Supervoimana erityisherkkyys

Muutama erityisherkkyytteen liittyvä seikka:

1.Usein erityisherkkyys ja introverttius liittetään toisiinsa. Erityisherkistä n. 30 % on ekstroverttejä. ”Verttius” on persoonallisuuden piirre, erityisherkkyys on keskushermoston ominaisuus.

2. Erityisherkkiä miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon. Miesten on kuitenkin vaikeampi tunnistaa ja myöntää oma erityisherkkyytensä. Osa erityisherkistä miehistä rakentaa suojakuoren, jonka avulla he peittävät tunteensa. Tämä voi pahimmillaan johtaa masennukseen, ahdistukseen tai runsaaseen alkoholinkäyttöön.

3. Kokemus omasta outoudesta yhdistää monia erityisherkkiä. Fyysiset herkkyydet, voimakkaat tunnekokemukset, tarve vetäytyä omiin oloihin ja taipumus loputtomaan pohdiskeluun saa ihmisen tuntemaan itsensä erilaiseksi. Erityisherkkyyden tunnistaminen on myönteisellä tavalla voimakas kokemus, sillä se antaa selityksen niin monelle asialle.

4. Työelämän vaatimukset aiheuttavat hankaluuksia erityisherkille. Avokonttorit uuvuttavat, eivätkä tehokkuusvaatimukset anna tilaa asioiden perinpohjaiselle valmistelulle. Siksi keinojen löytäminen henkilökohtaiseen stressinhallintaan on erityisherkälle erityisen tärkeää. Erityisherkät eivät kuitenkaan tarvitse erityistä suojelua.

5. Erityisherkille elämän mielekkyyden pohtiminen ja sen löytäminen ovat ykkösasioita. Jo monet erityisherkät lapset miettivät elämän suuria arvoituksia. Oikeudenmukaisuus ja eettiset kysymykset ovat erityisherkkien elämässä keskeisiä arvoja

Alla linkki Yle Akuutin juttuun, jossa erityisherkkyydestä puhutaan fiksusti ja hyvällä asenteella. On kyse ominaisuudesta, jota voi hyödyntää monessa kohdin. Kannattaa lukea!

Kuormittaako työelämä? Erityisherkät Ilari Torsti ja Jukka Erätuli kehittivät palautumiseen reseptin, josta jokainen voi ottaa mallia

Tähän loppuun Ylen jutusta leikattuna haastateltujen miesten hyväksi havaitsemat selviytymis- ja palautumiskeinot:

1. Tasapainota arki ja luo siihen elvyttäviä hetkiä

Ilari Torsti noudattaa hyvin säännöllistä elämää, jotta keho ja mieli pysyvät tasapainossa. – Jos elän epäsäännöllistä elämää tai tapahtuu liian paljon kuormittavia asioita, keho ja psyyke reagoivat siten, etten saa nukuttua ja ruokahalu menee. Siksi vaalin perusjuttuja.

Parhaiten akut latautuvat kävelyllä metsässä. Liikunta on muutenkin tärkeää. Ilari käy kuntosalilla ja hän harrastaa myös yinjoogaa, jossa pitkät ja rauhalliset venytykset rauhoittavat kehoa tehokkaasti. – Kaikki päivät eivät ole samanlaisia. Joskus on enemmän töitä ja silloin voi varata enemmän aikaa palautumiseen, se on omissa näpeissä, Ilari muistuttaa.

2 . Tuo elämääsi luovuutta äläkä edes yritä optimoida kaikkea

Jukka Erätuli palautuu luovien harrastusten avulla. Hänellä on koko ajan joku luova projekti käynnissä: maalaamista, runoilua, valokuvausta sekä musiikin tai videoiden tekemistä. – Sopiva määrä omaa tekemistä, perhettä, kavereita, yksinoloa ja äänikirjoja vastamelukuulokkeilla kuunneltuna, Jukka summaa. Kun vielä muistaa keskeyttää turhan somen selaamisen ja tehdä jotain, mistä tulee hyvä olo, saa hyvä kierteen. – Silloin voi paremmin ja jaksaa tehdä valintoja, jotka kantavat paljon paremmin.

