15. Korona-viikko

Helleviikko. Koko kesän kuumin, ehkä ( toivottavasti). Korona nostaa päätään ympäri maailmaa, Euroopassa rauhallisempaa, paitsi Ruotsissa. Pohjois-Ruotsissa on melkoisia tarttuvuusryppäitä, joista ovat torniolaisetkin saaneet osansa ostosmatkatuliaisina. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että Suomen puolelle infektio ei ole tullut ryöppynä. Rajoista näyttää olevan tarve pitää kiinni.

Turvavavälit, käsien pesu ja yskimishygienia näyttää rakoilevan. On se kumma, miten nopsasti unohdetaan….vai onko niin että nämä ei sosiaalista etäisyyttä noudattamattomat ovat vasta vapautuneet karanteenin omaisista olosuhteista? Kyllä sen jonkinverran näkyy, että kaikki eivät ole kevään ja alkukesän aikana harjaantuneet koronamaailmaan. Toki, kaikki eivät ole oppineet tai välittäneet oppia, vaikka oavt olleet koko kevään vapaana kulkemaan. En osaa sanoa miten suuren osan ongelma tuo koronataitamattomuus nykyisin on, vähemmistöä he ovat, olen vankasti sitä mieltä, mutta tartuttamaan ei tarvita kuin yksi.

Nuorisolta kuulee pohdintaa siitä, että suurin osa kansasta on pyrkinyt suojelemaan useiden kuukausien ajan vanhusväestöä tartunnalta, että nyt toivoisi, että he vuorostaan noudattaisivat korona-ohjeistusta. Olisi reilua, eikö vaan? Ei ollenkaan kohtuutonta, vaikka ikäihmiset ja riskiryhmiin kuuluvat ovatkin joutuneet kykkimään kotioloissa tuskastuttavan kauan ja hinku liikkumiseen on suuri. Niin se on kaikilla.

14. Korona-viikko

Kuinka kauan näitä viikkoja laskenkaan? Poikkeuslaki päättyi 16.6. mutta rajoitteita on voimassa vielä joltisenkin paljon. Elokuun alusta sallitaan yli 500 henkilön kokoontumiset, onko silloin Korona-aika ohi? Vai silloin, kun Suomessa ei enää havaita yhden yhtä uutta tartuntaa viikkoon, kahteen, kolmeen viikkoon? Vai sitten kun kaikki rajoitteet ja poikkeusjärjestelyt puretaan…..lokakuussa, kuten on uumoiltu toimittavan, mikäli ei tule uutta aaltoa? No, minä lasken näitä korona-viikkoja, tai tarkemmin ottaen postaan näitä korona-tekstejä maksimissaan kesälomaani saakka, eli viikko 30 on viimeinen.

The Iso Kysymys: Onko korona jo ohi? Nyt on kesäkuun alun rajoitteiden purkamisesta reilu pari viikkoa ja tartuntojen määrä ei ole lisääntynyt. Juhannuskin on jo vietetty ja vieläkin on rauhallista, mutta….Juhannukselta alkoi varinainen kesäloma-aalto, paitsi jos lomat on jo pidetty keväällä vaihtoehtona lomautukselle. No, toistaiseksi ainakin näyttää rauhalliselle, mutta jos kuitenkin jaksettaisiin vielä pitää turvavälejä ja jos tästä eteenkin päin muistettaisiin pestä käsiä ja yskiä peitellysti ja muistettaisiin, että sairaana ei lähdetä kotoa seikkailemaan mihinkään. Niin, ehkä tästä sitten hyvä tulisi!

Muutoksen vaikeus

Psykoterapia on pysyvään muutokseen tähtäävää toimintaa. Terapialta tullaan hakemaan muutosta, siihen ollaan valmiita tai sitten ei. Tutkimusten mukaan psykoterapiaan hakeutuneista henkilöistä vain 20% ovat valmiita sama tien muutokseen, loppujen kanssa tehdään muutosta pohjustavaa työtä, joskus pitkäänkin. Kuinka pitkään on sopivan pitkään? Sanopa se. Määrittele ensin muutos?

Muutos voi olla erilainen suhtautumis-, ajattelu- tai toimintatapa. Tai, sitten muutos voi olla olemassa olevan hyväksyntää: Sopeutumista itseen ja / tai ympäristöön.

Muutosvalmius psykoterapiaan koostuu monesta tekijästä, mm. halusta muutokseen, valmiudesta ajallisiin ja taloudellisiin uhrauksiin sekä kyvystä nähdä omien ongelmien psykologinen etiologia ja halu näiden ongelmien psykologiseen työstämiseen. Psykoterapialle keskeistä on siis potilaan kiinnostus tarkastella itseä sekä omien ajatusten, tunteiden ja reaktioiden roolia omassa kärsimyksessä. Terapiavalmiutta voi tunnustella itsearviointikyselyillä psykoterapiakysely

Halu ainoastaan päästä eroon oireista voi osoittautua riittämättömäksi terapiaan sitoutumisen motivaatioksi. Samoin vähäisempiä hyötyjä voivat ennakoida epärealistiset odotukset, että joko terapia tai terapeutti ratkaisisi ongelmat taianomaisesti. Keskeistä on siis potilaan ymmärrys omasta vastuustaan muutoksen aikaansaajana – joskin toki yhteistyössä terapeutin kanssa.

