Nokoset

Ryhmäliikuntatunti Nokoset

Mitä tästä pitäisi ajatella? Ihan älyttömästi ärsyttää, että tällaista tarvitaan. Että ihminen on liukunut niin kauas kyvystään levätä. Tarvitaan erityisesti  varattava, maksullinen tunti kodin ulkopuolella, että tulisi annettua lupa itselle pysähtyä ja levätä. No, kaikilla ei ole kotona riittävää rauhaa, mutta olisiko syytä tehdä sille asialle jotakin. En nyt tarkoita, että luovutetaan pikkulapset pois, että saadaan nukuttua, tai levättyä hetki, tuo puolituntia, minkä ryhmäliikuntatuntikin tarjoaa? Pitäisikö opetella monenlaisia tapoja pysähty ja levähtää, jos se ei toteudu kotona, niin vaikka ulkona kävellen, kesällä tarkenee vaikka istuskella.

Voi tähän suhtautua niinkin, että on hyvä että levon tarve otetaan puheeksi ja tarjotaan (trendikkäitä) mahdollisuuksia sitä toteuttaa. MUTTA, kyse ei ole oikesti siitä, etteikö nitä asioita voisi järjestää ilman maksullisia tunteja, vaan kyse on siitä, että ihminen ei anna itselleen lupaa levätä. Suorituskeskeinen, levoton, vaativa ihminen ei pidä minään tekona sitä, että ei tee mitään. Nyt levosta on tehty tuote, joka on helpompi nähdä tuloksellisena toimintana ja näin helpompi hyväksyä.

Herätkää ihmiset….lepo on tarkoitettu meille kaikille, sitä ei tarvitse erityisesti perustelle, eikä siitä tarvitse tehdä mitään ihmeellistä. Istu alas ja huokaise, hengittele rauhalliseti ja tee tämä ainakin kerran päivässä, sillä totta on mitä tuossa yllä olevassa linkissäkin todetaan:

”Hitaan ja rauhallisen hengittämisen vaikutus siirtyy aivorunkoon, sydämen toimintaan ja hengitystä sääteleviin hermoston osiin ja niiden kautta koko autonomisen hermoston säätelykeskukseen. Samoja reittejä kulkevat myös kehon stressireaktiot, joten rentoutusharjoituksilla voi vähentää stressiä”.

Tervemenoa lepäämään….kotiin!

Miten selvitä lomasta

Kyllä sitä on odotettu ja kyllä siltä on odotettu….lomalta nimittäin. Tuleeko lomalta odotettua asioita, joita muutamien viikkojen ja lisääntyneen vapaa-ajan varaan ei voikaan jättää? Voi käydä päinvastoin. Ahdistus ja pahaolo lisääntyvät.

Saa sitä lomaa odottaa, odotus onkin monesti itsessään jo nautinnollista. Vika ei ole odottamisessa, vaan liiallisissa vaatimuksissa. Se joka eniten tahtoisi suorittaa tarvitsisi eniten pysähtymistä ja lepoa. Lomalle asettumista kannattaa harjoitella, jotta pääsisi riittävään olemisen tilaan tekemisen tilan sijaan.

Psykoterapeutti tarvitsee lomaa tietysti siinä missä minkä tahansa muunkin ammattikunnan edustaja. Voi kuulkaa arvoisat asiakkaat, jos olisi niin ettei tästä malttaisi tai ymmärtäisi lomalle jäädä….olisiko silloin minusta, tai kenestäkään muusta terapeutista avuksi kenellekään….ei olisi.

Tämä psykoterapia-ala on sellainen, että tässä asiakaskin tarvitsee lomansa. Ihmiset sitoutuvat syvästi terapiaprosessiinsa ja kuka nyt jaksaisi tauotta tehdä tiukasti töitä. Voi jopa ajatella, että useat asikakkaat nimenomaan kärsivät yliyrittämisestä ja liiallisesta vaativuudesta itseä kohtaan. Vaikka tuntuisi haasteelliselta jättää terapiaprosessiin muutaman viikon tauko, niin voidaan kyllä useimmiten todeta, että se kokemus on tarpeellinen.

Toisinaan on myös niin, että mielen murheet eivät hellitä ja on löydettävä keinoja joilla selvitä terapiatauon aikana.

Maaret Kallio kirjoittaa blogissaan siitä, kuinka jaksamistaan voi esimerkiksi tukea.

Jos mielen murheet eivät suostu lomailemaan, kokeile näitä tyynnytyskeinoja:

  • Pidä itsestäsi huolta tavoilla, jotka juuri sinua lataavat. Lue kirjaa, käy metsäkävelyllä, kuuntele hiljaa saunakiukaan sihinää. Sinulla on oikeus ja velvollisuus pitää myös itsestäsi huolta. Olla kiltti myös itse itsellesi.
  • Soita sille läheisellesi, jonka tukeen ja turvaan voit luottaa. Sellaiselle, joka malttaa enemmän kysyä kuin neuvoa. Mitä kovemmat ajat, sitä tärkeämpää on päästää lähelleen vain niitä ihmisiä, jotka pitävät sinusta huolta ja antavat sinulle turvaa.
  • Kirjoita, jotta saat mielesi solmuja selvemmäksi. Anna paperin ottaa vastaan kaikki se, mitä mieli ei jaksa kantaa.
  • Hengitä. Joskus on kestettävä vain minuutti kerrallaan. Keskity tähän hetkeen, sillä usein tämä hetki on siedettävä, mutta kauhukuvitelmat tulevasta eivät.
  • Pyydä apua. Jokainen meistä on välillä pois tolaltaan ja tarvitsee muita päästäkseen takaisin tolpilleen.