Myös Ilarin elämään hyvää oloa tuovat erilaiset luovat projektit, kuten blogin ja runojen kirjoittaminen sekä biisien tekeminen. – Ei kannata liikaa optimoida kaikkea, sillä silloin menee elämänmaku. Kaikkea ei voi kuitenkaan hallita. Pääasia että tunnistaa, missä menevät omat rajat, Ilari sanoo.

3. Arvosta tavallista perusarkea ja järjestä aikaa hitaille aamuille

Jukka ja Ilari korostavat kumpikin, että hyvän olon tuntee syntymiseen ei tarvita mitään sen kummempaa, vain ihan tavallista perusarkea. He ovat tutustuneet japanilaiseen elämänsofiaan, jossa keskitytään arjen tekemisiin ja nautitaan niistä. – Esimerkiksi tiskaukseen on mahdollisuutta uppoutua ilman, että se on pakkopullaa, koska sitä joutuu tekemään joka tapauksessa. Koitamme tehdä näitä arjen asioita rauhallisuuden ja hyvän olon kautta.

Ilari vaalii hitaita aamuja, jotka lataavat työpäivään. Ilari rakentaa aamun kiireettömän tunnelman paahdetun kahvin ja kirkasvalolampun avulla. – Istun olohuoneen pöydän ääreen ja nautin siitä, että saan olla omissa ajatuksissani.

4. Tunnista, mikä auttaa sinua venymään

Jukan herkkyys kuulostella kehonsa ja mielensä liikkeitä oli hyvä taito jo lumilautaillessa. Hän seurasi tarkasti oloaan treenatessa. – En harjoitellut liikaa, vaan tunnistin jaksamiseni rajat. Pärjäsin, kun pystyn tekemään sitä mitä rakastan omalla tyylillä ja hyvällä fiiliksellä.

Tämä ohjenuora toimii myös työelämässä. Kun luo tarkasti sellaisen työilmapiirin, että siinä viihtyy hyvin, pystyy tekemään paljon asioita intensiivisesti. Palautumisen kannalta tärkeää on, että työ on merkityksellistä ja kivaa, eikä sitä tarvitse tehdä stressaantuneena. – Silloin jaksaa tehdä pitkänkin aikaa intensiivistä projektia nopealla tahdilla. Venyminen onnistuu paremmin, jos suurin osa perusasioista on kunnossa, Ilari ja Jukka neuvovat.

Psykologinen joustavuus

Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä olla läsnä nykyhetkessä ja tietoinen siitä, mitä mielessämme ja kehossamme tapahtuu (ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset), avoimuutta näille tapahtumille eli niiden hyväksymistä pyrkimättä muuttamaan niitä sekä samalla arvojen mukaista toimintaa. Psykologinen joustavuus on yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin, resilienssiin eli selviytymis- ja sopeutumiskykyyn sekä alhaisempaan ahdistuneisuuteen ja masennukseen.

Psykologinen joustavuus koostuu kuudesta osa-alueesta:

Läsnäolo ja joustava tarkaavuus nykyhetkessä

Tunteiden hyväksyminen

Suhde ajatuksiin

Havainnoiva minä

Arvojen selkeys

Omistautuminen tekoihin

KÄY LUKEMASSA: Psykologinen joustavuus kriisessä ehkäiee masennusta

KÄY KUUNTELEM;ASSA:Jos elämä murjoo, joustava mieli auttaa – ja sitä voi harjoitella

KÄY TESTAAMASSA: Onko sinulla joustava mieli? Testaa!

HOT

Hyväksymis- ja omistautumisterapia

HOT:ssä on kolme perusperiaatetta, jotka tulevat hyväksymis- ja omistautumisterapian lyhenteestä ACT (Accept, Choose, Take action). Suomen kielen lyhenteessä HOT tarkoittaa seuraavaa:

H = Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset, kehon tuntemukset ja tunteet.
O = Omistaudu selkiyttämään itsellesi, mitkä asiat elämässäsi ovat sinulle tärkeitä.
T = Toimi ja tee sellaisia tekoja, jotka edistävät sitä, mitä pidät tärkeänä, ja joista on sinulle arvojesi mukaisia seurauksia pitkällä aikavälillä.

