Elämänmuutos

Ottaisko nurkasta vai jättäiskö ottamatta….?

Ennen kuin aloitat elämäntapamuutoksen, pohdi:

  • Nykytilannettasi Mihin asioihin olet tyytyväinen? Mitä hyvää voisit lisätä?

  • Arvojasi Mikä on sinulle tärkeää?

  • Elämääsi Elätkö arvojesi mukaisesti? Teetkö valintoja, jotka ovat arvojesi mukaisia?

  • Muutosta Millaiset muutokset ovat riittävän pieniä, jotta pystyt pitämään ne?

  • Omaa itseäsi Mikä muutoksissa tuntuu helpolta, mikä vaikealta? Voitko hyödyntää vahvuuksiasi muutoksen tekemisessä?

Lue lisää jutusta Päätitkö aloittaa uuden elämän, mutta löysit itsesi taas sohvalta? Psykoterapeutti kertoo miksi elämäntapojen muuttaminen on niin vaikeaa.

Yksinäisyyden kokemus

Jatketaan vielä yksinäisyysteemalla. Yksinäisyys on yksilölle suuri psykologinen ongelma, jonka syytä haetaan aina jossain määrin itsestä ja myös lähipiiristä. Tämän ei pitäisi jäädä ainoaksi tarkastelukulmaksi. Psykologisoitumisen seuraus on se, että yksinäisyys yksilöllistyy, eli pelkistyy yksilötason ongelmaksi. Tällöin kulttuuriset ulottuvuudet ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät seikat jäävät vähemmälle huomiolle tai huomioimatta kokonaan ja ongelmia ja ratkaisuja tarkastellaan vain yksilökeskeisesti.

Ville Hämäläisen artikkelissa Yksinäisyyden kokemus kudotaan lapsuuden traumoista ja ulkopuolisuuden tunteista Hämäläinen avaa etnografisen gagadututkielmaansa haastatteluja.

Kiinnitin huomiota haastatteluissa toistuviin teemoihin ja siihen, mistä yksinäiset ihmiset itse asiassa puhuvat, kun he puhuvat yksinäisyydestä. Esittäessäni erilaisia kysymyksiä yksinäisyydestä, haastateltavat ajautuivat usein kertomaan, kuinka heidän lapsuuden aikainen suhteensa omiin vanhempiin ja sisaruksiin on muokannut heidän persoonastaan alttiin yksinäisyydelle. Joissain tapauksissa kyseessä oli vaikea suhde toiseen vanhempaan ja nimenomaan vain toiseen vanhempaan. Haastateltava saattoi kertoa, että ei kokenut tulleensa hyväksytyksi toisen vanhempansa osalta. Joissain tapauksissa vanhempaa kuvattiin sanalla “narsisti”. Toinen toistuva teema oli vaikea suhde sisaruksiin. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi kokemus siitä, että haastateltava jäi vanhemmilta huomioimatta, sillä sisarus vei kaiken huomion. Tai sitten kyseessä oli riitaantuminen ja erilleen ajautuminen.

Myös kokemukset ulkopuolisuudesta toistuivat kertomuksissa yksinäisyydestä. Haastateltavat kertoivat päätyvänsä sosiaalisissa tilanteissa helposti tarkkailemaan muita sen sijaan, että osallistuisivat keskusteluun ja seurustelisivat muiden kanssa. Ulkopuolisuuden tunnetta saatettiin kokea jopa yksinäisille tarkoitetussa vertaistukitoiminnassa.

Yksinäisyyttä ei nähty pelkästään elämäntilanteena, johon he olivat joutuneet. Osin se nähtiin myös identiteetin osana. Siinä missä yksinäisyys saatettin nähdä ikävänä asiana, se koettiin myös luontevaksi osaksi omaa itseä. 

Luontaisena jatkumona edelliselle linkitys HelsinkiMissio-järjestön Näkemys-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on tarjota apua yksinäisyyden kokemukseen. Sen lisäksi, että yksinäisyyttä pyritään tarkastelemaan yhteiskunnallisena tai kulttuurisena ongelmana on yksilötasolla pyrittävä vaikuttamaan kielteisiin minäkäsityksiin.

Tutkimusten mukaan yksinäisyyteen ei ehkä niinkään auta sosiaalinen tuki tai sosiaalisten taitojen harjoittelu, vaan pureutuminen yksinäisyyden juurisyihin eli haitallisiin ajatuksiin, ohjelman toinen projektikoordinaattori, sosiaalipsykologi ja tutkija Maria Rakkolainen kertoo.

