Tuttu ja samalla tuntematon. Paljon puhuttu mutta kuitenkin monesti omalla kohdalla vaiettu. Masennus on Suomessa suurin työkyvyttömyyden syy ja johtaa hoitamattomana ennenaikaiselle eläkkeelle. Viime vuonna työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä 34 prosentilla syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat syynä 29 prosentilla. Masennus on edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Viime vuonna masennuksen takia eläkkeelle jäi noin yhdeksän henkilöä päivässä. Heistä kaksi kolmesta oli naisia. Aiheesta lisää uusimman Lääkärilehden artikkelissa Masennus vie joka päivä 9 henkilöä eläkkeelle.
Onko masenus jo niin yleistä, että siihen on totuttu, turruttu? Ei tule ajatelleeksi, että on kyse häiriötilasta, jopa sairaudesta. Eikä tule ajatelleeksi, mitä masennus tarkoittaa? Miten se omalla kohdalla voisi ilmetä? On totuttu ajattelemaan, että nuoren masennus on monityyppistä ja vaikea tunnistaa esim. murrosiän kuohujen seasta. Masennuksen kuva on moninainen myös aikuisilla. Täällä kuvailtuna erilaiset masennustilat eli depressiot.
Nykysin erotetaan myös ns. epätyypillinen (atyyppinen) masennus. Epätyypillisessä masennuksessa mieliala on reaktiivinen ja henkilöllä ilmenee vähintään kaksi seuraavista oireista: merkittävä painon nousu tai ruokahalun lisääntyminen, liikaunisuus, lyijynraskaudentunne raajoissa eli ns. lyijyhalvaus ja pitkään jatkunut taipumus tuntea itsensä hylätyksi ihmissuhteissa. Eli erona ns. tavalliseen melankoliseen masennukseen henkilö pystyy reagoimaan positiivisesti positiivisiin asioihin, kun taas etenkin ihmissuhteisiin liittyvät pettymykset vievät pohjan pois elämältä. Epätyypillisen masennuksen oirekuva on vahvasti yhteydessä hylkäyskokemuksiin. Lue lisää Epätyypillinen masennustila – vakavan masennusken salakavala muoto
Palataan vielä työkykyyn. Masennus ei tarkoita aina työkyvyttömyyttä, ei ainakaan pitkää sairauslomaa. Riippuu henkilön oirekuvasta ja työn kuvasta ja ja työn merkityksestä. Masennukselle altistavat tekijät voivat olla biologisia, psykologisia ja sosiaalisia. Monet tekijöistä liittyvät yksilölliseen depressioalttiuteen, joka on pidempiaikainen ominaisuus. Jotkut tekijät taas ovat luonteeltaan laukaisevia, toisinaan myös työhön liittyviä. Mietittäessä mistä lähdetään huonovointisuuden kehää purkamaan näiden kahden tekijän merkitys on tunnistettava. ja riittävällä tavalla erotettava toisistaan.
Sosiaalipsykologian professori Sami Pirkola toteaa, että motivoiva työ, johon henkilö on sitoutunut, auttaa depression parantumisessa. Sairausloman sijaan onkin hyvä pohtia joustavia työjärjestelyjä, jos henkilö ei tahdo selvitä normaaleista työaskareista. Erilaisilla järjestelyillä voidaan etsiä kaikille parasta ratkaisua. Tärkeintä on edetä potilaan oman voinnin mukaan. Joskus esteet ovat niin ylitsepääsemättömiä, että sairasloma on ainut ratkaisu. Lue lisää Masennus ei aina tarkoita työkyvyttömyyttä