HOT soveltuu monenlaisten ongelmien hoitoon. Stressiperäiset ongelmat (mm. työstressi, traumaperäinen stressi), masennus, ahdistuneisuushäiriöt, krooniset kivut, riippuvuudet, syömishäiriöt, painonhallintaongelmat ja skitsofrenia.

HOT perustuu funktionaaliseen kontekstualismiin ja suhdekehysteoriaan (Relational Frame Theory, RFT). Funktionaalisen kontekstualismin mukaan käyttäytymisellä on aina jokin funktio eli merkitys, ja se tapahtuu aina jossakin kontekstissa. Suhdekehysteoria selittää teoreettisesti kieltä ja kognitioita, toisin sanoen ihmisen mieltä, jota tarkastellaan julkisina ja yksityisinä kielellisinä toimintoina.

Kielellisten toimintojen katsotaan aiheuttavan suuren osan niistä kärsimyksistä, joita koemme. Inhimillinen kärsimys liittyy siihen, että kielellisiä prosesseja ja kielellistä ongelmanratkaisua hyödynnetään siellä, missä se ei toimi, kuten epämiellyttävien ajatusten ja tunteiden kontrolloimisessa. Joko pyritään olemaan kohtaamatta epämiellyttävää tai, pyritään pääsemään eroon epämiellyttävistä tunteista ja ajatuksista. Keino ei yleensä toimi pitkällä aikavälillä, koska meidän on vaikea hallita sisäisiä tapahtumia, jotka ovat usein hyvin automaattisia. Tutkimusten mukaan yritykset päästä eroon epämiellyttävistä tunteista tai ajatuksista tai yritykset välttää niitä johtavat useimmiten niiden lisääntymiseen. Ajatusten ja tunteiden kontrolloimisen sijaan onkin toimivampaa keskittyä muuttamaan toimintaa sekä suhtautumistapaa ajatuksiin ja tunteisiin. Yksi HOT:n keskeinen perusajatus on oppia hyväksymään asiat, joita ei voi tai tarvitse muuttaa ja muuttamaan asioita, joita voi ja kannattaa muuttaa.

Hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteita ja menetelmiä

  • Arvojen kartoittaminen ja tavoitteiden määritteleminen arvojen pohjalta: Mikä sinulle on tärkeää ja merkityksellistä elämässäsi?
  • Arvojen ja tavoitteiden mukaiset valinnat, joihin asiakas haluaa sitoutua: Mitkä valinnat vievät sinua siihen suuntaan elämässäsi, johon haluat kulkea?
  • Arvojen mukaisten tekojen määrittely ja sitoutuminen niiden kokeilemiseen ja toteuttamiseen: Millaiset teot vievät sinua kohti tavoitteitasi ja ovat arvojesi mukaisia? Mitä niistä olet valmis kokeilemaan?
  • Aikaisempien muutos- ja ratkaisuyritysten selvittäminen, ja niiden toimivuuden arvioiminen: Miten olet yrittänyt muuttaa tai ratkaista ongelmiasi aiemmin? Miten ratkaisuyrityksesi ovat toimineet?
  • Luopuminen toimimattomista muutosyrityksistä: Oletko valmis luopumaan toimimattomista menetelmistä?
  • Hallinnasta luopuminen alueilla, joilla se ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla: Oletko valmis hyväksymään sen, että tiettyjä asioita ei kannata yrittää hallita?
  • Mielen kontrollin heikentäminen: Otatko ajatuksesi toisinaan liian kirjaimellisesti? Uskotko mieltäsi liikaa? Pyritkö olemaan turhan usein oikeassa?
  • ”Ei-kielellisten” menetelmien soveltaminen esimerkiksi metaforien ja erilaisten kokemuksellisten harjoitusten ja tehtävien muodossa: Oletko valmis kokeilemaan jotakin uutta ja tavanomaisesta poikkeavaa muutoksen aikaansaamiseksi? Oletko valmis kokeilemaan harjoituksia keskustelun lisäksi?
  • Arvojen mukaisen ja täysipainoisen elämän tunne-esteiden käsitteleminen. Tämä voi olla esimerkiksi emotionaalista altistusta tai epämiellyttävien ajatusten kohtaamista ja hyväksymistä: Oletko valmis kokemaan myös epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita toteuttaessasi arvojesi mukaista elämää?
  • Menetelminä hyödynnetään mm. tietoisuustaitoharjoituksia, hyväksyntäharjoituksia / altistusharjoituksia, ajatusten eriyttämisen harjoituksia, arvojen kirkastamiseen liittyviä harjoituksia, arvojen mukaisen käyttäytymisen aktivointia (omistautumisharjoituksia), havainnoivaa minää kehittäviä harjoituksia sekä muita kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä asiakkaan tarpeisiin soveltuvasti.