Näkemys-ohjelma päättyy ensi vuonna, mutta sille on haettu pysyvää rahoitusta, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa. Torstaina 31.11. 2019 julkaistiin ohjelmaan pohjautuva Yksinäisyys-tehtäväkirja. Vastaavanlainen kirja on tarkoitus saada myös maksutta kaikkien saataville.

Alla linkit Näkemys-ohjelmasta kertovaan lehtijuttuun ja ohjelman blogiin.

Yksinäisyyttä on pystytty lieventämään pureutumalla haitallisiin ajatuksiin – ”Ajattelin, että olin jotenkin huonompi kuin muut”

Näkemyksiä yksinäisyyteen – HelsinkiMission blogi

Ota uupumus tosissaan

Arviolta noin puolet työikäisistä suomalaista tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi eikä palaudu riittävästi. Varo jos alat tottua ja vertaat muihin, ”kaikillahan on tällaista”. Vaikka lähestulkoon kaikilla tuntemillasi ihmisillä olisikin sama tilanne, väsymyksestä ei saa tulla uusi normi.

Luuletko, että arjessa pitää vain jaksaa hampaat irvessä? Olet väärässä – lue 5 täsmävinkkiä uupumuksen itsehoitoon Tässä jutussa vinkkejä uupumuksen itsehoitoon antavat työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta sekä uupumiseen erikoistunut työ- ja organisaatiopsykologi Liisa Uusitalo-Arola.

Nämä vinkit eivät päde pelkästään itsehoitoon. Nämä konkreettiset seikat on muokattava kuntoon myös osana psykoterapiaprosessia.

Tässä tiivistettynä viisi täsmävinkkiä, lue tarkemmin yllä olevasta linkistä.

1. Ota oireilu vakavasti ja etsi mikrotaukoja

Univaikeudet, stressaantunut mieliala ja kyvyttömyys rauhoittua ovat monelle pysyvä olotila. Oireet ovat kuitenkin elimistön hälytysmerkkejä, jotka on syytä ottaa vakavasti. Jatkuva uupumus ei ole normaalia. Tee muutoksia tässä ja nyt. Ei pidä jäädä odottamaan sitä, että lapset kasvavat tai kiire töissä helpottaa. Pidä ainakin mikrotaukoja…..

2. Haasta aivoja vapaa-ajalla

Töistä palautuminen vaatii irrottautumista työasioista. Jatkuvia ylitöitä on varottava ja muistettava, ettei työsähköpostien lukeminen illalla suinkaan helpota seuraavan päivän urakkaa, vaan päinvastoin häiritsee palautumista. Kotityöt painavat päälle työpäivän jälkeen. Väsyneen mielessä voit tuntua palkitsevalta, että saa paljon aikaan, mutta hellittämistä pitää opetella sekä töissä että kotona. Virkistä aivojasi mielekkäällä aktivoimisella….

3. Kalenteri ja aikataulutus avuksi myös lepoon

Uupuneena ajattelu kapeutuu. Tunne siitä, ettei elämässä ole vaihtoehtoja, on jo itsessään yksi väsymyksen merkki. Vaihtoehtoja on aina. Kun uupuminen ei ole vielä vakavan loppuunpalamisen asteella, siihen kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin painonhallintaan: parhaita tuloksia saa aikaan pienillä mutta pysyvillä elämänmuutoksilla. Ota käyttöön kalenteri, karsi turhaa ja varaa itsellesi palautumisaikaa…..

4. Uupuminen ei ole henkilökohtainen ongelma

Uupuminen ei ole yksityisasia, vaan siitä pitää puhua myös työpaikalla. Moni ajattelee, ettei voi paljastaa väsymystään, koska sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia uralle, tai se paljastaa yksilön heikkouden, tai asioille ei kuitenkaan voi tehdä mitään, jne. Mutta, asioille voi yllättävän usein tehdä jotakin, mutta ensin ne on otettava puheeksi. Aloita työterveyshuollosta.

5. Luppoaikaa tunti päivässä ja päivä viikossa

Kun elämässä on kuormaa niin paljon, että se uuvuttaa, oikotietä onneen ei ole: jotakin on muutettava ja yleensä se tarkoittaa turhan karsimista. Kyseenalaista itsestäänselvyytenä otettuja totuuksia, esism. omat ja lasten harrastukset, tee päivtys, onko mielihyvää antavaa, sopivassa suhteessa? Muista, että jokaisella täytyy olla aikaa pitää yllä suhdetta omaan itseen. Siitä olet itse vastuussa!