…ja hyvä elämä vai oliko se toisin päin? Ihan sama, ovat joka tapauksessa yhteydessä toisiinsa.
Pongasin Väestöliiton sivuilta tällaisen kirjoituksen: Ei ole vaikeampaa saavutettavaa, kuin tavallinen elämä. Tavallisuuden haaste liitetään tässä parisuhteeseen. Kolumnin kirjoittajana on parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Tavallisuus, eikös se ole kirosana? Voihan se ollakin, myös siinä mielessä, että se on niin pirullisen vaikea toteuttaa. Olla nyt vaan ihan tavallisesti? Osaako tuota, malttaako, saako? Mitä muutkin ajattelevat, jos ollaan vaan ihan tavallisesti? Mihin katosivat minun kunnianhimo ja unelmat? Siihenhän tylsistyy, ennenpitkää kyllästyy. Niin ja tavallinen voi olla parisuhteen toiselle osapuolelle kovin erilaista kuin itselle, jospa tavallisuudet eivät kohtaakaan?
Vaaranen kertoo kuitenkin, että sekä tutkimuksissaan että asiakastyössään hän kohtaa toistuvasti tavallisuuden ja onnellisuuden kulkevan käsikädessä. Pariskunnat, jotka eivät odota suhteelta (elämältä) koko ajan hailaitteja tai ekstremejä, vaan ihan tavallisia arkihetkiä, osoittautuvat tyytyväisimmiksi. Ehkä se on niin, että jos ihmiset kokevat toinen toistensa seurassa olemisen riittävän hyvänä, ei ekstraohjelmaa jatkuvasti tarvita!? Vaarasen huomioiden mukaan tyytyväiset pariskunnat ovat olleet vapaita sekä suhteen sisäisistä että ulkoisista ristiriidoista, joiden mukaan heidän pitäisi tehdä jotakin muuta, tai olla jotenkin erilaisia. Kai se kertoo kahden ihmisen keskinäisestä balanssista, kuten varmasti myös suhteen osapuolten henkilökohtaisesta tasapainosta.
Ei kuitenkaan suljeta silmiä siltä realiteetilta, että parisuhteita kariutuu paljon. Vaaranen jatkaa: ”Missä siis ongelma? Tutkimukset kertovat, että hyvään tottuu. Tulee eteen hetkiä, että ihminen kaipaa jotakin muuta kuin mitä saa. Turvallinen, mutta tylsä parisuhde alkaa pitkästyttää. Liika turbulenssi taas saa miettimään, onko tässä mitään järkeä. Tasapainoa tarvitaan, muttei liikaa eikä missään tapauksessa liian vähän.”
Mikä neuvoksi?
Tässä parisuhdeklinikan johtajan ohjeet: ”Muistakaa tavallisen parisuhteen tehtävät”:
- Parisuhteessa kummankin tehtävä olisi yrittää olla toiselle hyvä ja pyrkiä tyydyttämään toisen toiveita ja tarpeita.
- Kummankin tehtävä on kasvaa ajan kanssa ja puolison rinnalla siten, että kummallakin on toisistaan haastetta kehittyä ja oppia.
- Kolmanneksi kummankin tehtävä on tuoda ulkopuolelta, maailmasta, sisään parisuhteeseen uutta happea, inspiraatiota ja elämää.”