Lyhythoito

Joskus lyhytkin hoito tepsii, kuten todetaan Katariina Keinosen väitöskirjatutkimuksessa. Käy lukemassa Keinosen tutkimuksesta kertova artikkeli em. linkistä. Keinosen tutkimuksessa käytettiin kognitiivisen terapiasuuntauksen osa-aluetta Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa (HOT), josta tarkemmin seuraavassa blogitekstissä, kuten myös psykologisesta joustavuudesta, jota HOT:n avulla pyritään kehittämään.

Lyhythoidolla ei tarkoiteta ihmetekoja, vaan osaavan henkilön tekemää riittävän aikaista, oikein kohdennettua interventiota. Kukaan ei täysin pysty ennalta arvioimaan kuka pystyy hyötymään lyhythoidosta. Käsitys hoidon sopivuudesta ja riittävyydestä täytyy osata tehdä muutaman tapaamisen aikana.

Kysymys kuuluukin minkä verran on riittävä koulutus? Keinonen toteaa, että psykologian ja mielenterveyden hoidon alalla koulutukset ovat pitkiä ja raskaita, psykoterapían osalta kalliitta. Eli tekijöitä on vähän suhteessa tarpeeseen. Voisiko suhteellisen lyhyellä koulutuksella luoda valmiudet psykologisen lyhythoidon toteuttamiseen ja millaiset tuki- ja seurantamenetelmät olisivat tarpeellisia….

Tämä on kehittämisen arvoinen ajatus, sillä kaikki eivät todellakaan tarvitse pitkää psykoterapiaa, mikäli apu on saatu ajoissa. Luonnollisesti katse kohdistuu pitkälti työterveyshuollon puoleen, kuten myös oppilasterveydenhuoltoon ja perusterveydenhoidon akselille. Siinä vaiheessa, kun ollaan ”erikoishoidon piirissä” ja lähdetään suunnittelemaan Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, on vettä virrannut jo melkoisesti…

Ei sillä etteikö Kelan tukemia pitkiä terapioita tarvita, niitä tarvitaan ehdottomasti monestakin syytä, mutta niihin joutuu odottamaan paikkaa pitkään. Tilanne on sama koko Suomessa. Osa näistä terapiaa jonottavista henkilöistä olisi varmasti saanut riittävän avun aikoinaan, jos tilanteeseen olisi tartuttu tuoreeltaan.

Realismia on myös se, että aina ei voi tarttua tuoreeltaan ja kaikki henkilöt eivät hyödy lyhyistä hoidoista. Esimerkiksi Kelan terapiaan tullaan aina vapaaehtoisesti, mutta näistä motivoituneistakaan henkilöistä vain n. 20 % on valmiita muutostyöskentelyyn heti terapian alusta. Muutosvastarinta on luonnollinen ilmiö, jonka kanssa toisten kohdalla on tarpeen työskennellä pitkään, toisten kohdalla päästään vähemmällä. Pitkittynyt huonovointisuus ei ainakaan paranna tilannetta, vaikka voisi luulla juuri päinvastoin. Ihminen kun tottuu mihin vain, kun tarpeeksi pitkään totuttelee.

