioista sekä esimerkkejä resilienssiä vahvistavista interventioista.

Poijula alustaa aiheesta näin: Elämä ja arki yllättää meidät jatkuvasti. Pienet ja suuret muutokset ja vastoinkäymiset haastavat meitä ja mieltämme. Mitä parempi on resilienssin kykymme, sitä mielekkäämmin ja menestyksekkäämmin selviydymme ja palaudumme muutoksista. Resilienssi auttaa meitä joustamaan ja orientoitumaan muutoksissa uudelleen. Omaa resilienssiään voi onneksi kehittää kaikenikäisenä. Maailmalla resilienssi kiinnostaa suuresti ja sitä hyödynnetään monilla elämänaloilla psykologiasta ja kasvatuksesta maanpuolustukseen.

Alla muutamia tekstejä aiheesta:

Resilienssi

Miksi toiset masentuvat helpommin kuin toiset? Nämä 4 seikkaa ratkaisevat paljon

”Selviät vastinkäymisistä parhaiten, kun et tavoittele kiiltokuvaelämää” selviytymiskykyä voi treenata