Väärin hoidettu uupumus

Mikä vikana, jos loma ei virkistänyt? Psykiatri Juhani Mattilan mukaan syynä voi olla uupumus, jota hoidetaan aivan väärin

Hyvä näkökulma tuossa psykiatri Mattilan haastattelussa. Mikäli uupumus otettaisiin vakavasti, olisi helpompi mieltää, että se ei meni ohi pikkulomasella tai metsäkävelyllä, kuten Mattila toteaa. Tilanteeseen tartutaan järeämmin keinoin vasta sitten, kun pahoinvointi tunnistetaan masennukseksi, jos sittenkään. Sen lisäksi, että uupunut mielletään ”vain väsyneeksi”, niin Mattilan mukaan vakava uupumus on vaikeampi sairaus kuin masennus. Hänen mukaansa depressiota on helpompi hoitaa, sillä siitä kärsivällä ihmisellä on vielä sielullisuutta mukana. Hän esimerkiksi tunnistaa olevansa masentunut. Uupuneelta sielun taso puuttuu, hän on tyhjä. Hän ei tunne edes masennusta. Tähän pisteeseen vaipuminen vie aikaa, jopa vuosikymmeniä, mikä tarkoittaa järkyttävää määrää inhimillistä kärsimystä ja voimavarojen ääretöntä venyttämistä. Psykoterapiaan tultaessa ei ole mitenkään epätavallista, että on voitu todella huonosti vuosikausia.

Syvä tunne erilaisuudesta…..

Lue Adan tarina erilaisuuden kokemisesta ja sosiaalisesta naamioitumisesta: Ada on naamioitunut vuosia, eikä enää aina tunnista millainen oikeasti on – moni autistinen peittelee piirteitään, jotta tulisi hyväksytyksi

Mikä on autismikirjon häiriö?

  • Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman.
  • Autismikirjon erityispiirteet liittyvät kommunikaatioon, vuorovaikutukseen, käyttäytymiseen, aistiherkkyyteen sekä erityisen kiinnostuksen kohteisiin.
  • Jokainen autismikirjon ihminen on omanlaisensa ja jokaisella erityispiirteet näyttäytyvät omalla tavallaan.
  • Autismikirjoa esiintyy 1–1,2 prosentilla väestöstä maailmanlaajuisesti. Suomessa arvioidaan olevan noin 55 000–66 000 autismikirjon ihmistä.
  • Autismikirjon diagnoosit ovat varsin nuoria. Ensimmäiset diagnoosit tehtiin vasta 1990-luvun alussa Suomessa. Moni aikuinen saattaa tämän vuoksi olla ilman diagnoosia tällä hetkellä. (Lähde: Autismiliiton järjestösuunnittelija Marjo Häyry)