Toiminnalliset häiriöt

Toiminnallisten oireiden kirjo ulottuu suolisto-oireista lamauttavaan väsymykseen ja ympäristöyliherkkyydestä erilaisiin liikehäiriöihin ja kipuun.

Tyypillistä on, että oireita on tutkittu pitkään ja monipuolisesti, mutta mitään selkeää selittävää tekijää ei ole löytynyt. Taustalla on monen syyn vyyhti, jossa huolestumisesta voimistunut pelko ja ahdistuneisuus ovat klassisien ehdolistumien kautta ottaneet ihmisen valtaansa.

TAYS:ssa on pari vuotta toiminut väsymystyöryhmä, OYS:ssa aloittelee ympäristöherkkyystyöryhmä, ja HUS on perustanut elokuussa 2019 klinikan toiminnallisten häiriöiden hoitoon. Nyt siis yhdistetään eri tieteenalojen ja terveydenhoidon erikoisalojen tietotaitoa potilaan kohtaamisessa, kuntoutuksessa, ilmiön tutkimuksessa ja ilmiöstä kouluttamisessa. Lue lisää Lääkärilehden jutusta Toiminnallisten häiriöiden hoito saa vauhtia

”Jos oireilu alkaa häiritä toimintakykyä ja elämänlaatua, puhutaan toiminnallisesta häiriöstä. Kyse on siis sellaisesta elinjärjestelmäryhmän toiminnan häiriöstä, jossa elinjärjestelmässä itsessään ei ole vikaa, kertoo psykologi Sanna Liesto. Hän työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa toiminnallisten häiriöiden polikilinikalla, joka avattiin viime keväänä. Lue koko artikkeli TÄÄLTÄ

Esimerkkinä kokonaisvalatisemmasta ”heräämisestä ” Neurologipäivien tiedote 31.10.2019:

Toiminnalliset neurologiset häiriöt: kun oireet ovatkin sairaus Toiminnallisia oireita esiintyy kaikilla elimistön osa-alueilla. Toiminnallisella neurologisella häiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa potilaan neurologiset oireet eivät täysin selity neurologisella sairaudella. Tyypillisiä neurologisia toiminnallisia oireita ovat mm. halvausoireet, tuntohäiriöt, kävelyvaikeudet, vapina, dystoniat ja epilepsian kaltaiset kohtaukset. On arvioitu, että neurologian poliklinikalle hakeutuvista potilaista jopa neljäsosalla on toiminnallisia oireita. Näistä joka toisella ei ole voitu osoittaa mitään neurologista sairautta ja joka toisella oli toiminnallisia oireita neurologisten oireiden lisäksi. Oireet ovat todellisia, potilaat eivät niitä teeskentele eivätkä ne tahdonvoimalla katoa. Toimintakyky ja elämänlaatu ovat usein heikentyneet, jopa enemmän kuin vastaavanlaisesti somaattisesti sairailla. Väsymys ja kipuoireilu ovat tavallisia. Oireet alkavat usein äkillisesti, jopa dramaattisesti. Oire voi myös kadota nopeasti ja muuttua toiseksi. Psyykkinen stressi pahentaa usein oireilua. – Rajankäynti toiminnallisen häiriön ja neurologisen sairauden välillä on joskus vaikeaa. Toiminnallisten oireiden perusteellinen tutkiminen on tärkeää vakavan sairauden poissulkemiseksi ja potilaan luottamuksen saavuttamiseksi. Huolellinen tutkimus ja oireiston toiminnallisen, hyvänlaatuisen luonteen kuvaaminen potilaalle ymmärrettävällä ja hyväksyttävällä tavalla on usein tehokkain neurologisen toiminnallisen häiriön hoito, selvittää ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja HUS:sta. Potilaat hyötyvät usein myös psykoterapeuttisista hoidoista. Eniten tutkittu on kognitiivinen käyttäytymisterapia, jonka tavoitteena on auttaa potilasta tunnistamaan oireisiin liittyvät haitalliset tunne- ja käyttäytymismallit ja tarjota keinoja niiden korjaamiseksi. Osa potilaista hyötyy ryhmämuotoista tai verkkokuntoutuksista. Suomessa kehitellään toiminnallisten häiriöiden nettiterapiaa, joka valmistunee Terveyskylään ensi vuonna. Vaikeimmista toiminnallisista häiriöistä kärsivien potilaiden hoitoa toteuttaa ja kehittää elokuussa avattu HUS:n toiminnallisten häiriöiden poliklinikka. Ylilääkäri Risto Vataja, Hyks, sposti: risto.vataja (at) hus.fi

