Lyhythoito

Joskus lyhytkin hoito tepsii, kuten todetaan Katariina Keinosen väitöskirjatutkimuksessa. Käy lukemassa Keinosen tutkimuksesta kertova artikkeli em. linkistä. Keinosen tutkimuksessa käytettiin kognitiivisen terapiasuuntauksen osa-aluetta Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa (HOT), josta tarkemmin seuraavassa blogitekstissä, kuten myös psykologisesta joustavuudesta, jota HOT:n avulla pyritään kehittämään.

Lyhythoidolla ei tarkoiteta ihmetekoja, vaan osaavan henkilön tekemää riittävän aikaista, oikein kohdennettua interventiota. Kukaan ei täysin pysty ennalta arvioimaan kuka pystyy hyötymään lyhythoidosta. Käsitys hoidon sopivuudesta ja riittävyydestä täytyy osata tehdä muutaman tapaamisen aikana.

Kysymys kuuluukin minkä verran on riittävä koulutus? Keinonen toteaa, että psykologian ja mielenterveyden hoidon alalla koulutukset ovat pitkiä ja raskaita, psykoterapían osalta kalliitta. Eli tekijöitä on vähän suhteessa tarpeeseen. Voisiko suhteellisen lyhyellä koulutuksella luoda valmiudet psykologisen lyhythoidon toteuttamiseen ja millaiset tuki- ja seurantamenetelmät olisivat tarpeellisia….

Tämä on kehittämisen arvoinen ajatus, sillä kaikki eivät todellakaan tarvitse pitkää psykoterapiaa, mikäli apu on saatu ajoissa. Luonnollisesti katse kohdistuu pitkälti työterveyshuollon puoleen, kuten myös oppilasterveydenhuoltoon ja perusterveydenhoidon akselille. Siinä vaiheessa, kun ollaan ”erikoishoidon piirissä” ja lähdetään suunnittelemaan Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, on vettä virrannut jo melkoisesti…

Ei sillä etteikö Kelan tukemia pitkiä terapioita tarvita, niitä tarvitaan ehdottomasti monestakin syytä, mutta niihin joutuu odottamaan paikkaa pitkään. Tilanne on sama koko Suomessa. Osa näistä terapiaa jonottavista henkilöistä olisi varmasti saanut riittävän avun aikoinaan, jos tilanteeseen olisi tartuttu tuoreeltaan.

Realismia on myös se, että aina ei voi tarttua tuoreeltaan ja kaikki henkilöt eivät hyödy lyhyistä hoidoista. Esimerkiksi Kelan terapiaan tullaan aina vapaaehtoisesti, mutta näistä motivoituneistakaan henkilöistä vain n. 20 % on valmiita muutostyöskentelyyn heti terapian alusta. Muutosvastarinta on luonnollinen ilmiö, jonka kanssa toisten kohdalla on tarpeen työskennellä pitkään, toisten kohdalla päästään vähemmällä. Pitkittynyt huonovointisuus ei ainakaan paranna tilannetta, vaikka voisi luulla juuri päinvastoin. Ihminen kun tottuu mihin vain, kun tarpeeksi pitkään totuttelee.

Asiakkuudet ovat täynnä
Posted on

Siirrän asteittain toimintaani Varkauteen. Mikkeliin en enää ota uusia asiakkaita. Varkauden osaltakin on nyt täyttä, mutta vapautuvia paikkoja kannatta kysellä kesällä.

Ullamaijan esite

Minut tavoittaa parhaiten viestillä numerosta 0440 864959 tai sähköpostilla ulla@mikkelinpsykoterapia.com. Jätä yhteydenottopyyntö, soitan sinulle päin.

ystävällisin terveisin

Ulla

Toiminnalliset häiriöt

Toiminnallisten oireiden kirjo ulottuu suolisto-oireista lamauttavaan väsymykseen ja ympäristöyliherkkyydestä erilaisiin liikehäiriöihin ja kipuun.

Tyypillistä on, että oireita on tutkittu pitkään ja monipuolisesti, mutta mitään selkeää selittävää tekijää ei ole löytynyt. Taustalla on monen syyn vyyhti, jossa huolestumisesta voimistunut pelko ja ahdistuneisuus ovat klassisien ehdolistumien kautta ottaneet ihmisen valtaansa.

TAYS:ssa on pari vuotta toiminut väsymystyöryhmä, OYS:ssa aloittelee ympäristöherkkyystyöryhmä, ja HUS on perustanut elokuussa 2019 klinikan toiminnallisten häiriöiden hoitoon. Nyt siis yhdistetään eri tieteenalojen ja terveydenhoidon erikoisalojen tietotaitoa potilaan kohtaamisessa, kuntoutuksessa, ilmiön tutkimuksessa ja ilmiöstä kouluttamisessa. Lue lisää Lääkärilehden jutusta Toiminnallisten häiriöiden hoito saa vauhtia

