Riittääkö motivaatio toiminnan aloitukseen….?

Aivosi käyvät jatkuvaa mielihalujen sotaa. Voittajan ratkaisee välittäjäaineiden cocktail – se päättää, mistä motivoidut. Lähdetkö lenkille vai jäätkö sohvalle? Eroatko vai etkö? Luetko Hesarin iede-artikkelin Meitä liikuttaa motivaatio, vai jätätkö lukematta?

Kannattaa lukea!

Viisi tärkeintä motivaattoria

Dopamiini: Motivoi huomaamaan palkkiovihjeet ja tarttumaan niihin, vaikka se vaatisi ponnistelua.

Kortisoli: Motivoi välttämään vaaran ja pettymykset ja varautumaan tuleviin uhkiin.

Endorfiinit: Motivoivat toimintaan kivusta ja äärirasituksesta huolimatta.

Serotoniini: Motivoi hankkimaan arvostusta oman ja jälkeläisten aseman turvaamiseksi.

Oksitosiini: Motivoi kosketusta ja läheisyyttä sitoumuksen ja luottamuksen rakentamiseksi.

Näin ruokit motivaatiotasi

Tuntuuko, että motivaatio on hukassa tai ohjaa väärään suuntaan? Kokeile seuraavia:

1. Mitoita haaste sopivasti

Dopamiini auttaa näkemään vaivaa sellaisen eteen, mikä ei ole itsestään selvää. Tavoitteen täytyy kuitenkin olla paitsi merkityksellinen, myös mahdollinen, jotta dopamiini innostaa yrittämään. Pysyt tavoitteessa paremmin, jos huomioit pienet onnistumiset matkan varrella.

2. Rakenna uusi palkkiopolku toiston avulla

Jos tavoitteena on vaikkapa rimpuilla eroon sokerikoukusta, mielihaluverkoston rinnalle aivoissa täytyy raivata uusi motivaatiopolku. Siivoa siis ympäristö herkkuvihjeistä ja tee jotain muuta mielekästä, kun sokerihimo iskee.

Toiston avulla luopumisen mielipaha muuttuu mielihyväksi toisenlaisesta palkinnosta. Kerro tavoitteestasi myös kavereille – sosiaalinen paine voi auttaa onnistumaan.

3.Tasapainota mielihyvän lähteet

Haet mielihyvää sieltä, mistä totuit saamaan sitä lapsena. Siksi äidin ja isän pikku jalkapallotähden voi olla vaikea sopeutua siihen, ettei suuri maailma tarjoakaan huomiota, vaikka kuinka potkisi palloa. Lapsuudessa syntyneiden odotusten rinnalle kannattaa tietoisesti rakentaa monipuolisempia mielihyväkanavia.

Mieti, minkä muun taidon haluaisit oppia. Ole kärsivällinen, sillä joskus into syttyy vasta ajan mittaan. Etsi ryhmä, jossa saat arvostusta omana itsenäsi (serotoniini), ja ruoki ihmissuhdetta, jossa koet yhteenkuuluvuutta (oksitosiini). Huolehdi, että saat välillä kunnon naurut (endorfiini).

4. Arvioi uhkahälytys uudestaan

Lapsuuden pelkoja on aikuisena vaikea juuria, vaikka ne eivät olisi enää millään tapaa hyödyllisiä. Lisäksi aivot pelaavat varman päälle ja yleistävät hälytyksen käynnistymään uhkaan heikostikin liittyvästä vihjeestä.

Kortisoli saa etsimään todisteita uhasta ja toimimaan sen poistamiseksi. Sinulla on kuitenkin valta olla ruokkimatta aivojen ylireagointia. Mieti, onko pelon ehdoilla toimiminen todella tarpeen vai kannattaisiko vain odottaa, että tunne väistyy, tai mennä pelkoa päin.

5. Annostele pieninä paloina

Mieltä painavat ikuisuusprojektit kannattaa taklata esimerkiksi kymmenen minuutin paloissa. Varaston siivoaminenkin voi olla helpompi aloittaa, jos päätät järjestää hyllyn päivässä. Näin muutat lamaannuksen edistymisen mielihyväksi.

Vastaavasti, pieni aloite kerrallaan, voit rakentaa luottamusta ihmissuhteessa, jossa olet kokenut tai aiheuttanut pettymyksen.

Myös unelmille kannattaa omistaa pieni hetki päivässä. Kun toimii niiden hyväksi ainaisen haaveilun sijaan, päämäärä tarkentuu ja saattaa lopulta jopa toteutua.

Tiina Huttu on neurotieteen lisensiaatti ja tietokirjailija.

Mitä keholle kuuluu, eli mitä minulle kuuluu?

Keho sen kertoo. Kehoon jää jälki, muisto, tunne, kipu, paine, väsymys, levottomuus, pelko.

Voiko kehossa myös tuntua rauha, rentous, lepo, mielihyvä, reippaus, innostus? Kyllä voi. Kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Alla yksi harjoitus:

  1. Istu jalat tukevasti lattialla ja sulje hetkeksi silmäsi. Kädet voivat levätä sylissä.
  2. Aloita kuuntelemalla tuntemuksia kasvoilla, hellitä lihasjännityksiä otsalta, silmien ympäriltä, poskilta ja leuoista.
  3. Jokaisella uloshengityksellä voit hellittää uudelleen. Jatka samaa hellittämistä rintakehän yläosan alueella ja anna vähitellen koko vartalon etupuolen rauhoittua. Ei tarvitse tehdä tai osata mitään, olla vain.
  4. Pane merkille erilaisia kehon aistimuksia ja tuntemuksia, ja anna niiden vain olla. Jos mieli alkaa hätääntyä jostain tuntemuksesta tai ajatuksesta, voit rauhoittaa itseäsi sanomalla mielessä ”ei ole mitään hätää”.
  5. Kuuntele hetki hengityksen rytmiä tai painon tunnetta jalkapohjien päällä. Pienen hetken jälkeen voi liikutella sormia ja varpaita, kiskotella ja haukotella.
  6. Näin voit vähitellen oppia kuulostelemaan omia olotiloja ja tuntemuksia: kuin pysähtyisit sen äärelle, mitä itselle oikeastaan kuuluu