 

Alla olevasta linkistä pääset lukemaan kokonaisuudessaan Maaret Kallion blogin

Kun psykoterapeutti jää lomalle, mutta mielen murheet eivät

Ilman lepoa ei pärjää

Näin sunnuntaiaamun tunnelmissa on luontevaa miettiä lepoa. Työterveyspsykologit puhuvat levon merkityksestä Aamulehden artikkelissa Tulevaisuudessa pärjää se, joka osaa levätä – ei se joka tekee eniten.

Koetko, että ehdit palautua riittävästi työpäivien välissä? Jos nyökkäät, porskuta vain samaan malliin. Jos pudistat päätäsi tai et oikein tiedä, pysähdy miettimään, millaiset asiat lataavat akkujasi parhaiten.

Itsekin useamman vuoden kestäneen työntäyteisen ajan  jälkeen on ollut hyvä ja tarpeellista huomata, että lisääntynyt levon määrä tuntuu avaavan elämää. Lepo on kullekin erilaista, mutta tarkoitan tässä ihan yksinkertaisesti työstä vapautunutta aikaa. Aluksi tuntui parhaalta vain olla ja ihmetellä sitä, ettei ole koko ajan joku työjuttu alla. Pienen ihmettelyn jälkeen on alkanut tuntua siltä, että tässähän tekee mieli tehdä jotakin lisääntyneellä vapaa-ajalla. Ei kuitenkana niin, että koko ajan pitää jotakin tehdä. Sen olen opetellut, että päivittäin tulee istuttua ihan jouten vaikka sohvalla telkkaria tuijotellen.

Artikkelissa todetaan, että eri ihmiset tarvitsevat eri määrän ja erilaista lepoa. Tärkeintä palautumisen kannalta on kuitenkin uni, sitä ei voi korvata millään muulla.  Kun uni on kunnossa, niin lisäksi pasiivista oleskelua, aktiivista rentouttamista, mielenkiintoista puuhailua, liikuntaa eri muodoissaan…

Työelämä on alati kuormittavampaa, mitä vähemmän työssä voi kokea hallinnan ja riittävyyden tunteita, sitä korkeammalle stressihormonitasoit nousevat. Työterveyspsykologin mukaan helposti huolestuvat ja ahdistuvat hyötyvät eniten tietoisen rentoutumisen ja rauhoittumisen opettelemisesta. Helposti stressaantuvat hyötyvät taas erityisesti liikunnasta. Stressihormonit laskevat ja mielihyvähormonit nousevat. Rauhalliset ja persoonaltaan joustavat tyypit lepäävät muita enemmän jo luonnostaan.

Niin, ne syy-seuraussuhteet… kun muistaa levätä ja ottaa rennommin, niin ei ylikuormitukaan toistuvasti.

Opettele kuuntelemaan itseäsi – ja toimi myös sen mukaisesti!

Joulua ja lomaa!

photogrid_1481455600721_resized_20161211_012723885

Pystyykö laittamaan samaan pakettiin hyvän Joulun ja hyvän loman?

Vaara vaanii, tahtoo olla molemmat niin paljoilla odotuksilla ladattuja, mutta toisaalta, jos yrittää näitä yhteen ujuttaa, niin joutuu väkisinkin tarkastelemaan odotuksiaan.  Tapahtuuko sitä? Tarkastelemmeko odotuksiamme vai ajaudummeko päätä pahkaa vuodesta toiseen samaan uuvuttavaan sumppuun? Hakusessa olisi lepo, mutta tekemättömiä juttuja on niin paljon, ettei ehdi levätä. Pilapiirtäjä Jouko totesi joskus viime vuosituhannella sarjakuvassaan osuvasti:

”Nyt on jouluvalmistelut muuten tehty, mutta vielä pitäisi vouhottaa, hössöttää ja touhottaa”.

Perinteistä kannattaa pitä kiinni, mutta kai niillä perinteillä tarkoitetaan jotakin muuta, kuin raatamista. No, monet ovat syyt, miksi tuntuu välttämättömältä valmistautua Jouluun juuri sillä tavoin, kuin on aina ennenkin tehnyt,mutta juuri tämän automaation vuoksi olisi ihan paikallaan tarkastella omia tottumuksiaan, sekä tarkistaa läheisten odotuksia.

Pfizer Animal Healthin jouluilmoituksen Eläinlääkäri-lehteen.

hyva-joulu

Täältä Työ Terveys ja Turvallisuus lehdestä sitten aivotutkija Minna Huotilaisen  ohjeet hyvään lomaan.

Edellä manittuja ohjeita kun yhdistelee, niin eiköhän se Hyvä Joululoma ole mahdollinen.

Kaikilla ei ole lomaa Joulun aikaan, joten oikein hyvää  Joulua myös teille, jotka työssänne aherratte Joulun pyhät!

Hyvää Joulua!
Hyvää Joulua!