”Jos oireilu alkaa häiritä toimintakykyä ja elämänlaatua, puhutaan toiminnallisesta häiriöstä. Kyse on siis sellaisesta elinjärjestelmäryhmän toiminnan häiriöstä, jossa elinjärjestelmässä itsessään ei ole vikaa, kertoo psykologi Sanna Liesto. Hän työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa toiminnallisten häiriöiden polikilinikalla, joka avattiin viime keväänä. Lue koko artikkeli TÄÄLTÄ

Esimerkkinä kokonaisvalatisemmasta ”heräämisestä ” Neurologipäivien tiedote 31.10.2019:

Toiminnalliset neurologiset häiriöt: kun oireet ovatkin sairaus Toiminnallisia oireita esiintyy kaikilla elimistön osa-alueilla. Toiminnallisella neurologisella häiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa potilaan neurologiset oireet eivät täysin selity neurologisella sairaudella. Tyypillisiä neurologisia toiminnallisia oireita ovat mm. halvausoireet, tuntohäiriöt, kävelyvaikeudet, vapina, dystoniat ja epilepsian kaltaiset kohtaukset. On arvioitu, että neurologian poliklinikalle hakeutuvista potilaista jopa neljäsosalla on toiminnallisia oireita. Näistä joka toisella ei ole voitu osoittaa mitään neurologista sairautta ja joka toisella oli toiminnallisia oireita neurologisten oireiden lisäksi. Oireet ovat todellisia, potilaat eivät niitä teeskentele eivätkä ne tahdonvoimalla katoa. Toimintakyky ja elämänlaatu ovat usein heikentyneet, jopa enemmän kuin vastaavanlaisesti somaattisesti sairailla. Väsymys ja kipuoireilu ovat tavallisia. Oireet alkavat usein äkillisesti, jopa dramaattisesti. Oire voi myös kadota nopeasti ja muuttua toiseksi. Psyykkinen stressi pahentaa usein oireilua. – Rajankäynti toiminnallisen häiriön ja neurologisen sairauden välillä on joskus vaikeaa. Toiminnallisten oireiden perusteellinen tutkiminen on tärkeää vakavan sairauden poissulkemiseksi ja potilaan luottamuksen saavuttamiseksi. Huolellinen tutkimus ja oireiston toiminnallisen, hyvänlaatuisen luonteen kuvaaminen potilaalle ymmärrettävällä ja hyväksyttävällä tavalla on usein tehokkain neurologisen toiminnallisen häiriön hoito, selvittää ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja HUS:sta. Potilaat hyötyvät usein myös psykoterapeuttisista hoidoista. Eniten tutkittu on kognitiivinen käyttäytymisterapia, jonka tavoitteena on auttaa potilasta tunnistamaan oireisiin liittyvät haitalliset tunne- ja käyttäytymismallit ja tarjota keinoja niiden korjaamiseksi. Osa potilaista hyötyy ryhmämuotoista tai verkkokuntoutuksista. Suomessa kehitellään toiminnallisten häiriöiden nettiterapiaa, joka valmistunee Terveyskylään ensi vuonna. Vaikeimmista toiminnallisista häiriöistä kärsivien potilaiden hoitoa toteuttaa ja kehittää elokuussa avattu HUS:n toiminnallisten häiriöiden poliklinikka. Ylilääkäri Risto Vataja, Hyks, sposti: risto.vataja (at) hus.fi

Aihe on jännittävä ja paljon tunteita herättävä sekä potilaiden että ammattilaisten keskuudessa. Totutusta poikkeaminen on haasteellista. Joidenkin ammattilaisten mielestä on kyse hömpästä, joidenkin potilaiden mielestä he jäävät vaille tarvitsemiaan tutkimuksia…..Paljon on vielä tehtävää. Pointtina kuitenkin on se, että potilaan oireita ei sivuuteta, ne ovat todellisia, mutta niihin suhtautumista voidaan työstää vähemmän uhkaavaksi ja tässä tarvitaan vankkaa yhteistyötä lääketieteen, psykologian ja psykofyysisen fysioterapian kesken .

Opettele asettamaan itsesi etusijalle

Se ei ole itsekkyyttä, vaan terve teko!

Itsensä asettaminen etusijalle on tervettä, hyödyllistä ja välttämätöntä. Se ei ole itsekkyyttä, sillä horjumaton rakkaus sitä ihmistä kohtaan, jonka näemme peilistä, ilman anteeksipyytelyä tai arvostelua, on itsestä huolehtimista. Se on panostamista omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Sitä paitsi, vain jos pidät itsestäsi huolta ansaitsemallasi tavalla, voit pitää huolta muista.