Aihe on jännittävä ja paljon tunteita herättävä sekä potilaiden että ammattilaisten keskuudessa. Totutusta poikkeaminen on haasteellista. Joidenkin ammattilaisten mielestä on kyse hömpästä, joidenkin potilaiden mielestä he jäävät vaille tarvitsemiaan tutkimuksia…..Paljon on vielä tehtävää. Pointtina kuitenkin on se, että potilaan oireita ei sivuuteta, ne ovat todellisia, mutta niihin suhtautumista voidaan työstää vähemmän uhkaavaksi ja tässä tarvitaan vankkaa yhteistyötä lääketieteen, psykologian ja psykofyysisen fysioterapian kesken .

Opettele asettamaan itsesi etusijalle

Se ei ole itsekkyyttä, vaan terve teko!

Itsensä asettaminen etusijalle on tervettä, hyödyllistä ja välttämätöntä. Se ei ole itsekkyyttä, sillä horjumaton rakkaus sitä ihmistä kohtaan, jonka näemme peilistä, ilman anteeksipyytelyä tai arvostelua, on itsestä huolehtimista. Se on panostamista omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Sitä paitsi, vain jos pidät itsestäsi huolta ansaitsemallasi tavalla, voit pitää huolta muista.

Erilaisista syistä moni meistä on oppinut asettamaan aina muut ihmiset itsen edelle. Tavasta on tullut automaatio, jota toistamme, emme kyseenalaista, emme huomaa uhriutumista. Tähän on ihan luonnollista uupua, mutta tämä luonnollisuus tuntuu luonnottomalta, koska se on vastoin sitä mihin olemme tottuneet. Lue mainio teksti aiheesta: Itsensä asettaminen etusijalle on terve, epäitsekäs teko

Läheinen ilmiö on läheisriippuvuus, mikä tarkoittaa sitä, että henkilö ei ole lapsena saanut tarpeeksi hoivaa, rakkautta tai mahdollisuutta näyttää tunteitaan. Sen sijaan hän on oppinut hankkimaan hyvää oloa auttamalla muita ja huolehtimalla heistä. Alla Eevi Minkkisen tekstistä poimittuna, lähinnä parisuhteen näkökulmasta katsottuna:

Läheisriippuvaisen tunnusmerkkejä:

  1. Epätasa-arvoinen valta-asema esimerkiksi taloudellisesti, emotionaalisesti tai seksuaalisesti.
  2. Toinen odottaa toisen muuttumista ja yrittää saada toista ”paranemaan”.
  3. Läheisriippuvainen on kiinnostuneempi riippuvuutensa kohteen elämästä kuin omastaan.
  4. Ahdistuksen, avuttomuuden ja jumissa olon tunteet.
  5. Rajattomuus. Läheisriippuvainen ei ilmaise rajojaan tai niitä ylitetään ilmaisusta huolimatta.
  6. Tunne yksinäisyydestä ja toive siitä, että toinen viimein näkisi, miten paljon läheisriippuvainen tekee suhteen eteen.
  7. Häpeä. Järki sanoo, että suhde ei ole tasavertainen.
  8. Omien menojen säätely riippuvuuden kohteen mukaan.
  9. Jatkuva tarkkailu: Missä tunnetilassa riippuvuuden kohde on?
  10. Univaikeudet, heräily, painajaiset, ahdistuneisuus.

