Helleviikko. Koko kesän kuumin, ehkä ( toivottavasti). Korona nostaa päätään ympäri maailmaa, Euroopassa rauhallisempaa, paitsi Ruotsissa. Pohjois-Ruotsissa on melkoisia tarttuvuusryppäitä, joista ovat torniolaisetkin saaneet osansa ostosmatkatuliaisina. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että Suomen puolelle infektio ei ole tullut ryöppynä. Rajoista näyttää olevan tarve pitää kiinni.
Turvavavälit, käsien pesu ja yskimishygienia näyttää rakoilevan. On se kumma, miten nopsasti unohdetaan….vai onko niin että nämä ei sosiaalista etäisyyttä noudattamattomat ovat vasta vapautuneet karanteenin omaisista olosuhteista? Kyllä sen jonkinverran näkyy, että kaikki eivät ole kevään ja alkukesän aikana harjaantuneet koronamaailmaan. Toki, kaikki eivät ole oppineet tai välittäneet oppia, vaikka oavt olleet koko kevään vapaana kulkemaan. En osaa sanoa miten suuren osan ongelma tuo koronataitamattomuus nykyisin on, vähemmistöä he ovat, olen vankasti sitä mieltä, mutta tartuttamaan ei tarvita kuin yksi.
Nuorisolta kuulee pohdintaa siitä, että suurin osa kansasta on pyrkinyt suojelemaan useiden kuukausien ajan vanhusväestöä tartunnalta, että nyt toivoisi, että he vuorostaan noudattaisivat korona-ohjeistusta. Olisi reilua, eikö vaan? Ei ollenkaan kohtuutonta, vaikka ikäihmiset ja riskiryhmiin kuuluvat ovatkin joutuneet kykkimään kotioloissa tuskastuttavan kauan ja hinku liikkumiseen on suuri. Niin se on kaikilla.