Erilaisista syistä moni meistä on oppinut asettamaan aina muut ihmiset itsen edelle. Tavasta on tullut automaatio, jota toistamme, emme kyseenalaista, emme huomaa uhriutumista. Tähän on ihan luonnollista uupua, mutta tämä luonnollisuus tuntuu luonnottomalta, koska se on vastoin sitä mihin olemme tottuneet. Lue mainio teksti aiheesta: Itsensä asettaminen etusijalle on terve, epäitsekäs teko

Läheinen ilmiö on läheisriippuvuus, mikä tarkoittaa sitä, että henkilö ei ole lapsena saanut tarpeeksi hoivaa, rakkautta tai mahdollisuutta näyttää tunteitaan. Sen sijaan hän on oppinut hankkimaan hyvää oloa auttamalla muita ja huolehtimalla heistä. Alla Eevi Minkkisen tekstistä poimittuna, lähinnä parisuhteen näkökulmasta katsottuna:

Läheisriippuvaisen tunnusmerkkejä:

  1. Epätasa-arvoinen valta-asema esimerkiksi taloudellisesti, emotionaalisesti tai seksuaalisesti.
  2. Toinen odottaa toisen muuttumista ja yrittää saada toista ”paranemaan”.
  3. Läheisriippuvainen on kiinnostuneempi riippuvuutensa kohteen elämästä kuin omastaan.
  4. Ahdistuksen, avuttomuuden ja jumissa olon tunteet.
  5. Rajattomuus. Läheisriippuvainen ei ilmaise rajojaan tai niitä ylitetään ilmaisusta huolimatta.
  6. Tunne yksinäisyydestä ja toive siitä, että toinen viimein näkisi, miten paljon läheisriippuvainen tekee suhteen eteen.
  7. Häpeä. Järki sanoo, että suhde ei ole tasavertainen.
  8. Omien menojen säätely riippuvuuden kohteen mukaan.
  9. Jatkuva tarkkailu: Missä tunnetilassa riippuvuuden kohde on?
  10. Univaikeudet, heräily, painajaiset, ahdistuneisuus.

Läheisriippuvaisen suhteen 10 tunnusmerkkiä – Haetko itsellesi hyvää oloa huolehtimalla muista?

Kokemusasiantuntijan runovideoita

Tämän tekstin yhteyteen lisätään ajan oloon uusia runovideoita. Tekstin lopusta läydät neljä ensimmäistä, käy tutustumassa. Ihan ensiksi saatesanat runovideoiden tekijältä:

Elämä kohtelee meitä jokaista omalla tavallaan. Toiset ”saavat” kantaakseen enemmän ja toiset vähemmän. Kaikki ei aina näy ulospäin. Ei ne haasteet ja vastoinkäymiset, eikä välttämättä myöskään ne onnistumiset ja ilon hetket.

Meistä kukaan ei voi ymmärtää tai tuntea toista ja toisen ihmisen elämää täysin. Rinnalla voi aina kulkea ja olla läsnä, mutta toisen elämää ei voi ottaa omakseen tai kantaakseen kokonaan. Siispä kerron minäkin vain omastani.

Minun elämääni on mahtunut niin iloa kuin suruakin. Niin pettymystä kuin onnen hetkiäkin. On ollut monenlaista huolta ja murhetta, sairauttakin. On ollut pimeyttä ja toivottomuutta. On menty kovaa ja korkealla ja tultu sieltä ryminällä alas. On ollut yksinäisyyttä ja elämän lopullisuus on istunut olkapäällä ja odottanut oikeaa hetkeä iskeä.

Elämää ei liioin voi ennustaa, mutta omalla asenteellaan ja valinnoillaan sen kulkuun voin vaikuttaa.

Elämässä tulee hetkiä, jolloin on uskallettava pyytää apua ja ottaa apua vastaan. On luotettava itseen ja omiin valintoihin ja siihen, että omat jalat vielä kantaa. On myös hyvä muistaa, että meistä jokainen voi joskus olla se, joka voi pelastaa toisen ihmisen elämän – sanoillaan, teoillaan tai olemalla ihan vaan läsnä toiselle.

Emme ole täällä yksin, mutta voimme kokea yksinäisyyttä. Silti meistä jokainen on yhtä arvokas ja meillä jokaisella on jokin merkitys ja tarkoitus. Joten on tärkeää aina välillä muistaa pysähtyä ja kysyä Mitä sinulle kuuluu?

Oheisissa Runovideoissa on sanomaa, ajatusta ja tunnetta siitä, millaisena maailma on näyttäytynyt ja näyttäytyy minun silmissäni.

Siitä, kun muistan ja siitä, kun halusin vain unohtaa. Siitä, kun itkin, enkä tiennyt mistä ja miksi tähän oli tultu. Siitä, kun oli vain pimeys, eikä elämällä ollut mitään väliä. Ja siitä, kun aloin ymmärtää sen, että pahuus ei ole kaikki, vaan on ihmisiä ja elämää, jossa on hyvyyttä, kauneutta, välittämistä ja rakkauttakin. Ja että se kauneus ja hyvyys ja rakkaus on myös minua ja kuuluu myös minun, niin kuin jokaisen meidän elämäämme.

Kaikesta voi selvitä ja toipua. Välillä toivo on hukassa, mutta kuitenkin aina sitä on vaikkei sitä itse näe. Ensin on puhallettava se taakka ja ”paha” pihalle, jotta voi kauneudelle ja hyvälle tulla tilaa.

JA, Muistakaamme elää elämää ja tehdä siitä omannäköisemme!

-Sanoittaja-

RUNOVIDEOT

Minä minä maassa

Rannalla

Nimeämätön

Minä, näkymätön lattiamatto

Henkisesti hakattu

Tunne hyvästä olosta