Läheisriippuvaisen suhteen 10 tunnusmerkkiä – Haetko itsellesi hyvää oloa huolehtimalla muista?

Kokemusasiantuntijan runovideoita

Tämän tekstin yhteyteen lisätään ajan oloon uusia runovideoita. Tekstin lopusta läydät neljä ensimmäistä, käy tutustumassa. Ihan ensiksi saatesanat runovideoiden tekijältä:

Elämä kohtelee meitä jokaista omalla tavallaan. Toiset ”saavat” kantaakseen enemmän ja toiset vähemmän. Kaikki ei aina näy ulospäin. Ei ne haasteet ja vastoinkäymiset, eikä välttämättä myöskään ne onnistumiset ja ilon hetket.

Meistä kukaan ei voi ymmärtää tai tuntea toista ja toisen ihmisen elämää täysin. Rinnalla voi aina kulkea ja olla läsnä, mutta toisen elämää ei voi ottaa omakseen tai kantaakseen kokonaan. Siispä kerron minäkin vain omastani.

Minun elämääni on mahtunut niin iloa kuin suruakin. Niin pettymystä kuin onnen hetkiäkin. On ollut monenlaista huolta ja murhetta, sairauttakin. On ollut pimeyttä ja toivottomuutta. On menty kovaa ja korkealla ja tultu sieltä ryminällä alas. On ollut yksinäisyyttä ja elämän lopullisuus on istunut olkapäällä ja odottanut oikeaa hetkeä iskeä.

Elämää ei liioin voi ennustaa, mutta omalla asenteellaan ja valinnoillaan sen kulkuun voin vaikuttaa.

Elämässä tulee hetkiä, jolloin on uskallettava pyytää apua ja ottaa apua vastaan. On luotettava itseen ja omiin valintoihin ja siihen, että omat jalat vielä kantaa. On myös hyvä muistaa, että meistä jokainen voi joskus olla se, joka voi pelastaa toisen ihmisen elämän – sanoillaan, teoillaan tai olemalla ihan vaan läsnä toiselle.

Emme ole täällä yksin, mutta voimme kokea yksinäisyyttä. Silti meistä jokainen on yhtä arvokas ja meillä jokaisella on jokin merkitys ja tarkoitus. Joten on tärkeää aina välillä muistaa pysähtyä ja kysyä Mitä sinulle kuuluu?

Oheisissa Runovideoissa on sanomaa, ajatusta ja tunnetta siitä, millaisena maailma on näyttäytynyt ja näyttäytyy minun silmissäni.

Siitä, kun muistan ja siitä, kun halusin vain unohtaa. Siitä, kun itkin, enkä tiennyt mistä ja miksi tähän oli tultu. Siitä, kun oli vain pimeys, eikä elämällä ollut mitään väliä. Ja siitä, kun aloin ymmärtää sen, että pahuus ei ole kaikki, vaan on ihmisiä ja elämää, jossa on hyvyyttä, kauneutta, välittämistä ja rakkauttakin. Ja että se kauneus ja hyvyys ja rakkaus on myös minua ja kuuluu myös minun, niin kuin jokaisen meidän elämäämme.

Kaikesta voi selvitä ja toipua. Välillä toivo on hukassa, mutta kuitenkin aina sitä on vaikkei sitä itse näe. Ensin on puhallettava se taakka ja ”paha” pihalle, jotta voi kauneudelle ja hyvälle tulla tilaa.

JA, Muistakaamme elää elämää ja tehdä siitä omannäköisemme!

-Sanoittaja-

RUNOVIDEOT

Minä minä maassa

Rannalla

Nimeämätön

Minä, näkymätön lattiamatto

Henkisesti hakattu

Tunne hyvästä olosta

Kappale matkaa

Enemmän arvoinen

Minä_paksu_perhonen

TOIVON

Rukous

Sinulle toivoa ja lohtua

”Yhdessä” yksinäisen toivo

2004 vs. 2020