Miksi muutokseen ei ole alkuunkaan helppo lähteä, vaikka sitä toivoo? Pepita Ruuskan artikkelissa Mentalisaatioteoria lisää ymmärrystä muutoksen vaikeuteen ja hitauteen psykoterapiassa avataan hienosti tätä vaikeutta. Alla pieni katkelma, suosittelen lukemaan koko artikkelin.

”Aikuisen kiintymyssuhdeturvattomuus ennustaa mielen kognitiivisen avoimuuden kaventumista tai jopa sulkeutumista, matalampaa epävarmuuden sietokykyä ja taipumusta dogmaattiseen ajatteluun (Mikulincer 1997). Tällöin henkilö myös todennäköisemmin säästelee älyllistä ponnistelua ja omaksuu herkemmin stereotypioita. Kruglanski (1989) on käyttänyt käsitettä episteeminen jäätyminen kuvaamaan taipumusta puolustaa olemassa olevia tietorakenteita, vaikka ne ovat vääriä ja harhaanjohtavia. Turvattomat yksilöt, jotka pelkäävät kiintymyshenkilön menettämistä, takertuvat ahdistuneina alkuperäisiin malleihinsa. Jos tunteet helposti hukuttavat alleen ja uhkaavat minäkokemusta, on ymmärrettävää pidättäytyä tiedolta, joka haastaa omia uskomuksia (Mikulincer 1997). Tiedon stabiilius helpottaa tunteiden säätelyä”.

13. Korona-Viikko

Meinaako unohtua välillä koko Korona? Luulen, että aika monille käy jo näin, mutta toisinkin suhtautuvia on. Mieli on kääntynyt Juhannukseen, varsinkin kun säiden ennustetaan hellivän Juhannuksen juhlijoita. Asteittainen Korona-rajoitusten purkaminen ja lämmin sää laittanee vipinää suomalaisten kinttuihin. Lievää vilkastumista kaduilla ja toreillakin alkaa näkyä, oletan että Juhannusviikolla pamahtaa merkittävä lisäys. Ihmisillä on odote kesän vietosta ja vapaudesta, täytyy saada vastapainoa suljetulle keväälle.

Joka tapauksessa korona-aiheiden lisäksi puheissa on jo paljon muutakin. Yhteiskunnallisia ja maailmanlaajuisia tärkeitä teemoja on esillä. Black Lives Matter etunenässä. On hyvä huomata, että korona ei ole peitonnut alleen kaikkea. Kotimaan politiikkakin on nostattanut omat kohunsa ja vetänyt huomiota puoleensa, ei aina järin fiksulla tavalla, mutta huomio se on negatiivinenkin huomio. Toisaalta , kansalla on kova ei-korona uutis nälkä.

12. Korona-viikko

Kesä alkaa tulla korona-kevään jälkeen. Katumeininki on selvästi vilkastunut. Ravintoloita erikoistarkkailtiin viikonloppuna. Säännöt olivat selvät, jos ilmenee korona-ohjeistuksen laiminlyöntiä, paikka suljetaan välittömästi. Lopputulema seurannasta oli, että ravintolat selvisivät seurannasta hyvin, ja melkein kaikki asiakkaatkin osasivat käyttäytyä.

Jännityksellä odottaa, ken malttaa, parisen viikkoa kesäkuun alusta nähdäkseen alkaako niitä uusia tartuntoja tulla vai ei…..Toistaiseksi ei ole tullut. Exit-strategioita pohditaan. Riskyryhmiin kuuluvat alkavat viimeistään tässä vaiheessa miettiä miten koronamaailmassa eletään? Tukiopetusta on jo kysytty, täytyy tarjota infopaketti ja suunnitella käytännönharjoitteet =)

Jos niitä uusia tartuntoja ei tulekaan, ainakaan ryöppynä, niin alkaa syyllistäminen, että turhaan rajoitettiin, Mutta hei, juuri siksi ei ole lävähtänyt homma käsiin, kun on osattu ja maltettu rajoittaa!

Kasvomaskien käyttämisen hyödyistä ja haitoista spekuloinnin lopputuloksena ei meinaa syntyä mitään selkeää suositusta….

Olen tässä kevään mittaan kysellyt asiakkailtani, miten korona heidän elämäänsä vaikuttaa. Vastauksia on laidasta laitaan. Kodin suojista ulkomaailmaan astuessaan ne, jotka ovat tarkoin vaalineet terveyttään, huomaavat hämmästyksekseen, että moni on toiminut ”normaalisti”. Samalla nämä riskiryhmään kuuluvat ymmärtävät, miksi heidän linjanvetoaan on ihmetelty. Toivottavasti myös ne ”normaalisti” elävät ymmärtävät, miksi toiset rajoittavat ja suojautuvat.

Ruotsi erottuu epäedukseen valitsemallaan koronastategialla….Tunteeko suomalainen vahingoniloa…..pikkuisen saattaa tuntea….ehkä….